Dañi ɗum tan ko gilɗi ! Gilɗi korngiliiɗi fotde duuɓi 46 000, guurɗi haa hannde. Hay kullel gootel meeɗaa wuurde ko foti nii juutde.
He 2018, annduɓe wiɗtooɓe riisinaaɓe mbiyi nguurtinii gilɗi korngiliiɗi gonnooɗi 40 meeteer nder leydi korngiliindi Siberi (Riisi) ? Duuɓi joy caggal ɗuum, annduɓe almaañnaaɓe mbiyi ine cikki ɗii gilɗi (nematodes) korngiliiɗi ko jookinooɗi nder galaas ko ine wona jooni duuɓi 46 000. E miijo idiiɓe sunnaade ɗii gilɗi noon mbiyi ko ine cikki ko ɗi korngilii koo ko hakkunde 40 000 hitaande e 30 000 hitaande. Kono almaañnaaɓe ɓee, caggal nde cunnii puɗi ɗi gilɗi ɗii ñaamatnoo ɗii, mbiyi ko ine cikki ko gilɗi ɗii korngilii koo ko hedde 47 769 hitaande haa 45 839 hitaande.
Addani gilɗi ɗii wuurde haa jooni, ko ɓalli majji nattu gollaade mbaati no ɗaaniiɗi nii : ɗuum ine addani ɗe wuurde tawi ɗi coklaani ndiyam, ɗi coklaani henndu.
E wiyde annduɓe ɓee, caaygol korngildi, sabu ɓeydagol nguleeki weeyo, ine soomi tanaaji cellal wonande aadee, sibu bakteriiji wakka mborosaaji tookaaɗi ɗi nganndanooka, jookinooɗi nder galaas ine mbaawi ɓoccitaade, caroo e weeyo. E oo sahaa ɗum hulɓinaaki tawo, kono ine foti waɗteede hakkille. BAB
