Koorka e nder diine Lislaam

0
439
Jibi Muusaa joop_0.jpg

Nde tawnoo tonngoode 68 jaaynirgol men FƁ hawri ko e lewru Koorka, eɗen njogii weltaare duwanaade juulɓe kala koorka moƴƴo e fenñinde ɗo winndannde “Koorka e nder diine Lislaam” e Fuli winndannde nde ko Goomu Pinal “Fedde Lislaamiyankoore ngam Daawaa e Ɓamtugol duɗe e nder Muritani”.

Hol ko woni koorka ?

E nder diine lislaam, koorka firti ko waasde ñaamde e yarde, e jotondireede ngena e kala gollal bonnowal koorka, tuggi fajiri haa futuro. Koorka farlaama e leñol juulɓe, hono no farliranoo e leƴƴi gadinooɗi, e hitaande ɗimmere Fergo ( hitaande 624 caggal Iisaa). Alla wiyi : “ Eehey mon goongɗinɓe ! Koorka farlaama e mon, hono no farliranoo e leƴƴi gadinooɗi (leñol Muusaa, e Iisaa, ekon.) mbele oɗon ndeentoo !” SIMOORE 2, AAYE 183.

Ɓural koorka e nafooje mum to bannge fittaandu e renndo e cellal: ko adii fof, Koorka ina rokka en yurmeende, etee kadi ina ɗaɗnda e jeeyngol. Hono no Nelaaɗo (Sallallaahu Aleyhi wo sallam (S.A.S.) wiyi : “Koorka ko heedo hakkunde neɗɗo e jeyngol.” ; “Kala koorɗo ñalawma gooto sabu Alla, maa Alla woɗɗitin ɗum jayngol fotde ko ina yahranee duuɓi capanɗe jeeɗiɗi (70).”

Koorka ina janngina neɗɗo muñal, ina moƴƴina njoorto mum, ina naatna e mum nehtaare, e waawde nehde hoore mum (hono fittaandu mum). Koorka ina wallita neɗɗo e nafondiral, ina ƴellita njurum mum (fayde e miskineeɓe). Koorka ina itta kaarammburaagal e haasidaagal, sabu ene wallita en e ustude ñaamde men, e waawde rokkude, e sakkaade. Koorka ina itta tuundeele e ɓanndu, ina hoybina tekteki e kuuse. Koorka ina waawi woppinde simmotooɓe simme. Nelaaɗo (S.A.S.) wiyi : “Kooree, ndañon cellal!”

Mbaydiiji koorkaaji

1.Koorka mbaɗɗiika : Ramadaan

a). Baɗɗagol koorka:

Ɓuraana e sunna laawɗinii baɗɗagol koorka. Alla wiyi : “kala e mon jiyɗo lewru, yo o hoor lewru koorka ndu fof.” SIMOORE 2, AAYE 185. Nelaaɗo (S.A.S.) wiyi : “ jookli lislaam ko joy (5), jookdu tataɓuru ndu ko koorka lewru Ramadaan.” Koorka lewru Ramadaan ndu ko dewal Alla keewngal faayiida, sabu Nelaaɗo (S.A.S.) wiyi : “ kala mo hoori lewru Ramadaan ina goongɗini Alla, ina joortii njoɓdi Alla, ma yaaafe bakkatuuji mum bonɗi.” Waasde hoorde e dow amdu (hono belaaɗe) ko gollal ɓurngal bonde, hay sinno ko ñalawma gooto tan e nder lewru Ramadaan ndu. Sabu ko ɗum bakkaat mo yaafetaake. Juulɗo fof ina foti anndude no rewrata Alla.

b) Hol potɗo hoorde ?

Koorka ina waɗɗii e kala juulɗo kellifaaɗo, jogiiɗo hakkilantaagal timmungal. Ɓeeɗoo arooɓe noon potaani hoorde : nayeejo nattuɗo jogaade kattanɗe hoorde ; ñawɗo : so tawii koorka ka ina ɓeyda ñawu ngu ; debbo reedu, cowiiɗo, e koriiɗo, e muyninoowo : ngam reende cellal yumma o kam e ɓiɗɗo o ; debbo ellinɗo (duŋiiɗo funnaange, maa piiliiɗo) walla gonduɗo e ƴiiƴam ɓesngu ; ɗanniiɗo : lislaam ina newnani mo yo o taƴ koorka makko. Kono noon ɓeeɗoo ina poti yoɓde balɗe potɗe e ɗe ɓe kooraano ɗe. Alla wiyi : “Kala e mon mo sellaani, walla gonɗo e ɗanngal, yo o hoor caggal ɗum balɗe potɗe eɗe o hooraano ɗe.” SIMOORE 2, AAYE 185.

