Jokkondiral e Ibraahiima Sillaa koolaaɗo kuuɓal Fedde Jalluɗi Jam

0
1729

 

Fedde jalluɗi jam ko fedde mogooji, nde ardii ɗum biyeteeɗo Demmba Saar. Fedde nde sosaa ko e hitaande 2004. Tuggude ndeen fayde jooni nde fiilii leppi ɗiɗi, nde yuɓɓinii kadi njilluuji keewɗi e nder leydi ndi.  Fooyre Ɓamtaare jokkondirii e koolaaɗo kuuɓal fedde nde, ngam anndinde ndee fedde daraniinde findinde e jannginde.

Fooyre Ɓamtaare : Ceerno Ibraahiima, aɗa waawi haalande banndiraaɓe ɓe hol ko woni fedde «Jalluɗi jam»?

–  Ibraahiima Sillaa (KK) : Jalluɗi jam ko fedde dartoriinde yuɓɓinde mogooji e jaŋde Pulaar, sosaande e hitaande 2004. A nde jogii duɗal to joɗnde Basra mayre to Basra, sara hotel Kummbi Saleh. Hooreejo fedde nde ko Demmba Saar, ko miin woni koolaaɗo kuuɓal mayre.

 

Fedde jalluɗi jam ko fedde mogooji, nde ardii ɗum biyeteeɗo Demmba Saar. Fedde nde sosaa ko e hitaande 2004. Tuggude ndeen fayde jooni nde fiilii leppi ɗiɗi, nde yuɓɓinii kadi njilluuji keewɗi e nder leydi ndi.  Fooyre Ɓamtaare jokkondirii e koolaaɗo kuuɓal fedde nde, ngam anndinde ndee fedde daraniinde findinde e jannginde.

Fooyre Ɓamtaare : Ceerno Ibraahiima, aɗa waawi haalande banndiraaɓe ɓe hol ko woni fedde «Jalluɗi jam»?

–  Ibraahiima Sillaa (KK) : Jalluɗi jam ko fedde dartoriinde yuɓɓinde mogooji e jaŋde Pulaar, sosaande e hitaande 2004. A nde jogii duɗal to joɗnde Basra mayre to Basra, sara hotel Kummbi Saleh. Hooreejo fedde nde ko Demmba Saar, ko miin woni koolaaɗo kuuɓal mayre.

Fedde nde sosraa ko jogaade njoorto ɓamtude pinal yimɓe ɓee, renndo ngoo fof: mogooji amen noddata ko dental muritanionaaɓe fof. Yeru mum «Ngenndiyankooɓe nayo e nder leƴƴi nay e nder Muritani , Haalpulaar, capaato, Jolfo e Sooninke). E nder mogo ɓe luurduno. Ɓe mbayi no haɓooɓe nii, gooto fo ɓoorti wutte mum. Ndeen gooto fof ɓoortii wutte mum, ɓe tawi mo woni e maɓɓe kala comcol sakki ngol, nataa heen ko araaraay Muritani. Nii woni ɓe njenanaa ɓe potaani haɓde, gooto fof rokki goɗɗo oo junngo. Yimre meeɗen, « jaaroore Muritani » woni e yahde. Ɗum noon minen hare amen ko ɗiiɗoo leƴƴi kala ndentu, ngona gootum.

FƁ :  Ko puɗɗi-ɗon ko no foti leppi piil-ɗon ?

–  Ibraahiima Sillaa : E min njogii lefol ina wiyee « ngaari e ndillaan » : ɗum ɗoon noddaani cubalaagal tan, noddi ko pulaagu fof. Mogooji amen ina kuɓindii ko heewi, gila noon e yonta men hannde e hol no sukaaɓe men poti nehoraade, so o ummiima Fuuta o naatii teeru, hol no o foti fakkoraade ha o waasa waylaade. Min mbaɗii lefol ina wiyee « wumɓe binndol » ɓurɗo heeroraade nafoore jaŋde.

FƁ :  E nder golle mon ɗe, oɗon njogii wallidiiɓe, tawi ina ndokka on kaɓirɗe walla ngalu?

