Koolol winnderewol sooninkooɓe jeeɗaɓol, hono FISO, udditii to estaad olempik Nuwaasoot ñalnde alarba 22 feebariyee 2023, e tawtoreede Hooreejo leydi ndii, kam e Mawɗo jaagorɗe e jaagorɗe keewɗe laamu Muritani. Ine tawtoraa kadi udditgol ngol, sooninkooɓe ummoriiɓe e diiwanuuji leydi ndii, leyɗe goɗɗe (Mali, Senegaal, Gammbi, Gine Bisaawo, Gine Konaakiri) ko jiidaa e ɗaaniyankooɓe (Farayse, Amerik, Anngolaa…). Maa mbiyaa sooninkooɓe leydi ndii kala, haa teeŋti e wonɓe Nuwaasoot, ngarii to Estaad Olempik Nuwaasoot tawtoreede ngol udditgol jeeytungol, jooɗngol, tawtoreede seppo lappi diiwanuuji leydi ndii, e ummoriiɗi caggal leydi.
Hooreejo leydi oo, e nder konngol mum, hollitii wonde ine laaɓani yimɓe fof wonde Pinal ine wallita no feewi ƴellitaare faggudu, renndo, e politik leyɗeele, « ko pinal laynata, renndo aadee en, rokkata ɗum maanaa e faayiida ». E wiyde makko, cemmbingol keewal pine ine jeyaa e geɗe teeŋtuɗe ɗe laamu makko daranii, « tee ɗuum ine yiyoo, laaɓti nder mbayliigu jaŋde wonaandu nduu, mbayliigu toɗɗiingu janngingol ɗemɗe ngenndiije nder duɗe laamu… ».
Hade ɗuum Hooreejo Fedde Wagadu Saane (AMPLCS), hono Aali Buubu Ganndegaa, bismiima nootiiɓe e koolol ngol ; o teeŋtinii fartaŋŋe naatnugol jaŋde ɗemɗe ngenndiije e duɗe laamu e cosgol duɗal kalfinaangal heblude ngool naatnugol.
Ine jeyaa e paandaale koolol ngol jokkondirde sooninkooɓe wonɓe e winndere ndee, ƴellitde pinal e ɗemngal maɓɓe, e semmbinde kadi faggudu maɓɓe… Ɗee geɗe kala ine njiyee e koolol hee. Nii woni, ñalnde 23 dawraa ko wejooji to dingiral Estaad Olempik, e waɗde gollorɗi ko faati e Laamandi Wagadu, ko faati e ɗemngal e daartol e pinal sooninkooɓe, to Galle Mooɓondire (Palais des Congrès). Ine jeyaa e yeewtatnooɓe ɓee, porfesoor Abdel Kadeer Kidira (ko faati e ɗemngal e daartol laamaandi Wagadu walla Ganaa). Gardiiɗo Ganniiru Ngenndi hono Mammadu Haadiya Kan ƴettii toon konngol ngam hollitde wonde ko fotnoo haaleede e laamu Ganaa fof haalaama, haa teeŋti noon ko faati e aadaaji jangtaaɗi. O teeŋtini jojjugol ummanaade wiɗtooji to bannge biiɗlewal. E miijo makko, won ko laamu Ganaa moofti ko heewi ko en nganndaa, tee wiɗtooji biiɗlewal ine poti waɗeede he nokku gonɗo hakkunde Tiisit e Waadaan, kadi e nder diiwaanuuji Tagante e Adraar ɗii… Gollordu woɗndu kadi udditii ñalnde 23 ndee faatundu e cellingol binndi e gootiɗingol ɗemɗe sooninke ngal.
Ɗum noon, eɗen mbaawi wiyde FISO yaajnii geɗe mum hikka e fannuuji ɓurɗi ñisde : nattii tan wonde kiirɗe pinal e wejooji… FISO wayrunoo yuɓɓineede he Muritani ko e hitaande 2014.
Ciimtol Bookara Aamadu Bah
