Naatirde deftere “hiisiwal : diiñorɗe” ndee

0
246
Gannde hiisiwe : diiñorɗe
Gannde hiisiwe : diiñorɗe

Hiisiwal laatiima danki nganndineeje, tuggi gannde toppitiiɗe nguurndam (Guurɗiwal), haa e gannde toppitiiɗe fiyakuuji ɓakdi, lewñal, e kala jotondire baawɗe kewde e nder mumen, walla hakkunde mumen (Ɓalliwal), haa ara e gannde biɗtooje mare ngalu, hay gannde toɗɗiinde maho e kewkewe renndo maa ngonanteeri hakkille ina liggoroo hiisiwal ngam heɓde won e ɓetooje cattuɗe heɓirde e mbaadi woɗndi. Ina waawi haawde yimɓe hol no diidi e limoreeje kiisateeɗe e alluwal ɓalawal mbaawirta jaŋtaade sirluuji sewlo1 ngoo; kabra mbaadi geɗe ɗe cuwaa yiyte, so ɗeen njiytaama tawee ko noon ngoori ; joofoo sifaaji ɗi cuwaa yettaade, ndokka firo laaɓtungo ko jaggiranoo ko kaawniindi… So kaawniindi ina woodi wonata ko baawal ngal hiisiwal firtirta kala ko jagganoo ko kaawniindi, ruttoo joofoo, sifoo ko jogori yettaade, sunnoo, banoo, horkita cuuɗiindi sewlo ngoo. E sahaa ɓooyɗo, nde hiisiwal joganooki tawa mbaadi mum hannde ndii, nde humpitooji to­ŋi, ndooɓaa so ɗi ƴeewraama humpitooji hannde ɗii, haɗaani ganndo Italinaajo biyatenooɗo Galilee wiyi « Sewlo ngo winndaa ko e ɗemngal hiisiwal, alkule maggal ko tatiwe, beɗi e ayaawe nokɓetiwe goɗɗe, so ɗe kuutoraaka baawal alanaa neɗɗo faamde hay konngol gootol e haala sewlo ngoo. So ɗe njoñaama, wonata tan ko wumbilo e duybi-duybino nder ngoo ilto-moolto niɓɓiɗngo ». Kono hakkunde men e san­kaare Galilee waɗii duuɓi teemedde tati e capanɗe jeeɗiɗi e jeeɗiɗi.

Hiisiwal waɗii tekku-tekku mum, alkule Galilee haalatnoo ɗee ɓeeydiima, ɓurɗe ŋ­eemitaade njoltii heen, woni kiɓɓal, woni caltal, woni joofirde, woni potindire ceertal… Wadde ganndal ngal ɓeeydii kabirɗe mum, yaajtinii keeri mum, hebbinii fiyakuuji nguurndam e njiimaandi mum. Kono ellee konngol Galilee ngol ko hannde ɓuri goongɗude. So ganndal teeɗaniima waawde faamde e seekde sewlo, yo a taw noon ina jogii dalillaaji, kala ko teeɗanaa ko alanaaka daliilu laaɓɗo alaa ɗo darii : ina jaɓoo, ina saloo. Kono nde daliilu rokkaa hankati ko jaɓde tan woodani kala hakilante. Hol dalillaaji kollooji mbaawka hiisiwal faamde sirluuji sewlo ? Ko ɗi limtilimtinɗi. Soklaaji jojjanɗi yimɓe e kuuɓal mum-en ko nguura, cellal, ndeenka, jokkondiral e eggudu. E kala e ɗii senngooji, hiisiwal waɗii, kadi ina jokki waɗde, balle pattamlamiwe, ɗe kooyɗanooka ko adii nde eɗe ceedee. Nguura ina jojji, sabu ɓalndu neɗɗo ko masi­ŋ golloowo mo dartotaako tuma nguurndam mum, tergal baangal no ɓernde walla ngaandi ndartintaa golle, jofe ko noon, ko nguura loowata yakawere2 nde terɗe men cokli. En kaalaani juuɗe, koyɗe e kala terɗe goɗɗe jogiiɗe gollal e nder nguurndam men. Cellal men ko dewgol laawol kala terɗe cosɗe en, so gootal yanaama nattii rewde laawol ina waawi lelna en walla nih wara en. Ndeenka haalateeka ɗoo kaa ko ngonka ka ngonaten tawi eɗen kisi e geɗe goɗɗe ɗe njeyaaka e men. Ngati wonaa heege e ñawu tan mboomata, fiyeede ina woodi, sonngeede, yoolayru e tanaaji goɗɗi ina mbaawi yande e celluɗo, kaarɗo. Jokkondiral ina jojji sabu neɗɗo ko kullel renndiwel : so renndo alaa, neɗɗo alaa. Haalde ko laawol gostondiral kabri walla kabaruuji4 ; ko ɗum daɗɗii nguurndam renndo, saabii mawnugol darnde ɗemngal e nder mum, kono maa en ngartoy heen. Eggudu ina jogoo sababuuji keewɗi, ina wona moolaade bone dookɗo, ina wona ɗaɓɓoyde haaju tiiɗɗo, ina wona dirtinde jeyi maa njeeygu walla woɗɗitinde geɗe bonnooje. Ko waawi heen saabaade ɗum fof, eggudu ina jojjani neɗɗo. E nder ɗii haajuuji fof, hiisiwal fotndii heen ko wiyatee potindire ɗe pirooje mumen nganndinta en ngonanteeri kuuje sato ɗee haa kabirɗe ŋ­eemitiiɗe ndañaa :

