Ƴoƴre tafaande (ƳT) (Intelligeance artificielle -IA- he Farayseere) ko masiŋaaji jogiiɗi ƴoƴre ñemtinoore ƴoƴre neɗɗo. Ko wayi no ordinateruuji baawɗi waɗde kiisorɗe e miijoraade no neɗɗo nii. Oo fannu feeñi ko e kitaale 50, kono teptepinii ko juuti hade mum feɗɗitaade tuggi hitaande 2000.
Ƴoƴre tafaande feeñii gila kitaale 1950, kono ko hitaande 2023 nde waɗi taaɓal mawngal, nde ChatGPT walla jaaɓnirɗe goɗɗe kuutortooɗe Ƴoƴre Tafaande njalti ndee. Hannde, fannuuji ganndal ɗii fof kuccanii humpitaade ɗum. Humpitiiɓe ƴoƴre tafaande ine coklaa no feewi hannde, haa ekkolaaji karalleeji walla keblooji he mecce kuutortooɗe ƳT, mbaɗtii soseede.
Internet e laylayti renndo e simartefonuuji (smartphones) ndañiino sahaa nde peeñi ndee, kono hannde, ko ƴoƴre tafaande yontaa, sibu nde naatnii waklitere moolanaande nder aduna hee, nde waylii nguurndam yimɓe no feewi. Ndee waklitere karallaagal ine heewi nafooje, kono ine soklini yimɓe.
Ɓure Ƴoƴre tafaande
Ko adii fof, ƴoƴre tafaande ine huutoree e nder karalle kese kam e informatik, ine huutoree he cellal, e nehdi e jaŋde, e fannuuji goɗɗi, ko wayi no karalle paatuɗe e ɗemɗe e haala, gila e keɓtingol daaɗe, e masiŋaaji pirooji, e tonngugol e cahtagol binndanɗe…
Yeru to bannge cellal, ƴoƴre tafaande ine wallita no feewi safrooɓe yiytude ñabbuuli ñawɓe mum en, e suɓanaade ñawɓe mum en safaara ɓurɗo moƴƴude, ɓurɗo yahdude e gooto heen kala.
Kadi ƴoƴre tafaande ine huutoree no feewi e nder huufo kaalis, haa teeŋti noon e jiytugol nguyka e kisnugol booñuuji.
Nde naatnii kadi ɓure limtilimtinɗe nder jaŋde, gila e jaŋde neɗɗinaande (enseignement personnalisé) , ƴeewndo kattanɗe almuɓɓe, haa e moƴƴingol karallaagal jaŋde. To ekko neɗɗinaango, ƴoƴre tafaande ine huutoree ngam ɓetde sokla almuudo kala, yaltina semmbe e leefe mum, sakkita ɗum binndanɗe jahduɗe e tolno mum e kattanɗe mum. To bannge ɓetgol semmbe almuɓɓe, ƳT ine addana jannginooɓe ɓurde waawde rewindaade e sunnaade kattanɗe almuɓɓe mum en. Ande wallita ɓadtingol e cargol jaŋde haa yettoo yimɓe jogiiɓe soklaaji keeriiɗi walla ɗawaaɓe kattanɗe. Kuutorɗe firo maa newnan mo woni kala faamde e heɓde loowdi jaŋde he nder ɗemngal mum neeniwal.
Ƴellitaare ɗemɗe
Ƴoƴre tafaande ine jogii darnde teeŋtunde nder ɓamtaare ɗemɗe e ƴellitagol mum en, rewrude e newnugol firo masiŋaaji, jaltingol binndanɗe, kisnugol ɗemɗe paayaaɗe… Ngal jahral yeeso ine wallita koɗdigal pine e leƴƴi winndere ndee muum, hisna ngalu e keewal ɗemɗe wonande yontaaji paaɗi.
Ƴoƴre tafaande naatnii mbayliigu e nder kuutoragol ɗemɗe, gila e masiŋaaji pirooji, ko wayi no Google Translate (PaLM 2), kattanɗi firde binndannɗe juutɗe, firo ngo woɗɗondiraani e firo muuynuɓe ɗeen ɗemɗe. Walla kadi masiŋaaji baawɗi winndude binndanɗe juɓɓuɗe, cañiiɗe nder ngaddinaaji keewɗi, ko wayi no heblande jaaynooɓe binndanɗe mum en, walla waɗde binndanɗe coñce ekn. Ƴoƴre Tafaande ine huutoree boom ngam wuurtinde ɗemɗe maaynooɗe…
Ƴoƴre tafaande ina tawee e fannuuji goɗɗi keewɗi : he koninkaagu, yeru ngam ɗowde misilaaji, ardaade konu doronaaji, walla lillungal diwooje hare ekn. Nder mbaylaandi, isinaaji kesi ine kuutoroo no feewi robooji ƴoƴɗi ngam waɗde golle newiiɗe walla tannude geɗe peewneteeɗe. Walla kadi otooji nawooji koye mum en (Ko wayi no Google e Uber ine koolkisoo ɗum ko ɓooyii). Galleeji men, saloŋaaji men e poosuuji men, telenaaji men, ine mbaɗi robooji haa heewi : robooji kaalooji ko wayi no Siri, Google Assistant, Alexa ekn. kuutortooɗi ƴoƴre tafaande ngam jaabtaade naamne, e waɗde won ɗeen golle. Yeru aɗa waawi yamirde yo ɗi njim, yo ɗi njaabto telefoŋ, yo ɗi tijjo metoyoo, walla nii yo ɗi ndeen kaɓirɗe galle ƴoƴɗe (filsideeruuji, lampaaji…).
Jaaɓnirɗe baawɗe ñemtinde yimɓe anndaaɓe, walla darjuɓe ine ngoodi hannde : yeru mum ko wideyoo Oboma ñemtinaaɗo jahoowo he internet oo, ɗo neɗɗo waawaa miijaade ko wideyoo ñemtinaaɗo. E geɗe goɗɗe ɓadiiɗe, hay so en miijotaako ɗum en, ko wayi no njippo-ɗaa golle, aɗa naata galle maa, mbeeynaa junngo tan lampa damal wona e maj-majnude (ine salmitoo), walla rajo maa wona e yimande ma, ɓiiñaa ɗum (a weltaaki) tan o deƴƴa ; walla carwo njaram yuppan maa ataaye, meeɗaa ñirɓino-ɗaa tan, o ɓeydan maa heen suukara seeɗa… Hannde, ko neɗɗo heɓtinta kuutorɗe mum, gonɗe he nder galle mum ; janngo, maa kuutorɗe galle fof mbaɗtu heɓtinde joom mum en ! Fof tawa ko ƴoƴre tafaande.
Kulhuli garduɗi e ƴoƴre tafaande
Ko goonga, Ƴoƴre Tafaande ine jogii kattanɗe moolanaaɗe e ɓure limtilimtinɗe, kono kadi, ande soomi tanaaji mawɗi e kulhuli keewɗi. Geɗe ƴoƴre tafaande ɗe yimɓe peewnata hannde ɗee, ko wayi no robooji walla gollirɗe informatik, nana tan ɓeydoo haroliɗde e ƴoƴde. Yeru, e maayirɗe hitaande 2015, roboo hawii mbir fijirde wiyeteende « Go », fijirde naamniinde miijo no feewi… Ko idii ɗuum, e hitaande 1997, roboo goɗɗo biyeteeɗo Deep Blue, hawiino mbir cokki biyeteeɗo Kasparov.
E wiyde ganndo gooto, mawɗo, “ en nattii woɗɗude yonta ɗo masiŋaaji ɓurtotoo yimɓe e nder golle fof ”.
Ɗum jiidaa e ngoƴa paatuɗo e sirluuji men sibu hannde, sabu keewgol kuutorɗe ceŋiiɗe e deenooje yimɓe kuutortooɗe ƳT : hay gooto alaa sirlu, ko gollotoo e to yahata fof ine anndaa, walla ine reenaa, tee fof woni ko e juuɗe sosiyateeji e pelle laamu mooftooje ɗiin kabaruuji.
Walla kadi gooto e men kala ine waawi ñemtineede waɗnee ko waɗaani, walla haalnee fenaande, rewrude e jiilyiiltugol nate e wideyooji… Gooto e men kala ine waawi fuuntireede kabaruuji ɗi ngoodaani dogooji e internet sabu mum en nanndude e goonga, rewrude penaale biyeteeɗe deepfakes (pene lugge)…
E tonngol, ngoƴaaji paatuɗi e wellitaare e hakkeeji aadee garduɗi e ƴoƴre tafaande ko kaanɗi. Eɗen poti waɗde ƴeewtaade ngal karallagal, lelnen peeje juumtuɗe ngam naftoraade ngal no moƴƴi, usten tanaaji jahdooji heen ɗii.
Bookara Aamadu Bah
