Fonndu ine metti fotndaade he baɗal

Fonndu ine metti fotndaade Fonndu e naanaango walla naangaango hurmbitii ñalnde mawnde (aljumaa) 28 siilo (saawiyee) 2022 jumaa mum ɗiɗaɓo. Almaami raatib nduun Suudu Alla wiyetee ko Ceerno Mohammadu Alhasan Juuli Soh. Jamaanu keewngu doole nootitiima gila e nder leydi Muritani haa caggal mayri. Ngam noon siimtande banndiraaɓe no kewu nguu yahrunoo, jaaynde Fooyre Ɓamtaare neldii toon nulaaɗo mum. Nulaaɗo oo ne dañii fartaŋŋe jokkondirde e kalfinaaɗo njuɓɓudi kewu nguu, hono Alasan Yero Njaay.

 Nulaaɗo Fooyre Ɓamtaare :  Caggal calminaali e koofnaali feewde e maa e     rewrude e maa feewde e wuro Fonndu e kuuɓal, hol no oo ñalawma ñalluɗo 28 lewru siilo 2022 wayi e mon ?

Alasan Yero Njaay (AYN) : Ko adii fof, caggal salmitaade ma e bismaade ma e nguuɗoo kewu, ko ruttude calminaali e teddungal feewde e jaaynde men Fooyre Ɓamtaare sabu mayre jaɓde arde nootaade min, Nuwaasot fof e woɗɗude Fonndu. So ɗum ɓennii, ooɗoo ñalawma ko pattamlamo, mo ɓerɗe amen fof njaɓɓodii, minen Fonndunaaɓe. Ko ñalawma teskinɗo, teskaaɗo, jogorɗo yantude e pille daartiyaŋkooje dowrowe wuro ngoo.

Fooyre Ɓamtaare: hol no miijo mahde jumaa ɗiɗaɓo ardi e mon sabu ellee wuro ngoo ena joginoo jumaa mawɗo e jamaaji tati mahaaɗi, juuleteeɗi ?

AYN : haade kay wonaa luural daɗɗii kadi kattanɗe ngalu e soklaaji aduna ngantinaani, kala ko yimɓe mbaawi darnude e nokku mumen ko Suudu Alla ɓuri, kadi foti ardaade. Ɗoo e Fonndu noon ko teskaade wonde wuro ngoo ɓeydiima to bannge mawnugol e ɗii duuɓi battindiiɗi. E ko refti heen, won e koɗanɗe ena ngoɗɗi to ngoni, joom mumen ena ndaña sahaa fof caɗeele teeŋti e ñalɗi aljumaa.

Nde hilifaaɓe njaltini miijo mahgol jumaa ɗiɗaɓo ngol hay gooto gantinaani walla luutndaaki miijo ngoo. Ko e oon sahaa, ɓesngu nguu, gila e wonɓe ɗoo e nder wuro ngoo, nder Muritani haa e wonɓe to caggal leydi njokkondiri, ndesndi geɗe ɗee haralleeɓe fanniyaŋkooɓe to bannge mahdi ngam ɓetde ngalu potngu mahreede nguu.

Nulaaɗo Fooyre Ɓamtaare : jooni yettano en jumaa oo, gila e mahdi makko, weertaango makko, kattanɗe makko to bannge waawde nawde yimɓe haa e ngalu kuutoraangu nguu.

AYN : Mahdi jumaa oo roondiima teemedere e go’o miliyoŋ e teemedde ɗiɗi e sappo e tati ujunere e teemedde jeenay e capanɗe joy mbuuɗu e ceede Muritani (101 213 950 MRO). Nguun ngalu, caggal ballal Alla, yalti ko e warñeende ɓesngu wuro Fonndu, gila e wonɓe ɗoo e nder wuro ngoo, wonɓe e nder leydi Muritani, Senegaal, Gammbi, Mosammbik, Konngo Barasawiil, RDC Konngo, Gaboo, Dowlaaji Dentuɗi Amerik, Farayse, Belsik, Itali e Espaañ. E siftinde wonde wuro ngoo ena jogii 365 ɗanniyaŋke wuurɓe e ɗee ɗoo leyɗeele limtaaɗe.

