So Catal Kayhayɗi haalaama alaa e sago nginnaa Sammba Gata Bah, sibu nguurndam makko fof o waɗi ɗum ko e daranaade ɗemɗe, haa teeŋti e ɗemngal Pulaar, ngam faamde mo tigi rigi faayiida gonɗo e janngude ɗemngal mum.
Heewii kala nde ngar-mi Nuwaasoot, konngol terɗe Fedde Ɓamtaare Pulaar ko “haa goram hol no Sammba Gata Bah waɗi ?” Sammba Gata Bah gooto e Hooreeɓe teddungal Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani, ko neɗɗo juulɗo, goongɗinɗo nafoore janngude ɗemɗe men ngenndiije Pulaar, Sooninke e Wolof. O wonii hooreejo catal Kayhayɗi ko juuti, gila 1977, haa nde lomtimoo-mi he teddunngal e hitaande 2015, tawi kanko e hoore makko haali yo goɗɗo lomto mo, tawi o faamii so doole ndonkii yo doole keɓɓo. Ko e teddungal o lomtinaa e ngardiigu catal Kayhayɗi.
Sammba Gata Bah jannginii pulaar, winndii defte, jokkondirii e pelle ɗe ngonaa laamuyankooje ngam heɓande catal Kayhayɗi balle, o hirjinii jaŋde pulaar gila nde metti, yeeyii jaayɗe : ko kanko e hoore makko tammbotonoo jaayɗe Fooyre Ɓamtaare, e koyɗe makko o sooroo wuro ngam yeeyde ɗe. Nde kattanɗe makko ngustii, ko Bah Muhammadu Aadama heɓɓitii gollal ngal, e tuma nde o yeeyata jaayɗe ɗee, ina teskaa, omo memtoo jeyba makko ngam soodande won yimɓe jaaynde Fooyre Ɓamtaare.
Sammba Gata Bah ko gorko newiiɗo, mo alaa fitina, gorko nuunɗuɗo, jom njuɓɓudi, ɗooftiiɗo kuule e sarɗiyeeji FƁPM, ɗooftiiɗo yiilirde ngenndiire. Dumunna mo o ardii catal ngal luure teskaaka heen, caɗeele e fitinaaji teskaaka heen.
Sammba Gata Bah e Aamadu Lih cuddiima leppi teddungal, ko ɓe ngenndiyankooɓe suusɓe, saaɓe, daraninooɓe ngootaagu leydi Muritani. Ɓe mbiirniima kono ɓe ngoppii golle tiiɗɗe.
Sammba Gata Bah ferii laawol, hollii yeru potɗo ñemmbeede, hono no Aamadu Maalik Gay, Tijjaani Aan, Yero Dooro Jallo, Mammadu Sammba Joop Murtuɗo, Saydu Kan, Jibriil Hammee Lih e woɗɓe heewɓe, yo Alla yuurmo ɓe, yaafoo ɓe kamɓe e maayɓe juulɓe, Aljanna wona hoɗorde maɓɓe.
Usmaan Ñaan, Hooreejo Catal Kayhayɗi
Sammba Gata, « a tuɗɗima leppi leydi, leydi tuɗɗii ma leppi teddungal »
Sammba Gata Bah, wonaani tawo jonte tati ko nan-mi haala maa, tuma nde naat-ɗaa opitaal safaara ɓerɗe mo Nuwaasoot. Kaawaa-mi no feewi no kaaldirte-ɗaa he nder Fedde Ɓamtaare Pulaar nii. Naamnii-mi « onon kam holi oo gorko kaaleteeɗo » ? Mbiyaa-mi ko a jaggal (tigi-rigi) daraniingal jaŋde he nder ɗemɗe neeniije, haa teeŋti e Pulaar. Nde nan-mi sankaare maa, wayi mi ko no miɗo annduno maa ko ɓooyi nii. So neɗɗo pinal sankiima, ko Enen kala ustoraa, ko neɗɗo galle men maayi.
