Ñalnde 16 lewru jolal 2023, salsalɓe Afrik bannge hirnaange, Muritani, Senegaal, Mali, Gine Konaakiri, Gine Bisaawo, Gammbi e ɗanniyaŋkooɓe wonɓe e duuɗe ceertuɗe kawritii e wuro Gede Wilaas ngam ruttanaade asli mumen e wuurtinde jiidagal hakkunde taaniraaɓe Birom Mbolu Maakaama e nder mudda balɗe tati, 17, 18 e 19 lewru nduu. Kewu nguu waɗaa ko e teddungal hooreejo leydi Senegaal hono Alhajji Makki Sal e jaagorɗo mum Pinal e Ndonaandi daartiyaŋkeeri.
Ñalnde heen, hakkunde juulal tiisubaar e takkusaan, wuro Gede Wilaas ngoo majjit e nder punndi hakke e keewal werlaaji, tuttaaji(motooji) e saretaaji ko jiidaa e arduɓe koyɗe wonande gure ɓadtiiɗe walla arɓe e laaɗe ndiyam. Sabu faamde hay so waɗanooma wuro arngo fof yo jippine e tugawal galle, hoɗɓe arɓe ɓee keƴdataano e nder Gede. Ko ɗuum waɗi njuɓɓudi tammbiindi golle ɗee hono Galsi ɗum woni Galle Laam tooro Salsalɓe enternasiyonaal) sari jamaanu nguu ngarnoongu nguu e ɗee ɗoo gure : Doɗel, Njum, Aañam Toowngel, Gede e Donnaay. Subaka janngo mum, ñalnde 17 ndee, hawri ko e ñalawma mawnde, dawraa ko silki Quraana. Nde yahi haa tiisubaar juulaa, huccanaa ko piilungal Laam tooro. No yoga e nootitiiɓe e pottital Gede Wilaas, en keɓaani tawtoreede piilungal ngal saka ndañen fartaŋŋe anndude no ngal yahruno, gila e fiilooɓe, no fiiliraa haa e seremelleeji jahdunooɗi heen. So wonaa gonnooɗo e nder Gede Wilaas walla e saraaji ɓadtiiɗi, dañaani hawrude heen. Hay yoga e jaayndeyaŋkooɓe ndañaani tawtoreede. En nanii tan wonde fiilaa e oon kikiiɗe e nder Gede Wilaas, falnde Podoor, ko biyeteeɗo Maamuudu Bookar Sal. O askitintoo ko e Hammee Aali Eli Banaa Birom Mbolu Maakama. Ko o jannginoowo to Duɗal Jaaɓi-haaɗtirde Sheex Anta Joop to Ndakaaru. O woniino kadi meer wuro Gede ngoo hakkunde kitaale 2014 e 2022. Nde njiy-ɗen mo, en teskiima omo waɗi kufne boɗeejo taarnaaɗo meetalol baɗngol ko wojji e ko ranwi e hoore. Paam-ɗen ko ɗuum fotata wonde maande piilungal ngal. Ko adii piilungal ngal, haa hannde, en keɓii nande wonde wuro ngoo jooɗinooma ko ena abboyoo e duuɓi 75 walla ko ena ɓura, fiilaani laam tooro.
Ñalnde 18 ndee, alaa ko waɗaa heen ko teskini to bannge pinal walla to bannge daartol. Faayiida kewu nguu fof waɗi ko e ñalawma cakkitto, ñalnde 19 ndee. Caggal keewal jamaanu ngal, ko ndeen woni nde ɓerɗe puɗɗii feerde, hakkillaaji ngoni e artude. Garal jaagorɗo Pinal e ndonaandi daartiyaŋkeeri, garal Umaar Baaba Bah, meer Gede e garal Alhajji Kan Jallo mo Njum Donnde Maasina Tooro e ƴettugol mumen konngi e yaajnaade ɗumen e nafooje dental ngal to bannge renndo, faggudu, pinal e to bannge daartol ndillinii dental ngal no feewi. Tawtoreede Alhajji Baaba Maal e jimol mum pattamlamol, duubirgol salsalɓe cuynii mette keewɗe. Alhajji Makki Sal dañaani arde sabu ngantu golle kono o fiilaama lefol Laam tooro hakkunde leyɗeele walla mbiyen Laam Tooro Mawɗo. Kaala e tengaade makko kolliraama ɗoon.
Njeenaaje goɗɗe kadi ndokkiraa ɗoon sabu teskaade darnde won e terɗe Galsi. Ena e ɓeen biyeteeɗo Mammadu Bookar Sal mo Ligisayba Gorgol, Nafisata Aamadu Muktaar Bayaa Sal mo Haymedaat. Njettoor keeriiɗo kadi huccitinaama e Maamuudu Mammadu Siree Sal lollirɗo Maamuudu Bookar Sal mo Ɗalhaya e Buubu Sal mo Baabaaɓe Looti sabu teskinde darnde mumen e juumtugol mumen hakkillaaji. Caggal Geno, eɓe njeyaa e ɓurɓe tiiɗde e nder sosɓe dental ngal. Ko darnde maɓɓe, tiiɗre maɓɓe e tiiɗnaare maɓɓe tagi haa ngal darii. Kono ɗuum fof e wayde noon, nde batu suɓaaɓe gure jooɗoyii to Gede Jeeri ko luural haɗi yiilirde fedde ndee darneede ñalnde heen.
Neɗɗo ɓurɗo teskeede e nder ɗii ɗoo ñalɗi to bannge ngarmaagu e neɗɗaagal ko Ceerno Mohammadu Bashiiru Sal mo Doɗel. Ko o gorko jaajɗo galle, jaajɗo fittaandu, newiiɗo kaaɗtudi, kaaraysire dowrowo, juulɗo timmuɗo mo ɓernde mum waɗaani sereendu. Salsalɓe ummorinooɓe Muritani ko gure 20 kono kannje fof ko e galle makko ɗe njippinaa. Ɗeen gure ngoni : Ligisayba Gorgol, Ɗalhaya, Maafoondu, Jiinge, Jowol Sahre, Juudeeji tati Laaw (Wuro Waalo, Daande Maayo e Wuro Jeeri), Ñaabina, Njafaan Jookee, Kayhayɗi, Dabbe, Njaawaldi Ɓulli, Burguduuna, Haayre Mbaara, Haayre Golleere, Seeno Busooɓe, Haymedaat, Sahre Ndoogu Jibeeri, Garlol e Ker Muur.
Ñalɗi Gede Wilaas, nootitaama, keewii jamaanu saɗne, geɗe ndenɗiraagu hakkunde maabuɓe e salsaɓe ngubbitaama ɗoon, kono tan to bannge njuɓɓudi, pergitte keewii haa ɗe ɗeɓii yoolde faayiida oo.
Njaay Saydu Aamadu
Gelongal Fuuta Njaay
