Hikka, UNESCO waɗi ñalawma oo ko e teddungal ɗemɗe ɗe nganndaa keeri. « Ɗemɗe waalwureeje e ɗemɗe taccikeeriije ina mbaawi wallitde kaaldigal e wallitde ɗum noon kisnugol ngaluuji waaliwuro en. Keewal pine e ɗemɗe ina himmi no feewi wonande renndooji ɓooyooji e kisnugol ceertugol pine e ɗemɗe, tee ina wallita kadi muñondiral e kormondiral. »
« E diiwaanuuji winndere ndee keewɗi, keeri hakkunde leyɗe alaa fof ɗo tuugii nde tawnoo ko ɗi baawnaaɗi. Tuggi Afrik worgo Saharaa haa Fuɗnaange ɓadiiɗo, ƴaaŋan maa Amerik latineejo, yoga e keeri taƴraa ko e termondiral, tee no taƴraa ko e dow fenaande. Nii woni pecci galleeji e leƴƴi e renndooji goodnooɗi teeminanɗe limti-limtinɗe. Ɗumɗoo saabiima kareeli keewɗi nder winndere ndee. Wiɗtooji annduɓe ɗemɗe kollitii wonde ɗiin renndooji pecciraaɗi noon, ngondaaka ɗiin keeri, eɗi njokka e julondirde e wuurdude e renndude aadaaji pinal e haalde ɗemɗe majji. Ɗemɗe taccikeeriije ko ɗemɗe guurɗe nde tawnoo ɗe nguuri ko e faggo yimɓe wuurɓe e leyɗe keewɗe… »
Ɗemɗe Muritani fof ko taccikeeriije, galɗuɗe !
