Binndanɗe paatuɗe e Ceerno Ahmadu Muttaar Saako ina keewi. Aɗe peññina sifaaji keewɗi neɗɗaagu makko, etee ɗe tuugnii ko e ƴoogirɗe keewɗe, e seedanfaaguuji keɓaaɗi e koreeji makko. Caggal nde o joofni jaŋde makko Quraana to Segu, heblii to bannge diine ko e nder diiwaan Taraarsa, to Ceerno makko Hariis Uld Muhannd, jeyaaɗo e leñol Idab-al-Hasan en, hinnde e Eda-shegra en. Omo nawdunoo heen njulaagu, ko adii nde o jooɗoytoo to Podoor, omo yeeyana hoore makko. Ko toon o anndondiri e julaŋkooɓe heewɓe. Ngal ɗoo gollal newnanii mo anndondirde e yimɓe e anndude diiwanuuji Fuuta Tooro. Etee ko e fannu janngingol hee, e nder qaadiyaaal makko, o darji no haanirta nii. Mballudi makko e ɓamtaare jaŋde diine, e duɗal makko Ɓoggee ngal, yantude e almudɓe makko ɗigginɓe ganndal, daraniiɓe sarde ɗum, e nder Afrik bannge Hirnaange, mbaɗii mo Koohoowo Lislaam. Ko ɗee ɗoo geɗe ndokki faayiida neɗɗanke oo daraja e fotde wiɗteede e anndeede no haanirta nii, to bannge iwdi mum, nguurndam mum e gonwone mum e ganndal mum.
- Asko makko
Ceerno Ahmadu Muttaar Saako jibinaa ko Segu, e naatirɗe kitaale 1860. O ummii ko e galle seernaaɓe iwdi Balle Besmoor (Regba), e nder diiwaan Halayɓe. Jibini mo ko Muttaar Abdullaay e Aysata Daraame Siisee, jeyaaɗo e leñol soninkooɓe, e nder diiwaan Gidimaka ( ). Baaba mum Ceerno Ahmadu Muttaar Saako, Muttaar Abdullaay ko ceerno Basimoor, lefol ngol o heɓi e suudu baaba makko ( ). Muttaar Abdullaay ko ɓiy Pennda Faatimata Baro to Haayre Laaw, e iwdi Barooɓe, jom teddungal mawngal e martaba diine e laamu. Iwdi maɓɓe ko Gaana (Wagadugu). Ko suudu Barooɓe e gardogol Ceerno Barooɓe, rokki denndaangal yahdiiɓe mum, ndee yettoode. Maama mum Ceerno Ahmadu Muttaar gorko, hono Abdullaay Aamadu ina joginoo korɗo Alla, biyetenooɗo Aadama Saako, mo nganndu-ɗaa, ko ɓiy Ceerno Basimoor Lamin e Faatimata Aadama Ayse Taal, bandum debbo Sayku Umar Taal. Ko oon wonnoo jinnaaɗo debbo Koohoowo, dowluɗo diine, gardinooɗo ngenndi njaajndi wertaango, ganndiraaɗo Siree Aadama.
To bannge neene mum Ceerno, hono Aysata Daraame Siisee, Ceerno Aamadu Muttar Saako yalti ko e suudu seernaaɓe sooninkooɓe Gidimakha. So goonga, yetteteeɓe Siisee, Tuure, Khumma e Berete, ko seerenɓe ngonnoo e ngenndi Mandinkooɓe, ko toon nii ɓe ƴetti lefol Mannde Mori. Ko ɗuum nii saabii eɗen ndokka faayiida, eɗen mbeddoo leƴƴannde e iwdi Ceerno Aamadu Muttaar Saako, ngam paamen iirtondiral pine gonngal e nder iwdi makko.
