Ñalnde 6 mee 2009, depiteeji Afrik Worgo toɗɗiima hooreejo Afrik worgo keso, oon woni biyeteeɗo Jacob Zuma. Kanko woni hooreejo nayaɓo, gila leydi ndi yalti e laamaandi paltoor. Tawi yahiino haa heewɓe cikkitii wonde o waawaa yettaade ɗo, nde tawnoo, e laamu Tabo Mbeki, ko o tuumanooɗo moddude e njeenaari. Ko ɗuum rewi woppaani haa yooɓii laamu Mbeki e hoore mum, Motlante lomtii ɗum e mudda, hade ooɗoo ñalawma. Zuma fiilaama ñalnde aset 9 mee 2009 ɗo Peretoriyaa ɗo, laamorgo leydi ndi.
Zuma, nde fiilaa hooreejo leydi nde, huniima ɗooftaade aadaa « beldital » mo Nelson Manndelaa naatni e jikkuuji Afrik worgo. O huniima « reende ɓiɗɓe leydi ndi e semmbinde ɗooftaare hakkeeji maɓɓe ».
Jacob Zuma, jibinaa ko ñalnde 12 abriil 1942. O jeyaa ko e leñol biyeteengol Sulu. Ko o tergal heerto ANC ngo o arditii e hitaande 2007, o lomtii Tabo Mbekki. O wonii cukko hooreejo leydi tuggi abriil 1999 haa suwee 2005. Jacob Zuma ko gorko cuusɗo : o haɓii ko juuti e laamu apartaayd. Ɗum addani mo dummbideede e Mandelaa fotde duuɓi 10, to duunde darjunde wiyeteende Robben Island. Ko o neɗɗo lolluɗo e nder ANC. Jiknaaɓe makko ko waasɓe ngonnoo. Ko ɗum tagi, ko ɓuri heewde e cukaagu makko o waɗi ɗum ko e ngaynaaka na’i. Ko ɗum jeyi sabaabu o naataani ekkol. Baaba makko ko alkaati wonnoo, saŋkii tawi omo yahra e duuɓi tati fat. Yumma makko winndotono e nder galleeji tuubakooɓe.
Coftal makko e jaambaraagal makko ngaddani mo heɓde ɗo o heɓi hannde ɗo, kaaɗtudi daraja politik e renndo, so ardaade leydi ɓurndi doolnude e nder Afrik.
O naati ANC ko e hitaande 1959. Caggal nde ANC haɗaa e leydi ndi e hitaande 1969, o angisii e konu mum e hitaande 1962. E oon sahaa ko o gorko jom semmbe, mo janngaani no feewi, kono ko jaambaaro, ƴoƴɗo.
E hitaande 1963 o halfinaa tafde njuɓɓudi cuuɗiindi e diwaan «Natal» kono o jaggidaa e 20 woɗɓe e nder diiwaan « Transwaal ». O takkaa moojobere yiɗde liɓde laamu, o ñaawanaa kasoo duuɓi 10, o neldaa dummbirde duunde ‘Robben Island’, o tawi toon Manndelaa, cokaaɗo toon kasoo kaaɗdi nguurndam, sabu mum yooɓtoreede ko o yooɓtoraa ko. Ko e oon kasoo, ɓe o sokdanoo toon, wayɓe no Govan Mbeki, Jacob Zuma ekkii tarde e winndude e naatde e jeewte e gostondire miijooji. O woppaa e hitaande 1973, o wiyi omo ummitina ANC e nder diiwaan Natal o. O naatti e suɗaare, polis Apartaay woni kadi e yiylaade nanngude mo. Nii woni o yalti leydi nde e hitaande 1975, o fayi Swaziland caggal ɗum o heɓoyi Mosammbik, tawi heɓii jeytare mum, o daranii yuɓɓinde e wallitde mooliiɓe caggal murto Soweto e hitaande 1976.
E hitaande 1977 o woni tergal Goomu Ciynoowu Ngenndiyankeewu ANC, cukko hooreejo catal ANC to Mosammbik hade makko waɗeede hooreejo ngaal catal e hitaande 1984. Kono, caggal nanondiral Nkomati hakkunde Afrik Worgo e Mosammbik, wonti alaa e sago o yalta ndiin leydi. Nii woni o fayti to ardorde ANC to Lusaka, leydi Sammbi (Zambie), o ardinaa toon sarwisaaji kabaaru (services de renseignements), o jeytoraa e yuɓɓinɓe konu ANC. E ooɗoo sahaa ko o tergal Diiso politik e Diiso konu ANC. Caggal nde guwarnama Frederik de Klerk heptini ANC e h. 1990, o hooti Afrik worgo (omo jeyaa e ardiiɓe mum idiiɓe artude), ngam fuɗɗaade kaaldigal. E hitaande 1991, Manndelaa ɗaɓɓi nde o waɗetee cukko koolaaɗo kuuɓal kuftodinɗo ANC. O halfinaa toppitaade gartugol mooliiɓe e soldeteeɓe. O waɗi golle makko ceedtinɗe, moƴƴe, so jeyeede e ñifɓe kareeli e barondiral hakkunde ɓiɗɓe yumma, hakkunde yimɓe ANC e Zulu en jeyaaɓe e Inkata mo Mangosutu Butelesi, to diiwaan Natal.
