Sammba Caam, hooreejo FPC :
« So tawii eɗen poti semmbinde ɓamtugol ɗemɗe men e pine men –yimɓe ina ngonani ɗuum- ɗum fotaani waɗireede keñe, tawi wiɗtaaka, wiyee jooni jooni tan, tawi alaa heblaaɓe, kono kadi e ko ɓuri teeŋtude tawi naattinaaka e yiyannde huuɓtodinnde politik pinal laaɓtuɗo, pacciraaɗo ! Nde ngaal kuulal nannotoo, nuunɗata, ɗum noon wallitee, ina fotnoo tawo bayyinaango laawɗingol ɗemɗe pulaar e sooninke e wolof waɗee tawo, kam e kabrugol gartirgol Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije e janngingol ɗemɗe ɗee. Kala ko wonaa ɗuum ko majjinde yimɓe, fuuntude ɗum en, ko tuufaade ɗum en, ko yiɗde joñde ɓaleeɓe afriknaaɓe. Janngo maa on nan ɓe, aɓe etoo artirde haala ɓennaaka, cuɓagol alkule… »
Kajjata Maalik Jallo :
« Won e sarɗiyankooɓe ɓooyii laajaade yo ɗemɗe ngenndiije kuutore e nder Suudu sarɗiyeeji kono wiyeteeno ko caɗeele firo haɗata ɗuum ». E sahaa nde suudu ndu memtotoo sarɗiyeeji mum ndernderi e hitaande 2018, kuulal kesal ƴettaama, biyngal » ko njuɓɓudi ardorde suudu sarɗiyeeji ina foti gaddaade firo jeewte baɗeteeɗe e nder suudu hee e ɗemɗe ngenndiije « .
E miijo am, ndee feere ko moƴƴere, ko hatojinaade, kono nde fotaani hujjikinoreede ngam riiwtude kuutoragol ɗemngal Farayse. Ɗemngal farayse hannde waawaa wiyeede yo ƴeeŋne e gollorɗe men, sabu nih kala eɓɓaande sariya addaande arata ko e ɗemɗe ɗiɗi ɗe hono arab e farayse, ko noon e kala ciimti batuuji baɗaaɗi e nder suudu hee. Alaa fof kadi ɗo wiyaa e kuule wonde farayse haaletaake, gardiiɗo suudu ndu waawaa kadi farlinde đum e hay gooto, omo waawi wiyde noon kanko ne, alaa ko farlini e makko firo hakkunde farayse e ɗemɗe keddiiɗe ɗee.
…To bannge miijo am, feere ƴettaande nde ina foti semmbineede, wiyee yo timmitine. Kuutoragol farayse, yiɗde e añde fof, ko ngonka men farlini đum e dow men, alaa no waɗaa. So sarɗiyanke haali farayse firanaaka ko ustude jokkondiral mum e heddiiɓe ɓee, ɗuum ne haanaani. »
Fooyre Ɓamtaare
