Huunde e heɓnoove njeenaari teskinndi 1993

0
703
han su yin.gif

Nelson Manndelaa e Feredrik de Klerk keɓii njeenaari ndi sabu mum en firtirde Apartaayd kaaldigal. Manndelaa sokaama duuɓi 27. E hitaande 1994 o woni ɓaleejo gadano hooreejo Afrik worgo.

Nelson Manndelaa e Feredrik de Klerk keɓii njeenaari ndi sabu mum en firtirde Apartaayd kaaldigal. Manndelaa sokaama duuɓi 27. E hitaande 1994 o woni ɓaleejo gadano hooreejo Afrik worgo.

O woppi laamu e hitaande 1999 o toppitoyii fedde makko haɓotoonde Sida e baasal. Gonɗo hakkunde maɓɓe e natal he ko Desmon Tutu, gooto e haɓotonooɓe apartaayd, keɓɗo njeenaari Nobel e hitaande 1984. 1991 : Aung San Suu Kyi heɓii njeenaari ndi sabu mum en daranaade demokaraasi e jojjanɗe aadee e rewrude e peeje jamyame. Ko o luulndiiɗo laamu koninkooɓe to leydi makko Birmaani. Ko o ɓiy ngenndiyanke mawɗo, hono seneraal Aung San, jamfaaɗo waraa. E ɗii duuɓi 20 cakkitiiɗi, o haɗaama heen wellitaare fotde duuɓi 14. Ko hikka o fotnoo woppiteede, kono o ñaawanaama e ut 2009, ndeenka lebbi 18, sabu makko jaɓde koɗaagu Ameriknaajo. 1994 : Yaseer Arafaat (gardiiɗo Mbaawka –laamu- Palestiin) e Shimon Peres (kalifu Israayiil) e Yitsak Rabin (hooreejo hilifaaɓe Israayiil) ɗo ndokketee njeenaari ndi sabu nanondiral Oslo ciifangal e hitaande 1993. Ndii njeenaari jibini duko mawngo. Haa e hitaande 1988, Arafat, gardiiɗo Fedde Ndimmagu Palestiin, luulndanooki ownugol. Ɗamaawu nanondiral Oslo juutaani balɗe, sibu, e hitaande 1995, sanɗa siyoniste gooto felli Rabin. Arafat kam roŋki tamde Intifaada ɗiɗmo, Amerik seerti e makko. O saŋkii e hitaande 2004. Shimon Peres wonti hooreejo Israayiil e hitaande 2007, kono deeƴre ina yiylee haa hannde to Palestiin.