Njillu Gelongal Fuuta e Jaatayaa

0
1223
Njaay Saydu e jaaltaaɓe
Njaay Saydu e jaaltaaɓe

Kaaliidu Buubu Manngaan mo Ƴaga Awgaale ena wiya: « So baañoowo fellii ñiiwa, warii, fotaani jokkude njiilaw sabu dañataa haŋkadi ko ɓuri ñiiwa mawnude e ladde ». Enen ne, so tawii wonnoo darnde men ko yo sukaaɓe ndontu ko mawɓe njoginoo e faayidaaji, gila e gannde men haa e finaa-tawaa men woto en noddeede janngo e jehre pine, ngaanen, njillu men he Jaatayaa anndinii en kala no konu boniri, woodat heen tan kaaltoyɗo. Subalɓe Jaatayaa toownii hannde cubalaagu he nder winndere, so hunaade he yeeso aduna kadi, waɗa ko huninoo koo, kono kadi ɓe njeertinii heddiiɓe nde nduttitantoo ko mbelsindinoo sabu yedditaade nafoore mum.

Ñalnde 21 lewru juko (ut) 2021, mbayni-ɗen Jiinge Jeeri, ngar-ɗen he kayhayɗi cood-ɗen yolnde feewde Gidimaka. Ngar-ɗen e Sehilbaabi, laamorgo diiwaan oo ko naange-e-hoore kar. Tiisubaar ko ɗoon yoni en, njuul-ɗen, daraaki ɓennan-ɗen Xaabu Gidimaka, lummbu-ɗen e Xaabu Gajaaga. Ko ɗoon mbaal-ɗen ñalnde heen. Weeti ndawan-ɗen Kaay Sammbal Haawa. Heedde 14 w 30 h, njol-ɗen, werlaa men runnji feewde Jaatayaa. Nde ngar-ɗen haa e Seegeela Fulɓe, fedde pinal Jaatayaa noddirteende Fooyre Enɗam jaɓɓii en ɗoon e gardagol Aadama Jaw lollirɗo Bamana e Demmba Bookar Bah lollirɗo Demmba Dunaa. Eɓe ngardi e Abuu Umaar Gey walla Abuu Umarel Faarooji Gey, gooto mo nganndu-ɗen walla mo mbaaw-ɗen heptinde e nder arɓe jaɓɓaade en ɓee. Ɓe njaɓɓii en jaɓɓungal baɗngal faayiida, werlaaji e tututaaji, korne e bawɗi, kelle e kuljinaali. Nde jaɓɓungal waynii e Seegeela Fulɓe nanngi ko laawol Batama, rewi ɗoon e caanngol cukkungol, caanngol gawde, jaaɓuule e uulo, yettii Jaatayaa heedde mutaa-mut-naange. Huunde e sukaaɓe waɗɗiyankooɓe tututaaji ngoni ɗoon e waɗde fijo e gaatuleeje fotde hojomaaji noogaas, Ɗum siftini en jamanuuji waɗɗiyaŋkooɓe dowluɓe wayɓe no Kaaliidu Sammba Aamadu Soh to Jiinge walla no jinnaaɗo men Demmba Daayaa Gise to Jowol Sahre. Huunde fof ñaawretee ko ñaawoore sahaa mum. Kala ñaawoore yaltinaande e sahaa mum walla e lowre mum feeñninat yawre walla feloore. Haŋki, waɗɗiyaŋkooɓe paarnortonoo ko pucci e gayi haa e gelooɗi e won e nokkuuji. Hannde noon ko e jamaanu goɗɗo ngon-ɗen, jamaanu werlaaji e tututaaji.

Caggal ɗuum njawtu-ɗen to galle njaatigi men Sammba Geese, miñi mum Foodiye, mo jiidi yumma e baaba. En tawii ɗoon e galle hee jamaanu keewngu ena fadndii en. Nde njetti-ɗen, duɗal Fooyre Enɗam bismii en, jirwini kikiiɗe oo e ballondiral Abuu Umarel Faarooji. Ɗoon Foodiye Geese Gey holliti jamaanu nguu no weltaare mum fotiri e garal men e wuro Jaatayaa. O wiyi:« Mi anndaa so Njaay Saydu Aamadu ena woppi subalɓe e Fuuta Tooro to ummorii too kono miin Foodiye Geese maa mi hollu mo wonde o tawii gaay e diiwaan Jommbugu cubalaagu ngu waɗtaaka ndiyam ».

Ko e oon sahaa woni nde o hunii wonde so Geno haajii, maa o addan en janngo koɗungu noodi ɗiɗi (debbo e gorko) guurɗi, kirseeɗi e yeeso men. Jaaltaaɓe naati fitina, roŋkiti fadde haa janngo, naatti e taagu-mañcaaji mum, waaltoyi ladde, ƴeewoyde nguyiiji, koɗungu Balla Jeerel.

