Ceerno Ahmadu Muttaar SAAKO 1865-1934 (2)

0
311
Aamadu Muttaar Saako
Aamadu Muttaar Saako

2. Jaŋde Ceerno Aamadu Muttaar Saako

Ceerno Aamadu Muttaar Saako halfinanoo ko Ceerno Saydu Jeliyaa Tuure, tuma nde baaba mum sankii ndee ( ). O janngi Quraana ko Segu, e nder taariindi galle maɓɓe. Caggal ɗuum, o jokkoyi jaŋde makko to Shariif Abdul Qaadiri, to Segu. O janngii doosɗe celluka, diine, e sariya, hono (fiqhu), (tuugaade e Sall I.A. 224, 1997) to Ñooro, to Ceerno Bookar Sammba Moolde Bah, ganndo diine, mo lasli Hoore Foonde. Ko ɗoon o woni duuɓi jonɗi omo jannga. O janngi kadi e Ceerno Saydu Jaawanɗo, mo lasli Gobiir, to Damga. E wiyde Bah Umar, Ceerno Aamadu Muttaar Saako luggiɗinii jaŋde mum e denndaangal fannuuji jaŋde, janngetenooɗi e nder diiwaan Taraasa, ɗo ceerno mum biyeteeɗo Hariis Uldu Muhanndu, jeyaaɗo e suudu Idab-al-Hasan en. Ko Shaykh Hariis uld Muhanndu rokki mo seedamfaagu e kuuɓal gannde, naworɗe sifaaji njanngiin, ñeeñal binndol, doosɗe celluka ɗemngal arab, fiqhu, e ko nanndi heen ( ). Ko caggal ngoo ɗoo heblo faayodinngo o hooti Fuuta e hitaande 191.

3. Nguurndam Ceerno Aamadu Muttaar Saako

Janngude haa timmina jaŋde mum e fannu diine, ko sahaa paayodinɗo e nguurndam Ceerno Aamadu Muttaar Saako. O dañi fartaŋŋe waɗdorde heen njulaagu e takko daande maayo Senegaal, e nder ɗuum, o dañi jokkondirde e annduɓe rowrowɓe waawɓe sariya. Njulaagu ngu o waɗatnoo nguu, woɗɗinaani mo njiilawu ganndal. Ko ɗuum rokki mo fartaŋŋe tawtoreede jeewte gostondire miijooji, ɗe o maantaa e nder mumen, sabu keewgol makko ganndal. Ɗuum ɓeydi dowlugol makko e nder renndo annduɓe fuutankooɓe, haa keɓtini ko o ganndo dowrowo. Njulaagu ngu o waɗatnoo nguu newnani mo humtude haajuuji makko, newnanori mo kadi hebbinde jokkondire e gostondire miijooji hakkunde makko e annduɓe sariya woɗɓe, seedtanaaɓe baawal. O fuɗɗii njulaagu ko e sahre Podoor ndee, ɗo o ñiiɓnoo to sehil makko Sammba Kumani, o jokkondiri e julankooɓe tuubakooɓe Ndar. O renndini njulaagu e jaŋde diine, e nder njilluuji makko. Omo yuɓɓintunoo jeewte diine, ko ɗuum nii saabii haa o teskaa e nder renndooji annduɓe mawɓe, ina jeyaa e ɓeen Ceerno Mammadu Alfaa Kan mo Galoya, mo o resoyi ɓiyum debbo biyeteeɗo Amayel.

Golle Qaadi

Bah habrii wonde ñalnde wootere « Ceerno Aamadu Muttaar Saakeejo luurondirii e ñaawroowo sariya Lislaam gooto, jooɗinooɗo e wuro Podoor ngoo, e ko yowitii e ñaawoore nde oon ñaawnoo, tawi oon ina goongɗinnoo cellugol ñaawoore mum ndee. Hoohooɓe laamu koloñaal e sariyankooɓe diiwanuuji goɗɗi ɗii mbaawaano ɗuurnaade ngaal luural, nii woni, ɓe naamndii luurduɓe ɓee, gooto heen fof, yo addu duttorɗe ñaawoore mum. Ceerno Ahmadu Muttaar Saako hujjinorii soobee yiyannde mum, fillii ñaawooje ɗe tuugii, gila e aayeeje Quraana e duttorɗe sariya, ɗe fawi haa yandini ñaawoore mum. Kujjinogol makko ngol ɓuri laaɓtude no feewi, nii woni, hoohooɓe laamu tuubakiri ɓeydii jaɓande mo, ɗaccaani haa e hitaande 1905, mbaɗi mo Qaadii to Regba, nde mbaɗti Muritani e njiimaandi mumen ndee.

Ceerno Aamadu Muttaar Saako wonii e ɗeen golle, tuggi 1905 haa hitaande 1934. Caggal nde o daaklii dumunna seeɗa Regba, golle ɗee ngegginaa ɗoon, mbaɗtaa Ɓogge e hitaande 1906, nokkuure ndee wonti nokkuure diirnde, tuma nde laamu tuubakiri waɗi nde ñiiɓirde hesere. Ceerno Aamadu waɗaa ɗoon Ñaawoowo dowrowo, mo tolno gadano ko adii fof, e hitaande 1905 (la fonction de Qaadi supérieur de 1ère classe en 1905), caggal ɗuum, o woni Qaadi dowrowo, mo alaa tolno e hitaande 1918, haa tuma nde o hooti e Joomiiko e hitaande 1934 ( ).  « O nomaama Persidaa Tirbinaal Ɓaleeɓe e senngo siwil en, haa e senngo njulaagu e hitaande 1924 » (Sall, 1997, 231).

Ina jeyaa e ñaawooje ɗe o ñaawi, luural baɗnongal hakkunde Suudu Ulaad Iberi, ndu Sheek Siidiya, mo Taraarsa e mumen e Jejba mo Barakna (  ) refti heen ko joljole baɗnooɗe ñande 26-27 e lewru desammbar 1929, hakkunde sooninkooɓe Gataaga, almudɓe  Yaquuba Sillaa, birdoowo sappo e goo e haalpulaaren leegal Tulde, e nder wuro Kayhayɗi.

Bah hollitii wonde « e dumunna mo o woni ñaawoowo oo fof, Ceerno Aamadu Muttaar Saako feññinii peewal, (e nuunɗal) baawgol mum, wondude kadi e faamde no feewi luure kollitteeɗe ɗee (rutto e ɗereeji jokkaaɗi : ñaawooje e arab). Ganndal makko aadaaji leƴƴi ina wallittunoo mo no feewi e jangtaade kuule tippondirɗe e jamirooje diine Lislaam, tuugaade e humpitaade ko kinɗe walla cuuɗi ɗii ceerti. Omo heewnoo ñaawde ko yowitii e leydi, walla nii e ndonu rewɓe ; ndeestotonooko no feewi sariya Alla oo. O dañii fartaŋŋe jaɓnude gollodiiɓe makko e winndude jamirooje lislaam e ñaawooje taƴaaɗe ɗee» ( ).

Kuɗol Madiina TUURE, Duɗal Jaaɓi Haaɗtirde Nuwaasoot kam e Al Hajji Saydu Nuuru TUURE, to wiɗtirdu IFAN-UCAD.

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.