c). Doosɗe ndaɗɗudi koorka

Doosɗe ndaɗɗudi koorka ko ɗeeɗo garooje : anniya : juulɗo fiɓat anniya hoorde, ngam ɗooftaade Alla. So tawii koorka ka ko farilla, anniya mum ƴettetee ko ko adii fajiri. Kono, so tawii koorka ka ko gattal (sunna), anniya o ina waawi ƴettoyeede caggal fajiri, walla nii caggal nde naange fuɗi, e dow sarɗi noon : tawa noon neɗɗo o ñaamaani, yaraani ; waasde ñaamde e yarde e jotondireede ngena, gila puɗal haa mutal naange.

d ). Geɗe bonnooje koorka

Bonnata koorka ko : waasde anniyaade nde hoorata nde ; anniyaade taƴde koorka mum e yolnde he, hay so neɗɗo ñaamaani yaraani ; naatgol e nder kuuse ñaamde, ko nde waawi wonde fof, maa walla njaram, taawa ko hunuko rewri, walla hinere, walla nofru, tawa ko e teyaaɗe ; jotondireede ngena

Tesko no moƴƴi : so tawii neɗɗo yejjitii ñaamii, maa walla yarii, ɗum bonnataa koorka makko. Sabu ɗum Nelaaɗo (S.A.S.) wiyi : “oon mo yejjiti ñaami, walla yari, tawi tinaani, yo jokku koorka mum, sabu ko Alla ñaamni mo, yarni mo. Kono noon so tawii neɗɗo aamdiniima, waɗii geɗal bonnowal koorka, o foti ko waɗde “kaffaara” (“iddiyya”) ciforiiɗo rimɗinde jiyaaɗo, maa walla hoorde lebbi ɗiɗi deggondirɗi, walla ñaamninde miskineeɓe capanɗe jeegom (60), wonande kala ñalawma bonnaaɗo. Wonande koorka sunna (gattal) noon , “kaffaara” alaa.”

ɗ). Geɗe jiɗaade e koorka ko : neeɓnude (leelnude) kejjaari (mbaynaari ) ; ñaamde wattannde jamma ; yaawde taƴde, caggal nde naange muti ; naaflude (“laylude”).

Nelaaɗo (S.A.S.) wiyi : “Leñol am seerataa e jam, ɗoon ɗo engol yaaccina kumtaari, e ɗoon ɗo engol neeɓna kejjaari”. Taƴiree koorka mon tamaroore wootere, maa tamarooje tati, walla tamarooje joy. So tawii on ndañaani tamarooje, taƴiree ndiyam. Duwaawu duweteeɗo caggal taƴgol ngol ko : “ɗahaba aɗɗamawu wabtallatil uruuqu wa sabatal ajuru inshaa Allaahu.” ; huutoraade coccorgal e koorka ; hebbinde golle dewal Alla : hono jaŋde ɓuraana, njuuluuji jamma, ekon ; rokkude asakal muddo hoore ; waɗde ihtikaat (ɗuufnaade e nder jamaa) ; waɗde umra, wonande joganiiɓe ɗum kattanɗe ; waalde juulde (wuurtinde) jamma leylatul Qadiri, e jikrude (hono innude Alla),e duwaade.

e.) Geɗe ɗe potaani waɗeede e koorka ko : haala ka alaa faayiida ; waɗde geɗe kaɗaaɗe (ko wayi no fenaande, e ñohre, e pijirlooji kaantoriɗɗi, ekon) ; waɗde ko bonnata Ramadaan (looƴtaade tuuta e amdinaaaare, e gufƴagol pakitngol.

2. Koorka e gattal : ko wonaa e Ramadaan

Kaan koorka ina yamiraa, kono wonaa e farilla. Hoorde woon e ñalawmaaji e nder hitaande, hono : balɗe jeegom (6) e nder lewru humtoraandu (“shawaal”) ; ñalawma Arfa : ñande 9 lewru Taaske ; ñalawma 10 lewru Haaraan ; balɗe sappo e joy (15) gadane e lewru Yaawa (“shaabaan”) ; balɗe lewlawal : hono ñalnde 13, e 14, e 15, e nder kala lewru dariindu, ñalnde alkamiisa, e ñalnde altine yontere kala ; balɗe ɗiɗi fof hoorde heen ñalawma gooto.

3. Ñalɗi kaɗaaɗi hooreede :

Ina haɗaa hooreede : ñalawma Arfa, wonande gonɗo e Hijjoore ; ñalnde Juulde Koorka ; ñalnde Juulde Taaske, e balɗe tati (3) caggal taaske ; ñalnde aljumaa tan (alaa e sago ñalngu ngu lommboo) ; ñalnde aset tan (alaa e sago ñalngu ngu lommboo) ; balɗe sappo e joy battane e lewru yaawa, so wonaa joɓoowo ; ñalawma luural (ñalnde capanɗe tati (30) lewru yaawa); hoorde hitaande no woorunoo tawa taƴaani.