Nde naange fuɗi haa gite njiydi, duɗal Fooyre Enɗam e mawɓe mum ngari juuraade en e nebbisaade gartal Jaaltaaɓe Foodiye. Yimɓe fof ena cokliri gartal Sammba Ngaari Maayo nde tawnoo ƴiiwoonde mawnde waalii etee jaatayaanaaɓe ena kumpitii geɗe ɗiɗi e makko, kaŋko Foodiye Geese. Maa wonii o dañii, o artii, o artirii walla o dañaani, o heddoriima toon. Nde o yahata ndee kadi, omo yahdunoo e sukaaɓe ɗiɗo, ɓiyiiko Muusaa Foodiye Geese e ɓiyi miñiiko ena wiyee Siidi Sammba Geese Gey. Ɓe ngartoyi ko caggal kiraaɗe, ñalnde 23 ndee eɓe ndimndi noodi ɗiɗi mawɗi ɓaleejo e daneejo, debbo e gorko e caafa tokooso.

 Ko ɗoon geɗe keewɗe laaɓani en e nooroo. Nooroo waɗi ko koyɗe nay, ɗiɗi yeeso e ɗiɗi caggal. Ɗe yeeso ɗee, mbaɗi gootal fof ko peɗeeli 5. Koyɗe caggal ɗee, mbaɗi gootal fof ko peɗeeli 4. Peɗeeli nooroo fof kawri ko 18 feɗeendu. To bannge cegeneeji, nooroo waɗi ko cegeneeji 12. Koyɗe yeeso ɗee ko heen peɗeeli tati mbaɗi cegeneeji. Ɗe caggal ɗee, feɗeendu wooturu alaa segene. Nooroo waɗi ko ñiiƴe 66, gaaɓgal fof 33 ñiire. Nooroo jeyaa ko e kulle ɓuri sellude gaaɓle e bonde ŋatannde. Nooro, ɗemngal mum ɗakkii ko e gaabgal les ngal. Ngal wellitaaki no ɗemngal aadorii wellitoraade nii. Ko ɗuum waɗi heewɓe ena naamndoo so tawii nguy ena waɗi ɗemngal walla alaa.

Caggal kacitaaje, Jaaltaaɓe Foodiye e sukaaɓe mum dadanii ko kuttugol noodi ɗii. Nooroo hirsirtee ndeke ko geenol wonaa goddol. Kulle keewɗe, e kaawisaaji Geno, ena nganii kirsugol. Ƴeew ngabu hirsirtee ko laaci. Ñiiwa hirsirtee ko salligi timmuɗo e noddinaango.

Nde ɓe kutti ɗi haa ɓe ngasni, ɓe kolli en sella nooroo. Sella ko jaajangol ɓellere. Ngol wonata ko e nooroo payɗo. Ɓe nganndini Balla ko woni ŋatee-sirƴa e to woniri e nooroo. Caggal ɗum ɓe ngitti ko wayi no caawlon e nder deedi noodi ɗii, ɓe payri nder huɓeere. Ɓe mbiyi ɗuum ko pulki, ngonta heen ko kaaƴe. Ɗeen kaaƴe kadi ngittetee ko e niɓɓere kadi won ko ɗe nafata to bannge gannde ɓaleeje. Won wiyooɓe kadi haa hannde wonde duuɓi nooroo nganndirtee ko e kaaƴe ɗee. E wiyde ɓeen, hitaande fof, nooroo ena moɗa haayre. Won yahruɓe kadi wonde ko no nooroo moɗirta ko ñaamata nii, ko ndeen woni nde kaaƴe ɗee njahdorta heen kono ɗum jokkondiraani e duuɓi ɗii. E daliilu goɗɗo mo ɓe pawti heen ko won ɗo tawataa nooroo tokooso tawa reedu mum ena heewi kaaƴe, njanondiraa kadi e nooroo mawɗo tawa fulkuru mum alaa hay haayre.

 Faayiida mum tan, ñalnde 24 juko 2021, ñallu-ɗen, mbaal-ɗen, pintu-ɗen ko e teewu noodi, kirsaaɗi, kuttaaɗi e jeese men. Ɗuum siftini en ko jammaaji e Kanel, toongo Abdul Salaam Kan, diiri mbir bawɗi e Usmaan Kuro Sal, joom wiige e kuunoori, nde Bala Sal e ɓesngu mum mbismii en e jolte gubbi to Luggere Pattowel. Ñalnde heen ne daneeji karaama, njuɗaa. Daneeji karaama, cahaa. Daneeji karaama kadi mbaɗaa e sewko Morel, teddungal Gelongal Fuuta.

Njillu men e Jaatayaa faayodini sabu ngu anndinii en hay so won ko ɓoccitii Fulɓe, ndeke won ko heddii ko foti reeneede e hisneede. Teddule ena njiyetenoo ñalnde kala gila e gayi, ndammiri, gelooɗi, liɗɗi, werlaaji, dokke mawɗe comci e kaalisaaji kono teddungal ganndal hono nii wonaa huunde weeɓnde.

Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aaamadu

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.