Jumaa oo mahaa ko e nder duuɓi ɗiɗi e lebbi jeenay e balɗe noogaas e goo. To bannge weertaango, dingiral jumaa ngal ko 600 m2. Weertaango juuleteengo ngoo ɓetata ko 300 m2. To bannge hattan, omo nawa 380 juuloowo. O waɗi ko soorooji nay. Soorooji ɗiɗi keedtuɗi hirnaange ɗii, tuggude e leydi haa to ɗi kaaɗoyi dow ko 30 meeteer. Ɗi funnaange ɗii ne ko ɗiɗi, gooto fof tooweendi mum ko 17 meeteer.

Nulaaɗo Fooyre Ɓamtaare : Seydi Njaay, jamaanu keewngu, ngu en keewaani yiyde walla nande e uddite jumaaji bayɗe hono nii yiyaama tuggude e haŋki fayde hannde e Fonndu, hol ko saabii ɗum ?

AYN : Fonndu ena yetta Alla sabu noddiino banndiraaɓe mum, banndiraaɓe mum nootiima ɗum, nootoriima ɗum keewal e peewal. Nde jumaa kaa mahaa haa gasi haa alaa ko heddii haŋkadi so wonaa udditeede, Fonndu winndii ɓatakeeji feewde e 170 wuro, ko jiidaa e eeraali dewnaaɗi e rajooji e teleeji walla e dingire Whatsapp. E nder gure teddiniraaɗe ɗee, 150 wuro, nulaaɓe mumen ngarii ɗoo ko jiidaa e fotde 80 kilifa diine nantuɗo innde mum nootitiiɓe e kewu nguu.

Nulaaɗo Fooyre Ɓamtaare : E hilifaaɓe diine nootitiiɓe ɓee, hol heen ɓe mbaaw-ɗaa rokkude en inɗe mumen ?

AYN : En mbaawaa limtidde ɓe kamɓe fof sabu keewal maɓɓe kono maa en njaŋto ɗoo heen huunde ko wayi no Kalifa Ceerno Ibraahiima Ceerno Aamadu Bookar e ceerno Aamadu Tijjaani Bah ɓe Hoore Foonde e miñiraaɓe mumen e Ceerno Mammadu Ceerno Aamadu Neere Bah mo Kayhayɗi e biyeteeɗo ceerno Aamadu Sammba Gañaaɗo gummoriiɗo to Mbuur Senegaal. En njiyii ɗoo Sheriif Saydu Ɗaahaa to Unfani sara Butelmiina e Sheriif Ɗeyyibu mo Cilon. En teskiima heen garal Ceerno Baabakar Abba, elimaan raatib gooto e jumaaji to leydi Kameruun e Ceerno Ahmadu Ceerno Mohammed Lamiin to Dumga. Ngarani Ñaabina e Tule Oole ko Ceerno Abdullaay Lih e Ceerno Ɗaahiiru Lih. To bannge Ligisayba Gorgol, ngummorii toon ko Ceerno Aamadu Umaar Sih e Ceerno Mammadu Kan, taani mum Ceerno Aamadu Daabiya. Eɓe ngardi e Ceerno Kabiiru Kan e Ceerno Alfaa Baabayel Sih e Ceerno Abuu Aamadu Joop. Njaɓɓii ɓe e wuro hee kadi mbismii ɓe, kamɓe seernaaɓe arɓe ɓee, ko seernaaɓe Fonndu. Ɓeen ngoni : Ceerno Aamadu Baylaa Lih, Ceerno Aamadu Mammadu Saydu Kan, Ceerno Mammadu Siisee Bah, Ceerno Usmaan Woon, Ceerno Mustafa Tijjaani Bah, elimaan jumaa gadano oo e Ceerno Mammadu Alasan Juuli Soh, elimaan jumaa keso oo. Rokkaa teddungal juulnude waktu uddital ngal ko biyeteeɗo Ceerno Aamadu Tijjaani Bah mo Hoore Foonde, garduɗo e lappol Kalifa Ceerno Ibraahiima Ceerno Aamadu Bookar.

Nulaaɗo Fooyre Ɓamtaare: Mbele won jagge laamu walla dawriyaŋkooɓe nantuɗe inɗe mumen ngari heen ?

