Cukalel e cukaagu fuutankeewu (1)

0
307

Suka e sifaa kuuɓtidinɗo ko tagoore jibinaande e galle, jeytoraande e wuro.Jiygol mayre aduna ko weltaare mawnde wonande jibnaaɓe, jiidaaɓe e hoɗdiiɓe. Innde mayre tabitinta ko jokkere enɗam, kawral e nafondiral hakkunde hoɗdiiɓe. Daawe tagoodi suka ina ciforoo ɗee taƴe:

  • a) Ummaade hitaande haa duuɓi joy

E nder ɗiiɗoo duuɓi, suka jibinaaɗo o woni ko daawal ndeenka, njurum e korsa.  O yeƴotoo ko hakkunde juutɗe yumma, taaniraaɓe, denɗiraaɓe e mawniraaɓe. Fawaade e mbaydi maa katanɗe o ardi e aduna, mo woni e maɓɓe kala ina jeynoroomo, ina sifoomo maa yanoomo, ina fooɗtanamo gilli. E ngal ɗo daawal ko sato galle e ɓadiiɓe mahata huunde e neɗɗaagu makko: Jeertaali, kulol, cuusol, softeende, fijirde e jaleeɗe, dillere terɗe. Tonngitaare ɗemngal, neesu maa jikkuuji makko (welde- hittude) ina puɗɗoo ɗoo feeñde sabu ko ɗoo kadi o heɓata yoga e jamirooje, haɗdeeji e deentaali.

  • b) Umaade duuɓi joy haa sappo e ɗiɗi

Suka o e nder ɗii duuɓi, ina tawe e jonɗe ceertuɗe; E nder galle: Keɓal won kattanɗe jooɓiiɗe miijo e hakkille ko wayi no peeral ngal sato makko tabitinta ina puɗɗoo heɓreede jeewte haa e tinndi e cifti sabu kala heen geɗel ina soomi sifaa aduna ɓennuɗo, guuraaɗo maa cooynaaɗe (cuusal, muñal, koddigal, ballondiral, ndeenka enɗam, nehdi, kattanɗe, gacce, jaambaraagal, jaamburaagal, yondinaare,gondigal e ko wonaa ɗuum). Ɗee jeeewte ina kuutertenoo e nguurndam suka haa o tolnoo e duuɓi 15 maa ɓura. Musiɗɗaagal e yahdiiɓe, pinal dingiral, heblo fedde e ekkor gollal (ndema, ngaynaaka, awo, cañu ) maa moori, kettuki,ñembo suudu (wonande rewɓe) ina puɗɗoo fiɓaade e makko. Ko e nder ngal ɗoo daawal kadi o heewi naatneede jaŋde kuraana maa ekkol. Ko ceerno makko heewi jokkitde ko o heɓaano e nehdi ko jiidaa e huñaare cimooje e bindanɗe jaŋde.

c)Ummaade duuɓi sappo e ɗiɗi fayi sappo e jeetati

E nder ngal ɗoo daawal, suka yeeƴtanto denddaagal humpitooji dañnoo e daawe ɓennuɗe dow ɗe, o fuɗɗoo yiytaade hoyre makko to bannge fedde e jolo ko ina tabitina peeral hakille e ngondiigu. To bannge wuro, hakkilantaagal renndowal feeñana mo, o fuɗɗo daranaade nafooje tammbiiɗe ɓural e faabu (ɗofte, geɗe mguurndam).

Cagataagal mokko timmirta ko wuro jogoo e makko hoolaare feeñnde to golle, jonɗe e jamirooje, kono kanko ne o joganoo wuro ngo piɓle nawrooje yeeso , ƴellitooje (yiylaade ngalu, haɓde e humambinnaagal, jogaade coftal).

