Muritani tuumii FAMA (konu Mali) warngooji ɓiɓɓe muritaninaaɓe. Ñalnde 8 mbooy (marsa), laamu Muritani yaltini bayyinaango hollitoowo konu Mali yooɓiima ɓiɓɓe muritaninaaɓe nder wertaango leydi Mali.
Ko ndeen laamu Muritani holli mettere mum. Jaagorgal Geɗe Tumaronkooje noddi Jooɗaniiɗo Mali he Muritani, Muhamed Dibaasi, o hollaa Muritani weltaaki e ɗii warngooji, ko « bolle kaantare ».
Ɗo adan ɗoo, ardiiɓe Muritani kollitaani tigi-rigi no warngooji ɗii ciforii, no waraaɓe ɓee poti, holi to ɓe mbaraa. Sarɗiyanke Muritaninaajo wiyi waraaɓe ɓee ko sappo e njeegomo (16). Ɗum kewi ko worgo wuro Abdel-Baguru. Waraaɓe ɓee tolnoyiima e capanɗe tato. E wiyde maɓɓe « Konu Mali ummanii ko bolle sawru gumɗo ngam haɓde e seɓɓitiiɓe. Konu Mali ko konu ngu alaa huñtito hoore mum, kadi konunkooɓe Mali njiɗi ko hollirde keɓtii nokkuuji seɓɓitiiɓe njoginoo tawi ko e ballal Riisnaaɓe. Kono so ɗii warngooji Muritaninaaɓe nattaani, jotondiral Mali e Muritani bonat. Teeŋti noon so laamu Bamako waawaani hartaade konu mum he ɗee golle kaantare kuccinaaɗe he muritaninaaɓe wuurɓe nder Mali ».
Koɗdigal moƴƴal
Kolonel Abdullaay Mayga, kalfinaaɗo konngol laamu Mali jaɓii muritaninaaɓe mbaraama nder Mali. O wiyi kadi « Kolonel Asimi Goyta yeewtindii e Seneral Mohamed wul Sheex El-Gaswaani. Goyta yamirii yo konu uddit nebbiso ɗii warngooji. O felliti neldude sete toowɗo yettoyoo Nuwaasoot e ko ɓuri yaaƴtaade. Laamu Mali maa waɗ feere fof haa saabiiɓe warngooji ɓee njiytee. E oo yonta alaa daliilu mo konu Mali waɗiri ɗee golle, fawiiɓe e hakkeeji aadee ».
E wiyde dawriyanke Kaliilu Sidibe, ɗee kewkewe pirtataa jotondiral e koɗdigal leyɗe ɗiɗi ɗee. O jokki o wiyi « nokku keeri leyɗe ɗee ina heewi seɓɓitiiiɓe e jihaadiyankooɓe. Ina woodi toon kadi haɓtotooɓe e “banndiiji” jogitiiɓe wujjooɓe jawdi, wujjooɓe hay yimɓe mbaɗa jukunɗe. Nebbiso luggo ina foti waɗeede ngam anndude wonɓe caggal ɗii warngooji. E oon tuma ɗum bonnataa koɗdigal leyɗe ɗee ɗiɗi »
Seppo Muritaninaaɓe
Ko adii ko kewi he lewru Mbooy koo, hono ɗuum waɗi he lewru silto. Ñalnde goo mbooy, Muritaninaaɓe ceppii Nuwaasot haa ɓe njettii damal galle jooɗaniiɗo leydi Mali. Sete seppooɓe woɗɓe payi galle laamorɗo leydi Muritani ngam hollitde mette banndiraaɓe muritaninaaɓe waraaɓe. Seppooɓe ɓee noon tuumi ko konu Mali yooɓii pittaali jaambureeɓe. Ɓe mbeeyni raayuuji ina mbinndaa “Ɓiɓɓe Muritaninaaɓe mbaraama e dow amdu, eɗen poti dartaade ndee bonande”.
Ciftinen Muritaninaaɓe heewɓe ina nguuri nder Mali ɗo ɓe ngollotoo haa teeŋti e ngaynaaka. Ko worgo wuro Abdel-Baguru, ngo woɗɗaani keerol. Hono ɗuum noon meeɗii waɗde he lewru siilo ɓennundu, muritaninaaɓe mbaraa sara wuro Naara. He oon tuma, laamu Mali wiyiino maa losko waɗe haa warhoreeɓe ɓee njiytee.
Al-Qaïda e Dowla Islaam e Jihaadiyankooɓe
Gila jihaadiyankooɓe naati Mali caggal firtaare leydi Libi nde Kaddaafi waraa. Kono taƴooɓe e wuyɓe njanti heen haa addi pelɓondire leƴƴi: fulɓe e wambarankooɓe e Dogon en, ekn. Konu Mali naati heen waɗti jinngande kala haɓooɓe e fulɓe sabi gooto e mawɓe jihaadiyankooɓe ɓee ko pullo, oon woni Aamadu Kuufa. Kono laamɓe Muritani ndañii deeƴde gila 2011. Mbele ko ɓe nanondirɓe e jihaadiyankooɓe? En nganndaa.
Miin won ko mi faamaani e ndee helmere wiyeteende « nebbiso », nde ina haalee e Muritani haa waɗtii winndeede jooni. Etee kelme ɗiɗi Fulfulde ina ngoodi ɗoon, kono ko ndee ɗoo woni e ɗaftude ɗe. Ina woodi helmere wiyeteende « horo », ina woodi woɗnde wiyeteende « losko », kono hol sabaabu ɗe kuutortaake, ko ndee ɗoo huutortee?