BID, min njejjittaa ma haa bada !

0
951
Bah Ibraahiima Demmba, Sori Mawɗo
Bah Ibraahiima Demmba, Sori Mawɗo

Sori, hikka waɗata duubi jeeɗiɗi haa njahdi he naange ko nduŋi-ɗaa min, ngoppu-ɗaa caggal maa waayeeɓe duhol maa, kono kadi hoɗaaɓe baasal gannde e pine jaajɗe. Ko goonga noon alaa mo alaa lomto, kono ina waɗi ɓe lomto mum en weeɓaani. Ko he ɓeen njeye-ɗaa. Ndee ñalaande 15 Korse (suwee) 2013, beetawe gulɗo jaw joorɗo kos, kammu kuuriiɗo duule « sirus » e « sataratus » ƴuufɗe diƴƴe, ko ndeen kabrol birnagol maa maɓɓi he koye amen. Min ngumaa, min ngumi, min paaɗi, min muumɗi. He ko arti he hoore am, ko nde min ɓadoto maa aɗa tara aɗa fira Sayhat-el-Maɗluum (Wulaango Kiiɗaaɗo), jaaynirgol gootiɗinngol ngenndiyankooɓe mauritaninaaɓe he kitaale 70. Jaaynirgol kaɓɓol ngol MND (Dillere Ngenndire Demokarasiire) yaltintunoo. Gila he kitaale 67-68 yarlitaare maa duñ maa haa njaɓ-ɗaa wonde jannginoowo duɗe leslese caggal nde ndiiwe-ɗaa « liisee » ngati darnde maa he « diɗɗal 19 ». Nawe-ɗaa Eeleega (Laamorgo Barakna) ɗo ngon-ɗaa ceerno  almuɓɓe ɓurɓe ma maa ɓe pot-ɗaa darnde e duuɓi. Pellital maa dañde ko famɗi fof 90% almuɓɓe maa yoo ɓennu « koleysa » fonndatee tan ko he giɗli maa yowtude « Bakka C » tawa ko aan janngini hoore maa. Nder guurti deftuɗi heen ɗii, keɓ-ɗaa fartaŋŋe wallitde min, minen wonnooɓe almuɓɓe. Jaŋde guurti. Ko ndeen kadi kumpit-ɗaa min he jaŋde Pulaar, ngaddiin e mbinndiin e celluka e kelmeendi.

Nde sabu darnde maa, Sahre-Ndoogu seedtini nder dille pinal e coftal-ɓalli nder falnde ndee kala. Haa caggal Maayo Fuuta. Seede mum ko golle men nder gure koɗdiiɗe hono Siñtu-Daŋɗe, Demet… kono kadi oo-gaa bannge ne kay, Calgu, Saye, Cidee, Ɓoggee. Tinndinoore nde mbinndir-ɗaa kuɗol maa, nde kollir-ɗaa aan he hoore maa, meeɗaa yejjiteede. Yimre waɗtindiinde heen haali fof : « minen min ndawliima, kanko yo o miijto ɓernde makko, o suusa, o yaawa, o ara o abboo… ». Mate won ko cooynino-ɗaa ? Onon tawanooɓe kaa haala, njaafo-ɗee kam sibu ko ko arti he hakkille am tan mbinndu-mi, mi jiimaani he yimre nde. Ko he kitaale 80 FƁPM udditi « Dudal Toowngal » ngam heblude jannginooɓe, sera goomu Saggitorde Pulaar ngu UNESCO tafatnoo halfinno maa. Ceerno Alfaa Ibirahiima Soh seediima golle maa heen. Min ndañii tawtoreede ɗee golle ɗiɗi fof. Ko he ngal duɗal ndokku-ɗaa min ko mooftii he ɗemngal Pulaar/Fulfulde, dabi doosɗe celluka kam e kawraaɗi to bannge mbiindiin. Njeñtudi wiɗto maa e njiilaw maa wallitii defte puɗɗorɗe celluka keewɗe haa hannde ina kuwtoree ɗoo he Muritani e Senegaal e Mali e Gine e Burkina e Niijeer. Juulde Layya mo CELTHO abbimaa ma sahre-goonga caggal jahdigal gila he nduu adunaaru. Bah Ibrahima Demmba, BID, nguurndam maa naftii haa rufi. Nde mbakki-ɗaa Bakka C, ngadi-ɗaa naatde ko he Dental Kuuɓnungal Janngooɓe e Hebleteeɓe Muritaninaaɓe (UGESM -Union Générale des Etudiants et Stagiaires Mauritaniens -). Fedde jokkondirnoonde harbiyankooɓe MND. Yanti he giɗli maa e wiɗto maa he kala ko fayti he pinal. Aan fof he yowtude seedantaagal « asiñoor » Kumpital pooɗtingal (Télécommunications) to Farayse, haɗaani ma dillin’de sabaabu he senngooji ganndal keewɗi goɗɗi, haa arti he ɗemɗiyankaagal, renndiyankaagu, daartol ngenndiiji, teeŋti noon he ko soomii he duttorɗe jaŋtaaɗe e daartiyankooje, ekn.