Hol anndinoore (firo) suka

1) Anndinoore suka fuutanke (hanki)

a- Suka ko yontannde: Ɗum woni njiƴƴiigu duuɓi, mawnidde e wuro maa falnde wootere tawa hadi kuutondiral to bannge aduna ina woodondiraa (o wona jahdiiɗo e cukaagu, kuutondirteeɗo e cagataagal, goyondirteeɗo e duttorgal e nayeeewu)

b- Suka ko ngoƴa aduna: Ɗum woni jolo dingiral ko ina adda  pinal e peeral hakkille. Humpito, faayidaagal. Goodondiral e musiɗɗaagal e jaŋde gollal tabitta ko e ngal ɗoo daawal nguurndam.

c- suka ko nehdi e jimme neɗɗaagal: Ɗum woni nehdi hakkunde wonduɓe, nehdi fayde e jibnaaɓe e heccuɓe, nehdi tabitiroori teddungal sabu hay esiraagal ko heen fodatee. Mbaydi e jikku mo woni kala heen yuurnittee. Cukaagu ko sutura e hurum sabu suka wirnoto  gite mawɗo, ko hono noon mawɗo ne faalkisto golle suka (dinngire, kiirɗe, ɗofte e kurne). Ndeke cukaagu ina waawi wiyeede ko jolo e jamirooje mum e kaɗooje mum.

Ina hasii noon ciftinen nguurndam fuuta hanki fawinoo ko e ndema, awo, ngaynaaka e  golle ñeeñal keeriiɗe (mahngo, cañu, tafngo ekn) etee kinɗe e pasiraagal ina toownoo jonnde e nder renndo ngo. Ɗum waɗnoo ɓiyɓe heewɓe nduttantoo ko golle donaaɗe. Renndo ngo ina hiisi to bannge nehdi e ngondiigu etee soklaaji yummaaji ɓesnguuji ɗi fof ko kakindinooɗi, jahdunooɗi e kattanɗe .Ɗum waɗi newuya e ɗooftaare njeyanoo ko e calɗi dente men. Aduna kesam-hesaagu, ƴellitaare gannde kese, doole kumpital e kuccanɗe tamgol doole faggudu e pine hannde ngoodaano hanki.

  • 2) anndinoore suka e kuuɓal

Sikke alaa mo wiyi ina sifoo suka hannde, ina haani teeŋtina darnde e gannditirɗe suka Muritaninaajo e kuuɓal, suka gannditiranooɗo e nder winndere nde pinal mum, coftal mum, ƴoƴre mum e aada mum daranaade piɓle moƴƴe nawrooje leydi e nokkuuji mum keeriiɗi yeeso.

Suka noon e kuuɓal ina saɗti heertinde ɗo fuɗɗii e ɗo haaɗi e nder nguurndam aadee, kono yimɓe heewɓe kawrii wonde foti siforeede suka ko mo duuɓi mum lommbii hakkunde 15 e 35 ndunngu. Ndee tayre duuɓi tuugnaaki hay sariya gooto ko jiidaa e tesko meho tan. So tawii cukaagu fawii ko e tolno duuɓi, ɓuri nannaade ko jokkonndirde cukaagu e hakkille sabu: Neɗɗo ina heewa duuɓi tawa ina heddii e cukaagu maa famɗa duuɓi tawa ko jikku mawɗo jogii.Mbiyen tan wonde gannditirgal teskingal cukaagu yowitii ko e jikku mum e softeende mum e nder renndo*:

  • Jikku  e softeende yiɗde waylude tippudi renndo e mbaadi kesiri,
  • salanaade ɗum won geɗe, riiiwtannde ɗum aadaaji daɗaaɗi e sompande ɗum jikkuuji kesi jahduɗe e ngonka, jokkondirɗi e nguurndam,
  • Jikku e softeende riiwtude fitinaaji ɗi ngañamtumaagu, añan – nguraagu e añamleƴƴaagu e heedi-heeda caabotoo hakkunde ɓesngu,
  • Jikku e softeende tuugniiɗe e pinal e finaa-tawaa leñol tawa aɗi alɗinira ɗee geɗe ɓure kesamhesaagu ngonka hannde,sikke alaa noon kala ɗo jikkuuji moƴƴi ndoganaa, maa yiye aafooɓe e tonngooɓe ɓesngu e renndo  mum en ɗo gootel ngam humtude hujjaaji mum en keeriiɗi. E nder sukaaɓe, hare miijooji maa hare jontanɗe ina keewi feeñde hakkunde yiɗɓe nafoore huuɓtidinde e yiilotooɓe nafoore heeriinde
  • Hol sifaa suka hannde e fuuta?