–  Ibraahiima Sillaa : Ko min puɗɗi fayde hannde, min ɓuri wawde golloraade ko doole amen oole e jarlitaare mehre. Kala ko emin mbaɗa ko e jiifaaji amen tan min ittata.

FƁ :  Mogooji mon ɗi, ko e NUwaasoot tan kolliton ɗum en ?

–  Ibraahiima Sillaa : Alaa, e min njaha e leydi hee kala ; rawane, min mbaɗii njilluuji, min njahi Kayhayɗi, Ɓoggee, min mbaɗi toon kiirɗeeli. Ko ɓooyaani ko, min njahii ɗo haa Sehilbaabi, Siñtaan Padalal, min mbaɗi Bedeŋki, min naati e diiwanuuji Sehilbaabi ɗi. Min mbaɗii balɗe 22 e ngool lappol. Goomu amen noon ina mahondiri, yimɓe ɓe ina kormondiri, gooto fof ina anndi ɗo haaɗata goɗɗo oon, nde tawnoo ɓurɗo e amen mawnude o, ko seeɗa ŋakkata duuɓi 60. Goomu ngu ina waɗi kadi rewɓe, e famarɓe duuɓi. Renndini ɓeeɗoo fof ko yiɗde daranaade leñol ngol, sibu ko min puɗɗi ko, alaa e amen mo « Jalluɗi Jam » itti huunde wiyi ɗum « ndah » ! Woodi tan ko ittude huunde waɗa e fiɓnde he. Gooto e amen fof ina jogii dañirgal mum goɗngal. Yeru miin kaaldoowo e mon, ko mi jannginoowo liisee.

FƁ :  Hol tuugnorgal mon wonande sahaaji payɗi ?

–  Ibraahiima Sillaa : E sahaaji payɗi, e min poti yuɓɓinde njillu to Nuwaadibu, nde tawnoo banndiraaɓe wonɓe toon ɓe, caggal nde njeeɓi lefol amen ngol (ma en ngaroy heen) ɓe kolliti yiɗde yo min ngar toon. Ina waawi min ɓenna haa Suwoyraat. Minen waɗooɓe moga amin cafra. So a wondii e mette walla caɗeele so min mbaɗii mogo, a yiyii ko jalnii, hakille maa yaltude e ɗeen caɗeele. Min udditii dame haa yaaji e dow sarɗi joomum wona jiɗɗo leñol ngol, jiɗɗo Muritani.

FƁ :  Mbele won fedde pinal, walla fedde politik walla senndikaa njokkondir-ɗon?

–  Ibraahiima Sillaa : Alaa ko min fedde keertiinde, min njokkondiraani so wonaa e pelle baɗooje mogo, no amen nii.

FƁ :  Hol ko mbasiyto-ɗaa

  yimɓe ɓe?

–  Ibraahiima Sillaa : Won ko njiɗnoo-mi yimɓe ɓe paama seeɗa, haa teeŋti e banndiraaɓe men wonɓe to Nuwaadibu e Suwoyraat : kamɓe fof e yiɗde jokkondirde e amen , minen kadi ɓuri yiɗde arde e maɓɓe. Min mbiya kadi banndiraaɓe ɓe, wonde leppi amen ɗi mbaɗiraaka ñiŋde hay gooto. Lefol kaalowol haala diine ngol, hilifaaɓe diine ɓe njaafoo min, won ɗo min keɓaani e diine, kono noon ɓe paama ɗum waɗii dille seeɗa. Kono ko yiɗde fooɗtude hakkillaaji yimɓe ɓe e tanaaji baawɗi wonde heen, hay so tawii min mbiyaani yo woppe haa laaɓa. Jamaanu hannde won rafiiji ngoodi, gardooji e kaɓirɗe kuutorteeɗe ɗe.

FƁ :  Leppi piil-ɗon no poti ?

Min idii fiilde ko lefol ina wiyee « koolangel ŋakki aawdi », min ndeftini heen «kaddingol »

Fooyre Ɓamtaare