So en ciftinii ko musiiɗo maa, jokkondiro maa, mawne Aamadu Ham-Paate Bah wiynoo, eɗen mbiya hay sinno Sori wonaa fannuyanke donaaɗi e goowaaɗi Fulɓe, he jaati ko o defterdu sumndu. Njeya-ɗaa ko he yonta guurɗo hakkunde kesamaagu e donaaɗi e goowaaɗi (ko kelmeendi maa). Yonta kuɓindiiɗo karallaagal kesal, yonta jahduɗo he pinal e ngenndiyankaagal. Aan fof he haroliɗde he fannu ceɓɓitaniiɗo ganndal e karallaagal, a gollaniima cete goɗɗe cariiɗe. He sahaa nde njotondir-ɗaa he pelle winndereeje keewɗe ciiri, a golliima he duɗe Doŋre Afiriki hono CILSS e ESMT nde ngardino-ɗaa, njaggirno-ɗaa hoore maa ko a ɓiɗɗo winndere. A yettiima ɗoon tigi.

Gorko nangtinooɗo he pinal mum, peewnuɗo musidal e muñal e muuyeede renndeede ganndal. Miin he hoore am, mbeɗe waawi seedtaade yandinaare e yondinaare maa. Ko nde Jaagorɗe ASECNA (16 oon sahaa) ndenti, cuɓi maa yo a ardonoyo ɗum en Duɗal Afirikiwal ngam ganndal duule e Piiroyankaagal (EAMAC :- Ecole Africaine de la Météorologie et de l’Aviation Civile) to Ñaamee, leydi Niijeer. Ko he ngal duɗal njaangu-mi. Nde noddu-ɗaa mi ndokku-ɗaa mi kabrol ngol, ndañ-mi heen weltaare mawnde. Ngon-mi he sifaade fannu duɗal EAMAC yahri, he faarnaare nde ɓiɗɗo Muritaninaaje, ɓiɗɗo Sahre-Ndoogu wonata Jiiloowo ngal duɗal keblowal haralleeɓe toowɓe e « asiñoreeɓe » to bannge piiroyankaagal. Kanngal gootal woodi he doŋre Afiriki. Kono weltaare am juutataa ngati taƴ-ɗaa mbaaba he hakkunde, miy-ɗaa mi : « Aamadu, mi waawaa jaɓde ngoo miijo ngati mi wonaa karallo majjum ». Ndaw yandinaare. Ko caggal ɗuum seeɗa toɗɗe-ɗaa Jiiloowo ESMT to Ndakaaru. Hii ! ɗoo dey ko he weendu maa ngon-ɗaa, doole liingu men ko he diƴƴe Oolo men, caaɗngol ilnowol Weendu Saye men e kolongal Dogolli ɗo mbootu daasaa. Nde ndew-ɗaa Jaagorde Gollorɗe e Befal nder laamu he mudda 2005, a woppii ɗoon batte haa hannde ina njaŋtee. Gollidinooɓe maa ceerataa he ɓamtude oo ɓiɗɗo Muritani, ɓiɗɗo Sahre-Ndoogu mo nawaani gacce.

Sori, ko a kellifaaɗo nder hellifaaɓe. Kellifaaɗo mo hono mum Aamadu Ham-Paate Bah sifotoo « Kellifaaɗo tuugneteeɗo waawata tan ko sellude, sabi makko won’de tuugneteeɗo, tawii noon ñemmbuɗo ina heewi yettaade he renndo ɗo yahdaani he jikku mum » . O heewi ko yan’de teɓɓitannde tolnondirnde he tooweeki renndo o yettinoo. Aan min naniri “sikke-alaa”, maayde firata ko nattude nguurndam he jaati, minen miñe’en e mawne’en, musiɗɓe maa, yahdiiɓe maa, almuɓɓe maa, amin mbaawi wiyde tawa amin njanenaa min puujaaki, a maayaani. A wirni tan he gite amen, hono no musiɗɗo maa Murtuɗo Joob wiyatnoo « a suddiima leppi leydi, leydi suddii ma leppi teddungal ».

Suwee (korse) 2020 || Amadou Malal GUEYE
Fooyre Ɓamtaare, amagueye@gmail.com
+222 48 61 39 03 / +221 77 321 33 62

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.