Iwdi ngoɗɗundi Saakooɓe
Tuugaade e Atumaan Saako ( ), « Saakooɓe njeyaa ko e cuuɗi sappo e ɗiɗi Soninkooɓe, ɗi Wagadugu (ngenndi Gaana), arɓe koɗi e daande maayo Senegaal, e nder reedu Fuuta Tooro ; ɗiin cuuɗi caayiino e nder leñol Fulɓe, ngoppi sooninkoore, mbaɗti haalde pulaar, (ɗemngal Fulɓe, hoɗɓe e oon nokku). Ɓeen sooninkooɓe arɓe, ina tawee e jettooɗe mumen : Tuure, Kebe, Sillaa, Gasama, Talla, Dukke, Dukkure, Sumaare, Koreera, Yaal-Baccili, Saako, e gardogol yetteteeɓe Baro. Yettoode Baro ko yettoode heɓtinirde hinnde ndee ; sabu Baro ina jooftinee e jettooɗe goɗɗe, bayɗe no : Dukke Baro, Kebe Baro, Gasama Baro, e ko nanndi heen. Tuureeɓe noon, Sakooɓe njiɗata ko waɗtude yettoode mumen e Baro en hay so tawii Baro jooftintaake e yettoode Tuure.
Maamum Saakooɓe wiyetenoo ko Maalik Lamin. O hoɗnoo ko Kaliñooro, e nder Gidimakha, ko adii nde ɓe koɗata Fuuta Tooro. O adii hoɗde e Fuuta fof ko e nokku biyeteeɗo Balle Basimoor, wuro wonngo e diiwaan Tooro, nokku gonɗo hakkunde Dar El Barka e Lugaat. Balle Basimoor ko wuro fulɓe, ngo ardinoo Jom Goonga, jooɗaninooɗo suudu Jalluɓe. Yimɓe nokku oo ndokki hesɓe arɓe ɓee suddiiɓe, nii woni, eɓe mbaasira seeɗa ɗemngal maɓɓe sooninkoore.
Huunde e Saakooɓe tacci maayo, siñcoyi wuro ina wiyee Njawaar, sara Podoor, ɓe nginniri ngo, wooto e gure maɓɓe ɓooyɗe. Feccere heddiinde ndee yahi hoɗoyi Ndormbos, wuro ngo ardii Jom Cinɗe, Pullo Bahbaho. Oon, rewataano Alla, rokki ɓe leyɗeele dokkal pandungal, yamiri yimɓe mum yoɓde asakal e leyɗeele goɗɗe ɗee. Taalɓe ardii ɗumen ko Joom Cinnde, fiili saakooɓe lefol Ceerno Basimoor». Ngool lefol ina heddii haa ñallaangal hannde. Roɓindooji men kollirii wonde Ceerno Aamadu Muttaar Saako ronii ngool lefol e kaaw mum, biyetenooɗo Ceerno Maamuudu, taanum Ceerno Basmoro Lamin. Caggal sankaare Ceerno Aamadu Muttaar Saako e hitaande 1934, lefol ngol hay gooto tottaaka ɗum haa hitaande 1952, tawi tottaa ɗum ko ɓiyiiko tokooso Ceerno Abdullaay Saako, ɓiy Ceerno Maamuudu. Nii woni, Saakooɓe, jogogol mumen ngool lefol, alaa ko telɓintunoo hay huunde e dewe mumen Alla, geɗal ɓurnongal maantinaade e nguurndam maɓɓe. Ɓe ndariima darnde maantiniinde kadi e Jihaadi Alhajji Umar. E nder darnde galleeji diine mawɗi e Fuuta Tooro, Saakooɓe ina njeyaa e felluɓe diine, so en tuugniima e deftere Ceerno Muntagaa. Ina jeyaa e maɓɓe : Alfaa Mammadu, ɓiy Ceerno Basmooro Lamin, Abdurahmaan, ɓiy Ceerno Basmooro Lamin, Siree Aadama, taanum Ceerno Basmooro Lamin wondude e rewiraaɓe mum (Tuugaade e Sall I.A., 1997, h 223) : Mustafaa, Yuusuf e Muttaar Abdullaay, baaba mum Ceerno Aamadu Muttaar Saako. Waɗde mbiyen, Ceerno ko ɓiy pelluɗo diine, jibinaaɗo Segu, ko toon nii o waɗii jaŋde makko arwaniire.
Kuɗol Madiina TUURE, Duɗal Jaaɓi Haaɗtirde Nuwaasoot kam e Al Hajji Saydu Nuuru TUURE, to wiɗtirdu IFAN-UCAD.
