Armeni e Ajerbayijaa : hare ɓooynde

1
237
Kartal Haut Karabackh
Kartal Haut Karabackh

He ɗum haalee he jaayɗe, kono yimɓe keewaani waɗtude heen hakkillaaji mum en. Ɗuum, ko wolde hakkunde leyɗe ɗiɗi, Armeni e Azerbayijaan, luural ngal faamaaka no feewi, sibu facciraaka no moƴƴi. Hol ko addani ɗee leyɗe ɗiɗi keediiɗe, hono Armeni e Aserbayijan haɓde ? Ko sakkii luural ngal ? Hol wallitooɓe heen leydi kala ? Hol ko addani yimɓe waasde waɗtude heen hakkille ? Huunde e jaabawuuji… 

 He ɗum haalee he jaayɗe, kono yimɓe keewaani waɗtude heen hakkillaaji mum en. Ɗuum, ko wolde hakkunde leyɗe ɗiɗi, Armeni e Azerbayijaan, luural ngal faamaaka no feewi, sibu facciraaka no moƴƴi. Hol ko addani ɗee leyɗe ɗiɗi keediiɗe, hono Armeni e Aserbayijan haɓde ? Ko sakkii luural ngal ? Hol wallitooɓe heen leydi kala ? Hol ko addani yimɓe waasde waɗtude heen hakkille ? Huunde e jaabawuuji…

Ko idii fof ko daartol ɓooyngol, kono kadi ko daartol jiiɓingol, he oo diiwaan keewɗo kaaƴe, ganndiraaɗo Nagorni Karabak, biyeteeɗo kadi Haut-Karabak (Karabak Toowɗo) walla kadi Nagorno Karabak. 145 000 neɗɗo ine koɗi ɗoon, tawi heen 95% ko Armeninaaɓe. Oo nokku ine heewi luure hakkunde leyɗe jeyanooɗe he Dental Leyɗe Sowiyet (URSS). Wolde adannde ɗoon, he 1991, waɗii ko ɓuri 30 000 maayɗo. He 2020, nde waɗii fotde 6 500 maayɗo.

Hol to luural ngal ummorii ?

Maa ndutto-ɗen duuɓi 100 caggal, he yonta Stalin. Nde URSS heɓti nokku biyeteeɗo Kokaas (Caucase), heddii hol no ndi feccitortoo to bannge njuɓɓudi laamu. Ko huunde saɗtunde wonnoo, kono Stalin etinoowa teskaade koɗki leƴƴi gonɗi ɗoon ɗii, mbele ine waawa tamde nokkuuji ɗii.

« Ɗo adan ɗoo, diiwaan Karabak oo naattinaa he Armeni, kono ɗum ronki feewde… Caggal ɗuum Riisi yahri caggal, felliti naattinde Karabak he Aserbayijaan, ndi ko ɓuri heewde e yimɓe mum ko juulɓe (Shiiyankooɓe). Ko ɓuri heewde e armeninaaɓe ko kerecee en. Kono huunde e Karabak, hono nokku biyeteeɗo Haut-Karabak oo, ko ɓuri heewde e mum, fotde 95% hoɗi he mum ko armeninaaɓe. Ɗum noon, naattingol Karabak nder Aserbayijaan ko caɗeele, sibu teskaaki keewal leƴƴi no feewi.

Kono ɗuum alaano caɗeele nde URSS woodnoo ndee, sibu e oon sahaa, leƴƴi mbaawaano iccitaade. Kono ɗum wayliima caggal pusgu URSS. Denndaangal luure ubbinooɗe, ubbitii. Armeninaaɓe jeyaaɓe he Haut-Karabak kolliti mbaawaa jokkude e wuurdude e leñol ngol jiidaa hay dara, cuɓii heɓde ndimaagu mum en. Aserbayijaan wiyi ine artirira nokkuuji baasaaɗi ɗii doole. Ɗoo wolde ndee fuɗɗii, tee ronkii ñawndeede. He 1991 ko armeninaaɓe jeyaaɓe e Haut-Karabak ƴettunoo fetel ngam yaltude njiimaandi Aserbayijaan, hannde ko Aseri en (Azerbayijaannaaɓe) njiɗi heɓtude leyɗe baasaaɗe ɗee.

Hol ballitoowo holi oon ?

Naamnal ngal ine newii, kono jaabawol ngol newaaki.

Wallitooɓe Aseri en (Aserbayijaan) : ko idii fof ko Turki sabu jiidigal to bannge diine (ko juulɓe). Kono tan hoto njejjiten gila Erdogan ardii Turki, ine yiɗi hollude doole mum he diiwaan Kokaas oo, sibu huunde e yimɓe mum kaalata ko ɗemngal Turki. Tee luural ɓooyngal na ɗoon hakkunde Turki e Armeni. Ballal na ɗoo ndeke, to bannge politik e konu fof. Eɗen teskoo yoga e kaɓirɗe Turki paatuɗe e karallaagal konu koolkisaa ko he wolde 2020, ine heen dorone (doronaaji) ɗi Turki rokki Ikren ine huutoroo ɗum en hannde he wolde mum e Riisi.

Goɗɗo ballitoowo Aserbayijaan to bannge njogitaaje ko Israayiil. Ine gasa wonaa sabu ɓallondirde to bannge politik, kono tan hay gooto rokkirtaa leydi ngonndi he wolde kaɓirɗe, tawi ko e Alla ɓolo. Hongiri mo Wiktoor Orban kadi ine wallita Aserbayijaan.

