Anniyaaji moƴƴi pottitii tawi faandaare mum en ko wallitde ñawɓe roofolɓe woɗɗuɓe nokkuuji ɗo cafrirɗe ngoni, haa mbaawa loskude ñawu ɓalli mum en, tawi ina paabee e safaara no fotiri fof . Ko ɗuum addani fedde wiyeteende « SOS Diabète » muritaninaare daraniinde wallitde fiyaaɓe nguun ñawu, no ndaɗiri e bonannde maggu, e GIFES, fedde nde muritaninaajo sosi leydi Farayse, tawi faandaare mum ko heesndaade tumarankooɓe afiriknaaɓe, teeŋti noon e muritaninaaɓe yillotooɓe Orop ngam wallitde ɗum en no naatiri e renndo tuubakooɓe, haa mbaawa hisde heen to bannge ɗaɓɓugol golle, hebleede to bannge mecce e humpitaade hakkeeji mum en, e parliiɗi e dow mum en toon to njillii. Ɓe keɓii gollodiiɓe to leydi Farayse, ko wayi no fedde wiyeteende LH Sport e woɗɓe ɓiɗɓe leydi Farayse yarlitiiɓe addude balle mum en ngam wallitde ɓiɗɓe leydi jeyaaɓe e leyɗeele doofole.
Ɓe cuɓtii falnde Ɓoggee, ɓe peri heen lappol keborngol yillaade gure sappo denndinɗe haalpulaar en e safalɓe. Hol ko wonnoo faandaare maɓɓe e ngol ɗoon lappol ? Paandaale kuuftidinɗe ɗe ko : – Newnande ɓesnguuji doofolli ɗi mbele ina keɓa yettaade tippule safaara; – Jeytoreede e moƴƴitingol cellal ɓesnguuli nokkuuji ɗi ; – Sosde golle ballondiral hakkunde dowlaaji fawaade e kattanɗe jahduɗe en goƴaaji ɓesnguuli ɗi ; – Jeertinde e bonannde rafi lollirɗo Jabet(rafi ɓuuɓri) ; – Ƴellitde safaara e senngo safaruuji e diwanuuji joñiiɗi nokkuuji cafrirɗi ; – Hokkude ɓesngu hakkille moƴƴo ko yowitii e kisnugol cellal mum.
Paandaale tabitinooje ɗee ko ɗeeɗoo : – Wostondirde miijooji e ɓesnguuli nokkuuji ɗii kala geɗe jowitiiɗe e cellal ; – Waɗande ɓesnguuli nokkuuji ɗi loskooji cellal ɓalli mum en tawa ko Alla meho ; – Feññinde jabet e nder ɓalli wonduɓe heen tawa ko e rewrude e ƴettugol ƴiiƴam ; – Rokkirde kaɓirɗe tokoose wonande haralleeɓe safaara.
Nde paandaale maɓɓe laabtani ɓe to bannge ɓileydaagal tacci-keeri, gollidiiɓe ɓee (ɗanniyaŋkooɓe men e wallidiiɓe mum en to leydi farayse), ummanii renndinnde jawdi e kaɓirɗe ɗe liggorii ɗum, woni kaalis, ƴeewndorɗe cellal ɓalli, loskirɗe ƴiiƴam, leɗɗe safaara…ekn geɗe ɗe ɓe keɓata e pelle ɗe ngonaa laamuyankooje to farayse e teelɗuɓe yarlitiiɓe faabaade roofolɓe; SOS diabète e hoore mum ñonngaani doole mum e ɗaɓɓirde hono ɓeen jeyaaɓe e leydi hee ko wayi no Jaagordu halfinaandu cellal, Aldismed, Amid e Farmasii Fuuta maa wonii yamiroore ummanaade ngaal gollal walla dañde e mum en kaɓirɗe.
Ko caggal ɗuum gure sappo cuɓtaa e nder falnde Ɓoggee nde : Abbay, Mballaaji, Ɓoggee, Ñaakaaka, Ɓowde, Daar es salaam, Afjeyjir, Wul Birom-olo ologa, Ŋoral Gidaala e Njorol tawi leƴƴi moritani oon diwaan kala ina niytoo heen koye mum en, ɗum woni bolol ngol lappol ngol foti lulaade.
Caggal nde ɗumɗoo fof laaɓtani ɓe, ɓe ndarni kippu e gardagol hooreeɓe pelle ɗe Habibata Siise SOS Diabète, Bubakara Joob GIFES e Pavis Louis LH Sport yantondirde e haralleeɓe safaara oo, hono : Hamed Sid’ahmed cafroowo jarlitiiɗo fedde SOS Diabète, Kamara Saako Doktoor sanɗa safaara kuuftidinɗo, Jaawara Boŋko Doktoor safaara kuuftodinɗo, Huley Jah jarlitiiɗo SOS Diabète.
Ɓe ndaaŋani gure ɗee e wallondirde e mawɓe mum en, waali wuro en e meeruuji kominaaji ɗii. E nder ko ɓe tonngi losko maɓɓe yettiima 600 aadee tawi heen 206 ko worɓe 394 ko rewɓe. Miijo yimɓe gure ɗee ina waawi tonngaade e ngolɗoo konngol : “ ko njiiloytono-ɗaa so arii tawii ma, waɗanii ma sokla maa, tawi ko Alla meho, ko njettoor tan joomum en kaandi ”.
Laaɓii en tan wonde “ɓileydaagu” ina heewi qiima e nder leydi pooɗaniindi ɓamtaare teeŋti noon so tawii ndi taccii keeri yiiloyiima nanndo mayri e leydi ngoɗndi haa mbaawi naftude rofolɓe e nder leydi men.
Maamuudu Haaruuna Joob
