Mammadu Tañnjaa, hooreejo kaaɗdi nguurndam

0
763

 

20 oktoobar, ina wayi no o joofnii golle pirtugol juɓɓule leydi makko, omo waawi laamaade kaaɗdi nguurndam makko so o welaama. Ñalnde heen o yuɓɓini woote toɗɗagol 113 depitee parlemaa mo o fusnoo e lewru mee sabu tan enndii luulndaade mo, saliima mbayliigu doosɗe leydi. Ñalnde 4 ut o yuɓɓiinnoo woote ngam firtude dottugol manndaaji hooreejo leydi ndi : e nder doosɗe Niiseer, hay gooto waawaano laamaade ko ɓuri manndaaji ɗiɗi, woni duuɓi sappo.

Nii woni, woote gardagol leydi potnooɗe yuɓɓineede e maayirɗe hitaande nde, ɗo o fotaano wonde hay kanndidaa, kaaytii. O yantini heen nanngude e dummbude kala luulndiiɗo.

Caggal Muritani, Madagaskaar, Gine, Niiseer yantii e doggol kulɓiniingol kuudetaaji militeer e Doosɗe leydi kewɗi e hitaande 2009 e nder ko anndiraa Afrik Farayse. Ɗum jiydaa e woote ɗe laaɓaani jiuɓɓinaaɗe to Konngoo, to Gabon, walla woote doŋkaaɗe yo njuɓɓine, duuɓi joy jooni, to Koddiwaar.

Ɗee geɗe fof, teeŋti noon e ko dogata Niiseer hannde ko, ina ngaddana yimɓe fof joopaade Pari, sabu nafooje mawɗe jogii to Niiseer, so oogirɗe biyeteeɗe Uranium.  Mammadu Tañnjaa huninoo ɗooftaade doosɗe leydi ko yeeso Sarkosi (mbele o falaano ɗemngal ?),  o waklitii ko ñalnde o aafata haayre oogirde Imuraren, oogirde uranium moolanaande, wonnde rewo Niiseer, nde nganndu-ɗaa foti gollaade ɗum ko sosiyetee Farysenaajo biyeteeɗo Areva, mo mawɗo mum ɗoftunoo Sarkosi e njillu mum to Niiseer. Ñalnde o habrata  juɓɓingol referaandoom, Alain Joyandet, Kuuɓal leydi Farayse ko fayti e gollondiral ina tawaa,  Anne Lauvergeon, hooreejo Areva ina tawaa.  Farayse ina etoo fiɗɗaade wonde alaa ko woni e ko dogata Niiseer ko, kono hay gooto heɗaaki haala mum, sibu « ko ɓuuti hollinii », so oo uranium.

Ko ɗum tagi, Mammadu ina tuugii ɗo tiiɗi. Hay so CEDEAO yowii leydi ndi, sikkaaka so ɗum maa addan ndi yahrude caggal. Yanti heen, warngooji baɗɗi to Gine ñalnde 28 settaambar ɗi, njejjitinii heewɓe kuudetaa jamyamo mo Tañnjaa waɗi o, no haalpulaar en mbiyrata nii : « ko ɓuri baagal yanii e woyndu » !

BAB

 CEDEAO yowii Niiseer

Ñalnde talaata 20 oktoobar Mammadu Tañnjaa yuɓɓinii woote toɗɗagol 113 depitee. Woote ɗe mbaɗaani fitina. Ina wiyee wonde ko wootoyi ko, ko seeɗa, nde tawnoo luulndo politik e pelle renndo ko gedduɗe woote ɗe. Yanti heen, aduna oo kala ɗaɓɓiino yo woote ɗe njowe, walla kam ndirtinee. CEDEAO fadaani haa njeñtudi woote ɗe njalta, fellitii yowde Niiseer e waasde heptinde woote ɗe.

E nder bayyinaango saaktaango ñalnde talaata 20 oktoobar, hooreejo CEDEAO, hono Umaru Yar’Adua hooreejo leydi Niiseriyaa, wiyi wonde «woote ɗe no njuɓɓiniraa nii ko hutaade hooreeɓe CEDEAO ɗaɓɓunooɓe yo ɗe ndirtine, tee eɗum hollita wonde ardiiɓe leydi Niiseer ko fellitɓe jokkude yaɓɓude laabi sariya leydi ndi ».  O jokki, «CEDEAO heptintaa ɗee woote tee Niiseer wontaa tawtore batuuji hooreeɓe dowlaaji kam e batuuji hilifaaɓe fedde nde ».  Kono tan ɓe ngoppaanii Tañnjaa mosel : ɓe toɗɗiima masloowo, Niiseernaaɓe ina noddaa e batu diisnondiral ñalnde 30 oktoobar 2009 to Abuja.