Sammba Gata, duuɓi 45 ko a tergal caasngal ɓamtugol Pulaar. Cuuɗi mon Kayhayɗi, wontiino juurorde Pulaar ! A woniino soldaat ngalɗoo ɗemngal jooɗngal.
Sehil am gooto tiiɗɗo, Kayhayɗinaajo, ine wiyee Kadeer Soh, wiyii kam wonde, lewru kala ngaratno-ɗaa ko haa Liisee Kayhayɗi aɗa yeeya jaaynde Fooyre Ɓamtaare.
Sammba Gata, a maayii, defterdu sumii. Defterɗi keewɗi njahii, tawi minen sukaaɓe hannde, min nganndaani on. Ɗum noon mawninen ɓe !
Hono no Murtuɗo Joob wiyrunoo nii, « Sammba, a tuɗɗiima leppi leydi, leydi tuɗɗii ma leppi teddungal ».
Ekko-ɗen mawninde sagataaɓe men gila ine nguuri. Yo Alla yoɓe darnde maa. Yo leydi ɓuuɓe seydi Bah.
Salimata Bah, kalfinaaɗo dallinannde FƁPM
Nguurndam Sammba Bah
Sammba Gata Bah to Kayhayɗi, jibinaa ko e hitaande 1939 to Tiisiksa (Diiwaan Taagaant / Muritani).
1. DUƊE ƊE O JANNGI
• 1948 – 1949 : o naati Duɗe leslese to Kayhayɗi.
• 1957 – 1958 : o yahi Liisee Teknik Moris Defafos to Ndakaaru.
• 1958 – 1959 : o fayti Duɗal keblowal safrooɓe to NDar.
•1962 – 1964 : o naati e Duɗal karallaagal Ɗanningol oppirteeɓe to Farayse.
•1972 – 1974 : o naati e Duɗal keblowal safrooɓe Dowla to Nuwaasoot.
2. SEEDANTEEJE ƊE O HEƁI
– 1955 : Seedantaagal jande leslesre “C.E.P.E” to Duɗal Mbuun.
– 1959 : Seedantaagal Cafroowo to NDar.
– 1974 : Seedantaagal Cafroowo Dowla to Nuwaasoot.
3. NOKKUUJI ƊO O GOLLII
Caggal nde o janngi haa o woni cafroowo, o golliima e ɗiiɗoo nokkuuji.
– 1959 – 1962 : to safrirde Boggee
– 1962 : to safrirde M’Buun
– 1964 : to safrirde Kayhayɗi
– 1966 : to safrirde Tulel
– 1971 : to safrirde Kayhayɗi (Opitaal)
– 1974 – 1976 : to safrirde Attaar (Opitaal). Ko ɗoon o heɓi hattan hoore makko e golle laamu, woni o heɓi fooftere (o yahi “alateret”).
– 1989 – 1992 : o gollodiima e Eɓɓaande Ɗiftidingol e dow tuugaade e renndo “Programme de réadaptation à base communautaire” to Kayhayɗi.
4. GOLLE MAKKO GOƊƊE
O yantinii e golle makko janngude e jannginde ɗemngal Pulaar e wiɗtude ɗemngal ngal. O ardiima Catal Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani to Kayhayɗi tuggi 1977 haa 1986 e tuggi 1988 haa jooni.
E nder wiɗtooji e ɗemngal Pulaar, o wallifiima defte joy (5) e Pulaar. Ɗeen ngoni :
– Deftere Ganndal ƴiye jokkorɗe e liggorgal (Ostéologie – artrhologie et physiologie : tummbitere 1 e Tummbitere 2 (tuggi 1980 haa 1985).
– Deftere Ñabbuuli jalɓi.
3. Deftere Ndeenka Yumma e ɓiɗɗo.
– Deftere Ganndal Nokku, hitaande joyaɓere, duɗe leslese.
– Deftere jime Pulaar.
5. BESNGU MAKKO
Sammba Gata Bah ko ɓesɗo, o dañii sukaaɓe sappo e go’o, kono ko heen njoyo nguuri hannde.