Wallitooɓe Armeni

Armeni ina waawi yaakoraade he giɗli leyɗe hirnaange, haa teeŋti e Farayse e Dental Dowlaaji Amerik (DDA). Wonande Farayse, ine hasii ko sabu dalillaaji daartol : “ Farayse ine ɗuhi jasporaa armeni keewɗo, tawi won heen ko anndaaɓe (ko wayi no Charles Asnawuur)”. Ko noon ne kadi wonade DDA, ɓe jokkondiral mum en e Baku wonaa moƴƴal.

Kono ɓuri haawnaade fof ko ballal Iraan : Eey, Iraan heedani ko Armeni. Huunde haawniinde, sibu ko ɓuri heewde e Aseri en (Aserbayijaan en) ko juulɓe shii’iyankooɓe. Ine fotnoo yaakoreede, ɓayri juulɓe Shii’iyankooɓe keewraani he aduna hee no juulɓe sunniyankooɓe keewiri heen nii, wonde maa Iraan wallit ɓe kala ɗo ɓe mbaawi wonde, yeru no ɓe mballitirta ɓe to Siiri (Iraan wallitta ko laamu Bashaar el Asad), to Libaan ɗo Iraan wallitta shii’iyankooɓe Hesbollaah, walla kadi to Yemen. Kono Iraan, mo nganndu-ɗaa alaa fof ɗo joganii Armeni yiɗde walla njurum walla jokkondiral to bannge daartol, walla to bannge diine, walla pinal, suɓii ɗooyene ko waasde wondude e Turki he nder senngo wooto, sabu pooɗondiral majje he nder diiwaan hee. Iraan wontii ɗoo sehil gaño Turki. Alaa fof no faamortoo so wonaa to bannge pooɗondiral leyɗe ɗiɗi he nder diiwaan oo, ngootiri heen fof ine ndaara ɓurde ngoɗndi ndii doolnude.

Riisi noon ?

Riisi alaa ɓe heedani he ko feeñi. Ɓuri woƴnde ndi ko tiimde diiwaan oo fof. Ndi yiɗi feeñirde ɗoo ko no « mawniraaɗo etotooɗo seerndude miñiraaɓe mum haɓooɓe nii ». Ko ɗuum addani ndi dogde e maslahaa. Ndi neldii toon koninkooɓe « seerndooɓe » haɓooɓe ɓee, huunde addonoori ndi jogaade darnde he nokku ɗo ndi waawi jaggireede no « jeyaa toon, nelaa toon ».

Haut Karabak : wolde woɗnde ndeya ?

Mbele ko wolde woɗnde fuɗɗittoo he damal Orop ? Wolde hakkunde Armeni e Aserbayijaan, luural leydi e keeri he diiwaan haut Kabak ?

Ko idii ɗum, e hitaande 2011 pelɓondiral waɗii toon 7 000 maayɗo. Jooni kadi, he nduu lewru settaambar (Silto) 2022, njogitaaji nana pelɓondira ne ƴettita he nokku mo Waladmiir Putin jaggiri no jeyaaɗo e « tiimaandi mum », hay so tawii noon hannde won ko woƴi ɗum goɗɗum, so wolde Ikren ; tawi ko heediiɓe woɗɓe, haa arti e Turki e Iraan naati heen, fawaade e nafooje gaas e petroŋ.

Haut Karabak woni ke he Aserbayijaan, kono ko ɓuri heewde e hoɗɓe he mum ko Armeninaaɓe. Armeni heɓti ndi ko e he 1994 kono wolde ndee ɓamti ko ñalnde 27 Silto 2020 caggal nde Aserbayijaan bommbi wuro Armeni wiyeteengo  Stepanakert. He lewru yarkomaa 2020 konu Aserbayijaan yurƴi no feewi he nder Armeni, haa luural ngal wonti luural adunankeewal. Hay so Mosku jaɓaani huutoraade doole ngam añde bonnude jotondire mum e Baku, Turki kañum naatii heen haa heƴi no doole mum potiri, ina wallita Aserbayijaan haɓaade gaño mum ɓooyɗo hono Armeni, huunde nde DDA e Farayse ceyfiti. Kono kadi Hay Iraan naati heen, sibu, huunde haawniinde, Iraan wallitta ko Armeni kam fof he rewde diine kerecee. Hol ko saabii ɗum ? Alaa ko saabii ɗum, so wonaa hoɗɓe he rewo Iraan ɓee ko Aseri en, tee Iraan ine huli ɓe, sibu maɓɓe jogaade miijooji seegaare.

Ɗum noon ko leyɗe mawɗe tati : Riisi, Turki e Iraan, pooɗondirta nder ndee wolde. Dartingol hare ciifangol ñalnde 20 noowammbar 2020 hakkunde Armeninaaɓe e Aserbayijaannaaɓe reennoo ɗum nii ko Mosku e Ankara (Riisi e Turki).

Hannde Riisi nana modii to Irkeen, nattii waawde jingitde hare nder Kokaas. Yanti heen, so hay gooto duwaaki wolde woɗnde nder keeri Orop ne, yimɓe fof ine ndeenii Aserbayijaan sabu mum mooftude petroŋ keewɗo e gaas haa heewi, katojinaaɗo no feewi hannde ngam yaltude he yowitaare he Riisi to oon bannge.

Bookara Aamadu Bah

YOWRE 1

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.