– To batte nguura, masiŋ­aaji demooji, gaawooji, lorooji, coñooji, lappooji, ceɗooji, unooji, loowooji … ina ngoodi. Gila e tafo majji haa e yakawere dirnoore-ɗi ko hiisaaji tonngi. Ɗum heɓii wallitde neɗɗo nde safriri saɗeende nguura, golla golle keewɗe e tuma daɓɓo, ngati gollinta ko masi­aaji.

– To batte cellal, kabirɗe e masi­aaji ŋeemitiiɗi keɓii feewneede. Heen ko ciiwtooji ƴiiƴe haa njiyta rafiiji coomiiɗi heen, heen ko natooji ko woni nder reedu maa nder hoore walla becce, holla ko woni toon, tawa hay dara heen seekaaka, ñabbuuli ƴeewndoree heen, ɓiɗɗo yiyee heen to woni nder reedu yumma mum, terɗe mogginiiɗe lonngiree ɗum. So safaara yontii, ɗee kabirɗe nelee toon. Kabirɗe ɓeydooje jiyle, ɓamtooje nanɗe, lomtotooɗe koyɗe e juuɗe taƴɗe, hay ɓernde ina waawi joganeede lomto tawa fof ko kabirgal. Jooni yaaɓanaa ko ƴellitde kabirɗe baawooje gollaade golle terɗe jaale nguurndam neɗɗo, ngam lomtinde-ɗe so tawii ñawu waɗii.

To batte ndeenka, ganndal hiisiwal ina huutoree no feewi e karalle mahdi, hiisaaji ina kuutoree e wulnude koɗanɗe gonɗe e nokku ɓuuɓɗo, maa ɓuuɓnude koɗanɗe gonɗe e nokku gulɗo, ngati ɓalndu neɗɗo suusaa kala heen ko fakiti. Kabirɗe goɗɗe tuugiiɗe e hiisiwal ina keewti koɗanɗe, gila e defirɗe haa e mooptirɗe ñamri, wadde e senngo ndeenka, hiisiwal ina jogii darnde tiiɗnde. En kaalaani hiisa mbeeyu rokkooka kabaaru paytuɗo e mbeeyu jogorngu waɗoyde, ina holla toɓooli, keeneeli e nguli maa ɓuuɓo gila suwaa yetto, ngam waawa hebaneede.

To senngo jokkondiral, hiisiwal ina waɗa golle pattamlamiije. Gila e tefefo­ŋ haa e internet, aduna oo fof koko jokkondiri. Ko hiisiwal pattamlamiwal daɗɗii ɗee noddondire, ɗee nelde nate e ayawuuji baŋ­-yoo-baŋ­ e aduna hee.

To batte eggudu, hiisiwal na jogii faamu kuuje sato men, leydi mum, ndiyam mum, henndu mum. Deegooje, ɗiirooje e kayooje, diwooje fof ina mbeeɓtina hannde eggudu. Leydi wontii boowal fijo deegooje, maaje ngontii dingiral ɗo ɗiirooje e kayooje ndimdata dimle moolanaaɗe ngeggina hakkunde do­re e do­re, weeyo ko diwooje ciirtotoo heen. Ko hiisiwal fammini en kuule dirto, ko hiisiwal fammini en tafo ɗee laaɗe, ko hiisiwal tonngi doosɗe diwgol ngol, kono kadi ko hiisiwal marata, yiila laabi weeyo ɗii tawa ɗee ujunnaaje laaɗe diwdooje pelɓondirtaa, tawa kadi eɗe ndeenoo kittam weeyo. Eggudu ndu waɗotanooka e koyɗe maa e daabaa waɗtii waɗeede e waktuyon seeɗa, eggudu duuɓi sappo wontii waktuuji seeɗa tawa eggoowo oo ina waawi hay naworde donngal mawngal. Ko limtaa ɗoo koo, ko seeɗa e golle hiisiwal, ngati ɗum fof ko ngartam tan, kono faandaare hiisiwal ko woɗnde ɓurnde ɗoo rimɗude : faandaare hiisiwal ko anndude, rokka daliilu tiiɗɗo ngam hurum hakkille neɗɗo. Kono ɓaade wiyaa ko mate hiisiwal ina goongɗi, alaa e sago ndokken geɗe kollirooje ko laaɓti goongaangu hiisiwal, ngati ko goongɗaani waawataa jogaade ngartam mbayɗam nih.

Muhammadu Faalil Sih

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa