Catal Fedde Ɓamtaare Pulaar Nuwaadibu yuɓɓinii hiirde pinal fattam lamiire ñalnde 19 yarkomaa 2024, ɗoo he Nuwaadibu, to nokku biyeteeɗo Kiyaam. Wonnoo fayndaare hiirde ndee ko anndinde ɓesngu Nuwaadibunaaɓe wonde catal ngal woni ko e yiɗde jokkude mahngo Galle pulaar oo e yiɗde hirjinde banndiraaɓe kala nde mbaɗtata hakkillaaji e janngude e jannginde ɓiɓɓe mumen ɗemngal ngal. Ɓeeɗoo ngenndiyaŋkooɓe ine mbismanoo e hiirde hee :
– Musiɗɗo men jaayndiyanke ŋanaa biyeteeɗo Saar Abdullaay Saar mo weltaare ɓiɓɓe fulɓe e sete mum timmuɗo, yantude e Abdullaay Aan Kameramaan, Aamadu Mbaay ñootoowo ŋanaa, Kaalii Abuu Bah jaayndiyaŋke mawɗo, Hammee Ibiraahiima Sal ganndo dawriyaŋke mawɗo, e Faama Buso ngenndiyaŋke cuusɗo caasɗo;
- – Laas Wegee gorko mo Seeno Busooɓe jabbaajo keɓtinaaɗo ;
- – Usmaan Sabara Bah e Sammba Hammadi Bah ngenndiyaŋkooɓe mawɓe ummiiɓe to dowla Mali ;
- – Ibiraahiima Saako lollirɗo Almudel Pulaar yimiyaŋke ganndaaɗo keɓtinaaɗo.
Facciro hiirde ndee
Ginol golle hiirde nde ko nii lelorii :
- – Haaliyaŋkooɓe ko : Bah Abdullaay gorko mo Lugseyba e Sih Jibi Aamel gorko mo
- – Hiirde nde udditiraa ko jaŋde Quraana El Keriim e daande Aamadu Abdullaay Bah.
- – Rewi heen ko konngol udditirgol cukko Hoyreejo hono Muusaa Mammadu Bah ngam bismaade hoɓɓe ɓee e denndaangal yimɓe nootitiiɓe e hiirde ndee e siiftinde ɗum en hol ko woni faandaare hiirde ndee e ko woni faandaare Fedde Ɓamtaare Pulaar : ko yiɗde mahde galle pulaar catal ngal oo mbele yimɓe ɓee kala ina njiytoo heen koye mum en. Ko mawninde Pulaar, teeŋtinde jaŋde ɗemngal neeniwal, anndinde nafoore pinal e ngootaagu ɓiɓɓe leydi e ɓiɓɓe afirikinaaɓe kala. Caggal ɗuum ko bismaade denndaangal arɓe nootitaade e hiirde ndee e yamirde golle ɗee puɗɗiima.
- – Refti heen ko Jimol udditirgol ngoomu Ngatamaare tawii tiitonde mum ko Eeraango ɓiɓɓe fulɓe.
- – Jokkii heen ko tinndinoore raɓɓere (jikku woɗɗaani joomum).
- – Caggal ɗuum ko Jabbaajo men mawɗo hono Laas Wegee waɗi heen jimɗi rap belɗi.
- – Refti heen ko yeewtere mawnde nde koɗo men tedduɗo hono Saar Abdullaay Saar e yahdiiɓe mum mbaɗani en so tawii tiitoonde mayre ko : « Dewle hannde e caɗeele mumen haa teeŋti e dewle e nder reesooji soosiyooji ».
- – Almudel Pulaar gorko mo Garli joli waɗi heen ko weɗɗa so jimɗi belɗi jirwuɗi mbaɗɗi faayiida.
