Alaa ko dañaa e batu Kopenhag

0
572

Alaa ko dañaa e batu Kopenhag : wonaa Fedde adunaare toppitiinde ngonka weeyo, wonaa payndaale laaɓtuɗe, wonande ustugol gaasuuji gaddooji seer. Obama ehuunde e hooreeɓe leyɗe kawriino e piɓondiral ngal jaɓaaka haa laaɓti e batu he, so wonaa dey, batu ngu wiyi «yiyii» ko hollitaa ko. E ndeen eɓɓaande nde 26 leyɗe ƴellitiiɗe cakkiti, ina wiyaa heen wonde ɓe teeŋtinii fayndaare maɓɓe haaɗnude ɓeydagol nguleeki e degreeji 2, kono alaa lajal dottaa ngam yettaade ndeen fayndaare.

Kono, no wayi wayde fof, leyɗe mawɗe ɓurɗe waawde posnude weeyo ɗe, cakkitɗe ndeen winndannde, kawrii e huunde : so jooɗodaade hakkunde mum en tan (leyɗe mbaylaandi mawɗe, Dental Amerik, Orop, Siin, Inndo, Beresiil, Afrik worgo) e maayirɗe saawiyee ngam dottude, e binndol, ko gooto fof foti ustude e gaasuuji ɗi. Caggal ɗum, ɓe kawritoya ɗoo e lebbi jeegom to Almaañ, ngam heblidde batu njowitiingu e kilimaa, potngu jooɗaade to Meksiko ɗoo e hitaande.

E maayirɗe 2010, Amerik e Siin, ɓurɓe waawde posnude weeyo ɓe, kawra ngam fiɓde ko waɗɗii gooto e mum en kala ngam haɓde e ɓeydagol nguleeki weeyo.

Ina wiyaa e bayyinaango politik ngo wonde ina maa booñ sose, tolniiɗo e 30 miliyaar dolaar potɗi renndude e 2010-2011-2012, e 100 miliyaar dolaar ɗo e hitaande 2020. Oon booñ waɗanaa ɗum,ko ɓuri teeŋtude, ko leyɗe ɓurɗe farwude ɗe. E miijo «Leyɗeele worgo» (ko ɓuri heewde e leyɗe pamare doole), leyɗe «rewo» njaɓɓii doosɗe Fedde ngenndiije sabu mum en diisnondirde e nder sirlu, haa nanondiri e koye mum en.

Sabu nanondiral kuftodinngal waasde heɓeede, batu ngu wiyi wonde «teskiima» nanondiral Kopenhag. Wonande pelle daraniiɗe kisal sato, ko waɗi ko, ko huunde yurminiinde, sibu ina wayi no «yimɓe nduttiima caggal», so ƴeewdaama e ko dañanoo e batu Kiyotoo.

Hol nde oo ngoƴa feeñi ?

Caɗeele jotondirɗe e kuutoragol karbon puɗɗii teskeede ko e feccere ɗiɗmere teeminannde 19ɓiire. Ɗum ardi ko mbaylaandi. Ina teskaa wonde nguleeki leydi fuɗɗii ɓeydaade ko e kitaale 1920, ɗum deŋi hade mum fuɗɗitaade ɓeydaade e kitaale 1970.  Joɗnde adannde yowitiinde e kilimaa (ngonka weeyo) jooɗii ko e 1985 to Wien (Vienne). Goomu karalleeɓe kalfinaangu reende ngonka weeyo (Giec) sosaa ko e hitaande 1988. Ngu woni ko e njiimaandi Fedde ngenndiije. Ngu fuɗɗii ko jeertinde winndere nde e batte kuutoragol won ɗeen geɗe ɓeydooje nguleeki ko e hitaande 2007. Ɗum jeyi sabaabu ngu rokkaa njeenaari Nobel e ndeen hitaande. E hitaande 1992, 131 hooreejo leydi ndennti to Rio de Janeiro to Beresiil, ngam ɓamde tuugnorgal baɗngal 2 500 bagginooje wonande teeminannde 21ɓiire, ngam ustugol jeñtingol ɗeen geɗe ɓeydooje nguleeki. E lewru desammbar 1997, 84 dowla ciifi ko anndiraa piɓondiral Kiyoto. Leyɗeele mbaylaandi kunii ustude biimtagol gaasuuji 6 gaddooji «seer». E noowammbar 2009, 187 leydi njaɓii nanondiral ngal. Leyɗe bayɗe no Inndo e Siin njiɗaano nawdeede e leyɗe ɓooyɗe e mbaylaandi (ɓooyɗe posnude weeyo) haa njettii ɗo njettii hannde ɗo. E oon sahaa, Amerik e Siin e Riisi e Inndo ɓuri fof heewde ko posnata weeyo. Ɗum haɗaani Siin e Inndo siifde nanondiral ngal. Riisi noon ɗeɓaani, sabu mum hulde hoto ɗum telɓinde ƴellitaare mum. Ndi wattini ko jaɓde siifde e hitaande 2004. Nii woni nanondiral ngal waawi fuɗɗaade siyneede e febariyee 2005. E hitaande 2007, joɗnde yuɓɓinaa to Indonoosi, dumunna seeɗa caggal caaktugol ciimtol nayaɓol Goomu haralleeɓe Giec ngoonɗinngu wonde saabii ɓeydagol nguleeki weeyo ko gaasuuji gaddooji seer. Fiɓaa endeen joɗnde ko ciifgol nanondiral adunankeewal potngal lomtaade nanondiral Kiyoto, e batu Kopenhag.

Hannde, o eɗen mbaawi wiyde wonde alaa heen ko laatii.