E woote gadane, bellitaaɗe abriil 1994 o woni kanndidaa parti makko ngam wonde hooreejo hilifaaɓe diiwaan KwaZulu-Natal, kono ko Inkata fooli toon. Kono o toɗɗaa yo o won tergal Goomu ciynoowu geɗe faggudu kam e banngagol e nder guwarnama oon diiwaan.
E desammbar 1994, o waɗaa mawɗo Ardorde ngenndiire ANC. Nii woni o wonti tataɓo, caggal Manndelaa e Tako Mbeki, e njuɓɓudi dowla o. E h. 1997 o toɗɗaa cukko hooreejo ANC. Tabo Mbeki suɓii mo yo o sukku ɗum e hitaande 1999, caggal nde Butelesi salii. O walliti Mbeki, e rewrude e mooɓondiral senndikaaji biyeteengal Cosatu (Kosatu) kam e parti kominist (SACP) leydi ndi. Kanko e Yoweri Museweni mo Uganndaa ɓe ndogii e maslahaa, mbele jam ina arta hakkunde Hutu en e Tutsi en to Burunndi. E lewru mee 2003, porkireer leydi ndi wiyi wonde heɓii geɗe tuumooje Zuma « njeenaari » e «ɓurtingol mbaawka». O ɓoccitii e ɗuum sibu oon wattini ko woppude oon tumamuya sabu ŋakkeende dalillaaji. Nii woni kanko e Mbeki fof ɓe toɗɗitaa e hitaande 2004.
Ñalnde 2 suwee 2005, caggal lebbi jeeɗiɗi ñaawoore, Schabir Shaik, ñaawaa kasoo duuɓi 15 sabu mum tottude Zuma 160 000 oroo (63 miliyoŋ ugiyya), hakkunde 1995 e 2001 e sabu kadi yooɓtoreede termondirde e sosiyatee jeeyooɓe njogitaaje biyeteeɗo Thint, njeenaari potnoondi totteede Zuma.
Ñalnde 14 suwee 2005 Tabo Mbeki itti Zuma cukko hooreejo. Balɗe 6 pawtii heen Zuma takkaa muuɗneede. Galle makko wicitaa laabi keewɗi. Ɗum jibini luural e nder ANC : fedde sukaaɓe ANC kam e parti kominist e COSATU mbiyi wonde ñaawoore nde e polis ko wuurtaaɓe e Zuma, ɓe mbiyi yo ɗum nattu walla ɓe mbaɗa gerooji. Ko ɗo Tabo Mbeki waɗti ñiŋeede e peeñcu.
Ñalnde 11 oktoobar 2005, Zuma ñaawaa to tirbinaal Durban, kono ñaawoore nde yowaa haa 12 noowambar 2005, ha ɓe ɓeyda anketaaji maɓɓe. Ko ndeen Zuma wiyi : « mi meeɗaa sikkude wonde, ndeeɗoo wellitaare nde kaɓanii-mi, maa wayte am no ngonka ngonnoo-mi e sahaa nde Apartaayd haɓootoo mi nde ».
Ñalnde 20 settammbar 2006, woodi ñaawirde waggini goppugol geɗe Zuma yooɓtoraa ɗe. Kono ɗum haɗaani mo ɗeɓde yooɓtoreede njeenaari kadi e desammbar 2007.
Ñalnde 12 settaambar 2008, ñaawoore nde woppaa, sibu, e miijo ñaawoowo o, Zuma yooɓtoraa ko geɗe politik. Ñalnde 12 saawiyee 2009, hafeere nde ummitinaa kadi. Kono ɓe mbattini ko woppude. Caggal ɗum ANC felliti rokkitde Zuma palaas mum cukko hooreejo.
Ɗumɗoo jiidaa e geɗe goɗɗe ɗe o takkanoo e hitaande 2005 : wiyeede mo o yanii e debbo gonduɗo e sidaa. Kono caggal ñaawoore o laaɓɓinaa heen e hitaande 2006.
E nder oo pilaa mbeñaa fof, Zuma ina heddii wonde cukko hooreejo ANC.
Zuma, sabu mum wonde yaakaare waasɓe, heɓi keeweendi daaɗe e woote gardagol ANC e mooɓondiral parti o, ñalnde 18 desammbar. Ko ndeen kanko ne o fewjani Tabo Mbekki, haa yandinaa. Kono ezen mbaawi wiyde « ko jooni njoftiigu makko timmu ».
Bookara A. Bah
