Sunaare : Jaalal kerngal fukkiima e leydi

0
492
Yero Sillaa

Gooto e almuɓɓe Seek Anta Joop, kanngameeri Yero Sillaa ɗemɗiyanke, selliyanke, fannuyanke tafngo kelme, sankiima ñande talaat 10/10/2023 to Ndakaaru. Ko e kihiiɗe 11/10/2023 o wirnaa to Yoof, e tawtoregol mbeefeegu yimɓe heewɓe. Yoga e ɓe o renndunoo hare ndimaagu, ngam ƴellitagol ɗemɗe Afrik, ko wayi no Porofesoor Abuubakri Muusaa Lam fannuyanke Ejiptayankaagal. Ceedtanɗe guurɗe, ɗe kaaldaaka wuufa-wukka, teskinɗe, maantiniiɗe mbaɗaama e makko. Hono fannu mo Yero Sillaa yahri oo, woni ɗemɗiyankaagal yahruɓe ɗum nder ɗemngal Pulaar diwaani peɗeeli junngo. Deftere makko tiitoriinde « Celluka Pulaar » laatiima ndaɗɗudi ƴaañorteendi, tuugnorteendi haa defte keewɗe Pulaar calti heen. Nde wonii ommboode muɓɓoonde gite, wiyatnooɓe ɗemɗe Afrik ngalaa hattan roondaade gannde kese ɗee. Hol oo Yero Sillaa, ngootiri e kanngameeje Afrik mo duudanaaki heɓde innde ? Hol oo Yero Sillaa, gollantunooɗo Pulaar haa jamma wajobina, fina roƴa heen yeñcina golle mum tawi fiytaaki becce ?

Yero Sillaa jibinaa ko hitaande 1942 to Doɗel nder falnde Podoor rewo Senegaal. O waɗi jaŋde makko lesre ko to Podoor, jaŋde makko hakkundeere to Collège Normal de Ziguinchor, gontuɗo hannde Liisee Jignaba, ɓaawo ɗum selliyanke ɗemngal fulfulde oo to Ecole Normale William Ponty Sebikotaan.

To jaaɓi haaɗtirde Abijaa, Yero Sillaa heɓii toon lisaas mum jowitiiɗo e Coñce Kese (lettres Modernes) o heɓi maitrise makko ɗemɗiyankaagal ɗemɗe Afrik. Yero haaɗaani ɗoon, o ɗannanii to Ngenndiiji Dentuɗi Amerik, jaaɓi haaɗtirde Kalifornii o heɓi toon Doctorat makko ɗemɗiyankaagal. Hitaande 1973 haa 1975 o woni gardiiɗo Catal ɗemɗe ngenndiije to Ardorde Wiɗto Jaagordu Jaŋde ngenndiire Senegaal, toppitiiɗo jaŋde ɗemɗiyankaagal e hitoyaagal Enngele to Catal Anglais, toppitiiɗo jaŋde Pulaar Catal ɗemɗiyankaagal kuuɓnungal e ɗemɗe Afrik. Yero Sillaa woniino kadi hooreejo Fedde wiɗtiyankooɓe Senegaalnaaɓe.  Yero jannginii to Jaaɓi haaɗtirde Seek Anta Joop, o gollinooma to Wiɗtirdu IFAN-UCAD.

Yero winndii defte : ine jeyaa heen defere tiitoriinde « La grammaire Moderne du Pulaar » (Celluka Pulaar Kesa), wondude e la syntaxe Peule (lelngo konngol Pulaar) e deftere ɗowirde golle doktoraa makko to Kaliforni.

21 lewru avril 1981 Yero Sillaa yuɓɓini yeewtere nder Nuwaasot yowitiinde e Tafngo  Kelme Pulaar to Galle Sukaaɓe, ko e oon sahaa o wiyi : « wiyde ɗemɗe ɓaleeɓe mbaawaa huutoreede to bannge gannde keewɗe tuubakooɓe ko majjere e waasde anndude semmbe ɗemngal ». Nguurndam Yero fof wonnoo ko wiɗtude ngam afriknaaɓe ƴellitoroo ɗemɗe mumen. Yero waɗii wiɗto yowitiingo e hol no helmere hesere jiggaande foti siforaade maa leloraade tawi ine hormii doosɗe ɗemngal. O waɗii binndanɗe ko faati e tafngo kelme, kelme baylotooɗe inɗe e golle, yuɓɓo inɗe Pulaar ekn.

Yero ine wiyatnoo : “Ɗemngal ngal jiggaaki, waɗtinta ko naywude e maayde.”Yero ine goongɗinnoo nguurndam aduna ko daɗndu ganndal, caliiɗo abbaade kala hiilnotaako heɓtaade.

Umar Al Hajji Caam

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.