En etiima sifaade dow too suka fuutanke to bannge nehdi njahdunoondi e ngonka hanki. Sikke alaa waylooji keewɗi njolii etee njumpii e nguurndam fuutankooɓe e jaati. Musiɗɗo men Kajjata Maalik Jallo maa yaajno e majji e konngol mum kono tan ma mi jubban en e majji seeɗa. Kanji cifortoo mi:

  • a) aduna kesamhesaagu
  • Juljultondiral aduna hannde dowlirɗo ƴellitaare kaɓirɗe e daabaaji to banngeeji kala (wertaango, gannde, kabaruuji, kumpital) ngaddanii aduna o ɓattondirde no duunde,
  • Waylooji doole tageefo e gollal nguura, kimmugol soklaaji keeriiɗi ina ngaddani yimɓe ɓe seertude haajuuji e darɗe goodanooɗe hanki. Ko ɗiin waylooji jaajɗi e aduna hannde o ngaddani ɓesnguuji men jigganɗe kese ɗe njeyanooka e neesu suka fuutanke tawi kadi ko mbelloto-ɗen heen ko en mbaawaa jaɓnude ɗum renndo men jogiingo aadaaji tabitɗi e nder mum.
  • Nii woni, nehdi tumarankeeri ina laya, ɗemɗe mum ina calta e nder men, pittaali ina pooɗanoo jolo kesamhesaagu jananiiwo. Ɗum saabii:
  • Baylagol fanuuji keewɗi potnooɗi nehde suka e neesu renndo mum, gila e dingiral, fedde, pijirlooji haa e golle jokkooje enɗam e ballondiral
  • Jiidigal ngoyaaji ina ustoo, horamhoraagu ina lomtoo,
  • Ngonka sukaaɓe wayliima sabu hanki wonnoo  ko mo woni kala ina jogiinoo fiɓnde naftude ngam ɗooftaade konngol  « so doole ndonkii yoo doole keɓɓo »
  • b) To jaŋde e nehdi
  • Sukaaɓe heewɓe ɓe aduna hoomti celat  laawol jaŋde gila ngalaa won tolno ngam yiɗde yiytude jawdi law, ɓe uujana teeruuji e cadeele e soklaaji mum.
  • Ɓe mbaasa ganndal etee ɓe keɓataa gollal so wonaa « mineebaraagal » ko nganndu- ɗen ko liggeey doole mo yooɓaaki miijo e hakkille (to bannge karallaagal golle)So tawii jaŋde e gollal ngalaa, jombaani humambinnaagu e bonandeeji mum koɗoo oon suka hannde,
  • Nehdi e hurum fayde e mawɓe wayliima, sukaaɓe heewɓe ko nooynotooɓe, yaawɓe aannude renndo, ɓe faggooji e gumpaali ɗi ngalaa daliilu e nder  pinal men. Teskaama ustaare nehdi e gollal sukaaɓe ɓe fayde e renndo (ɗoyli keewɗi, dawi beetɗi, ɓalli maayɗi etee kala ɗo suka heedantunoo jibnaaɗo mum hanki, hannde ko jibnaaɗo heedanta ɗoon ɓiɗɗo
  • c) Pinal
  • Hay so tawii keeri to bannge pine ndottaaka sabu alɗinta pine leƴƴi kodduɗi, keedondirɗi, jotondirɗi tan ko jiggondiral naftowal fawaade e yiyannde e yiɗde yontande leƴƴi ɗi. Kono ceedto-ɗen « micikaaji », gaaci e hitooji keewɗi heɗteede hannde ko paaynooji jontanɗe ɓennuɗe (mawɓe) sabu won e kuutorɗe ko kaljinoje jonɗe (jamaaji, jumaaji) etee leppi naalankoogal hannde, hay sinno aɗi njaltina kuutorɗe hanki (kolli, buubaaji, ñaañooji), ɗi ɓuri yahdude ko e duƴƴe, leewaali, beesaali e ñaaƴaali koɗi e nder renndo ngo. Teskaama hay to bannge haala beñagol kelmeendi e konngi sukaaɓe hannde.
  • d) Kettuki (koltu) e ngonka

Koltu ko sutura noddi etee kettuki fotnoo wonde ko cinkal leñol, peeñirgal coñce e ñeeñal men, geɗal gannditirgal leñol ngol hakkunde leƴƴi hono no jeloode wayi e jawdi. Hannde noon so leƴƴi cukaaji ƴi ndentii, hol no ɗi ceerndirtoo?