AYN : To bannge jagge laamu, alaa keddiiɗo e diiwaan hee walla e saraaji mum mo tawtoraaka kewu nguu, gila noon e goforneer Barakna (waalii Barakna), goforneer Gorgol, goforneer Saydu Sal, gummoriiɗo to Aksuus, Caam Aamadu Tijjaani gardiiɗo Eteer, Aamadu Hammadi Kan ganndiraaɗo Pelee, gummoriiɗo to Ligisayba, gardiiɗo ko fayti nehngo dariindi e nder diiwaan Gorgol. Doktoor Bah Mammadu Alasan gummoriiɗo to Senegaal walla Luuren e woɗɓe ɓe en ndañaani anndude inɗe mumen ngarii e ñalawma oo ko jiidaa e ardiiɓe palɗe wonɓe e diiwaan Barakna haa e halfinaaɓe ndeenka e kisal teeŋti e jooɗiiɓe ɗo wuro Mbaañ ɗoo. Ko fayti e dawriyaŋkooɓe mawɓe, ko goonga en nganndidaa ɓe kamɓe fof kono meer komin Bagodin hono Umaar Haamiidu Jah e Bookar Sule Bah to Bagodin, en njiyii ɗumen e dental ngal kadi ngardii e setooji mawɗi, teskinɗi.       

Nulaaɗo Fooyre Ɓamtaare: hol ko kewu hannde nguu roondii e ngalu ?

AYN : En mbaawaa ɓetde ngalu kuutoraangu e ñalawma hannde oo sabu ena waɗi ko naati heen haa heewi ko tonnganooka, kono tan ɗo njahraten ɗoo e oo ɗoo sahaa to bannge mbaraangu 37 ngaari e ngelooba kirsaama, kirsanaama kewu nguu ko jiidaa e fotde 30 hirsuɓe e nder galleeji mumen, ɓe njowitaaki e baraaɗi kewu nguu. To bannge ndefu kadi, 100 mbana toggaama.

Nulaaɗo Fooyre Ɓamtaare : Mbele Fonndu dañii balle gummoriiɗe ɗum e laamu walla e hoɗdiiɓe mum renndaaɓe nguurndam ?

AYN : To bannge hoɗdiiɓe renndaaɓe nguurndam, ena gasa wooda ko ummorii toon kono to bannge laamu kam, en cikkaani.

Nulaaɓe Fooyre Ɓamtaare : So tawii laamu yantinaani heen juuɗe mum mbele Fonndunaaɓe tan ena mbaawi kañumen tan runngaade oo kaalis fof, gila ko mahraa jumaa oo haa e ko waɗiraa nguu ɗoo kewu ?

AYN : Caggal ballal Geno, kala ko faayodini ko njiy-ɗaa ɗoo e nder wuro Fonndu ko ɓiɓɓe fonndunaaɓe, wonɓe ɗoo e yaltuɓe, ɓe kaalno-ɗen to dow too, mbaɗi. Ɓe mahii duɗe leslese ɗiɗi (duɗal dow e duɗal les), kolees, safrirde wuro e gollorɗe jahdatnooɗe e mum, jehreeje tati, sardiŋŋe wuro, fooraas jarnoowo Fonndu no diidorinoo. Ɗum ɗoo fof waɗaa ko e kawral maɓɓe e warñeende maɓɓe ɗo hay ballal gootal yantaani heen.

Nulaaɗo Fooyre Ɓamtaare : So en paamii rafiiji kaɗɗi hannde gure keewɗe ɓamtaade biyeteeɗi luure ɗii, njettaaki on tawo, onon Fonndunaaɓe?

AYN : Ko mawɗum, eɗen njetta heen Geno no feewi. Huunde fof ko hade tawo tan wiyetee, Ɗiin rafiiji njettaaki Fonndu tawo. Kala ko Fonndu ummini walla ummanii ena heewi yuumtude nde tawnoo ngo alaa jeese ɗiɗi feewde e eɓɓooje maggo. Ngo jogii tan ko yeeso wooto, yeeso fellitɓe, ɓe ngaanaani.

Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu

______________________________________

Ngannden seeɗa e Fonndu

Fonndu ko wooto e gure Hebbiya Muritani walla mbiyen ko wooto e nder falnde Mbaañ e nder diiwaan Barakna. Ngo woni ko hakkunde Bagodin e Woolum Haataar, worgo laawol berkangol hakkunde Ɓoggee e Kayhayɗi walla hakkunde Kayhayɗi e Ɓoggee. Fonndu ko wuro mahaango, yooɗngo, fattamlamo e nder gure Fuuta Tooro. Ngo waɗi ko leeɗe jeeɗiɗi : Haataar, Caskon, Perlel, Neereyel, Jammel, Jam-ɓuri e Siñcaan.

Faggudu maggo yowitii ko e ndema e ngaynaaka e njulaagu kono ƴelliti ngo haa ngo dowli ko ɗanniyaŋkooɓe maggo (365 sagata).