- – Tinndinoore ɗimmere (Jamfa )
- – Jime Pulaar :
- – Siley Saaw
- – Jeynaba Sih
- – Aadama Bah
- – Jimol Liimaan Sammba Jah : Laana men duñii
Konnguɗi bismaaɓe :
- – Konngol sarɗiyaŋke tedduɗo, hono Soh Kaaliidu Sammba : yettii Fedde Ɓamtaare Pulaar e kuuɓal haa teeŋti e catal Nuwaadibu e darnde mum en laaɓtunde. O teeŋtinii nafoore janngude ɗemngal mum e daranaade pinal mum, o wiyi ɗum ko reende hanki mum, ko sellinde janngo mum. O wiyi kadi e eeraango wonde leñol waawaa ɓamtaade so tawii janngaani ɗemngal mum, ƴellitaani pinal mum. O semmbinii ɓeen dariiɓe dadiiɓe ngam yiɗde ɓamtude ɗemngal ngal e ƴellitde pinal ngal.
- – Konngol hoɗɓe ummiiɓe to Mali (Usmaan Sabara Bah e Sammba Hammadi Bah) : ɓe kollirii weltaare maɓɓe heeriinde e bismaango ngoo e ko ɓe puɗɗii yiyde sukaaɓe ɓee ina ngolla koo. Ko fuutankaagal tigi rigi kadi ko ɗum huunde fotnde semmbineede.
- – Konngol Kaalii Abuu Bah gummiiɗo to laamorgo : caggal salminaango e inɗe maɓɓe kamɓe kala o waawii waɗde ko wiyatee “innitaade” koo. Kadi o hollirii cehilaagal e ɓinngu yummaagu ngonngu hakkunde maɓɓe nguu.
- – Konngol Hammee Ibiraahiima Sal gummiiɗo to laamorgo : caggal calminaali o hollirii yiɗde e cehilaagal e jotondiral gonngal hakkunde maɓɓe kamɓe kala. O teeŋtinii faayiida coomiiɗo e hono ɗiiɗoo kiirɗeeli.
- – Konngol Faama Buso gummiiɗo to laamorgo : caggal calminaali o hollirii sabaabu baɗɗo haa o ari e hiirde hee, ko sabaabu Saar Abdullaay Saar e diɗɗal mum e yiɗde mo Fedde Ɓamtaare Pulaar e leñol ngol.
Dukkirgol seedanteeje teddungal : hono ɓeeɗoo ngenndiyankooɓe (7) suusɓe saasɓe hirooɓe yarlitiiɓe ngam ɓamtaare leñol cuɓaama ngam ndokkiree seedanteeje teddungal sabu darnde mum en e yarlitaare mum en :
- – Soh Kaaliidu Sammba (sarɗiyaŋke tedduɗo) sabu darnde mum maantinde.
- – Muusaa Mammadu Bah (cukko hooreejo) e darnde mum seeɗtinnde.
- – Saar Abdullaay Saar e ngenndiyaŋkaagal mum timmungal.
- – Kaalii Abuu Bah e yarlitaare mum heeriinde.
- – Abdullaay Aan e katantaagal mum keeringal.
- – Aamadu Mbaay e yarlitaare mum e ganndal mum keeringal.
- – Hammee Ibiraahiima Sal e yarlitaare mum e humpitoo mum mawngo.
Jimol uddirgol hiirde nde (Dental Nafooje)
Catal Nuwaadibu ina jaaraa denndaangal darinooɓe e waɗnooɓe heen jawɗeele mumen haa e peeje mumen e doole mumen haa hiirde ndee waawi yuɓɓineede, rewi laawol no haanirta nii. Catal Fedde Ɓamtaare Pulaar ina yettina njettoraaji mum keeriiɗi faade e mawɗo “zone franche” mo Nuwaadibu e darnde heeriinde nde o waɗi haa yamiroore hiirde ndee waawi jaɓeede to ardiiɓe laamu nguu too.
Abdul Gey, Koolaaɗo Kuuɓal Catal FƁPM Nuwaadibu