Sabu kanji nanndi koltu, nanndi mbeñiika, nanndi pemmbi e ƴeewki, simmeeji jarateeɗi ɗi ina njilla dorogaaji ɗi tanaaji kulɓiniiɗi (ustam doole e kattanɗe, ustam cellal ɓanndu e kakkille, ustam gacce e softeende) Sukaaɓe heewɓe, rewɓe e worɓe ko wojjintooɓe ngam ɓooraade goobuuji nguri labaaɗi Alla hokkunooɓe. Ƴeewen noon:   Hol ko ɓuri oo ɓaleejo no fino Alla yooɗde? Hol ko ɓuri  oo mo boɗowol poolngol no kelloori yooɗde?  Baɗɗo « keesal » ne holi foof to jooftintee ?  Banndiraaɗe, « keesal » ko bonande nguru ɓanndu, jibinta ko « kanseer », ko firtaare ngalu sabu kala ko aɗa sooda maa  heddu heen coggu « keesal »o. Ɗii sifaaji fof e hiisde pirtaani alaa ɗo sukaaɓe pini, peerti sabu: Pelle sukaaɓe keewɗe e nder cahe ina njogii ngoƴa e piɓle toowɗe ɓamtude e ƴellitde nokkuuji mum en maa faabaade ɗi e sahaa fataraaji, pelle sukaabe keewɗe ina njokkondira etee ndiisnondira e mawɓe ngam tabitinde pinal naftowal e nder nokkuuji mum en (ñalɗi pinal, coftal ɓalli, jaŋde mumtugol humambinaagu), mawɓe heewɓe kadi ina njeertina sukaaɓe e geɗe aduna gondaaɗe. Ndeke so kaaldigal e diisnondiral woodaani, so tawii feere rendaaka e nder juɓɓule men, hurum e teddungal eggat hakkunde wonduɓe haa teeŋnti noon e hakkunde mawɓe e sukaaɓe, deentondiral e jeertaali lomtoo yiɗde e piɓle moƴƴe.

  • Tonngol

Banndiraaɓe, sehilaaɓe, musiɓɓe tedduɓe. En etiima sifaade ko heewi e suka e cukaagu  gila e tagoodi haa e ngonka mum hannde. ko heewi e ko ngoytiɗen maa cifiɗen jotondiri ko e baylogol weeyo ngo e nguurndam ɗam, ɗum woni ngonka e jikkuuji goowanooɗi. Sikke alaa noon kala waylooji ƴellitooji ganndal, pinal, doole faggudu e cellal, ko waylooji tambiiɗi ɓural. Kono kala waylooji teeŋtinooji lawakaagal, tekkooji fitinaaji ,doondotooɗi caru e ceeral juɓɓule haa teeŋti e doole cukaagu, ko waylooji bonnooji. Hol ɗiin waylooji nafooji? Hol ɗiin waylooji gañaaɗi e hol darnde suka fuutanke hannde  fawaade e oo aduna guuraaɗo ? Ko ɗee naamne Musiɗɗo Kajjata Maalik Jallo etotoo jaabanaade en, on njaaraama. Ngam tabitinde teddungal e Musiɗɗo Kajjata malik Jallo mi etoto tonngude yoga e toɓɓe burɗe himmude e miijannde makko. Eɗen njaafnoomo noon sabu miijo lummbotoo ko e luggam etee konngol ñaaƴata ko hunuko joom mum.

 

Yeewtere Umar Hammaat Daat e

Kajjata Maalik Jallo  njuɓɓinnoo e ñalɗi pinal  Fedde Sukaaɓe Ŋoral Gidaala

(Ñalɗi pinal fedde sukaaɓe Ŋoral Gidaala 18 haa 23 UT 2001)