Tomaa Sankara ko ngenndiyanke caasɗo, mo hono mum weeɓaani, jiɗɗo leñol mum kaaɗtudi. Kala ko o anndi alanaa leñol ngol nafoore, alanaa ngol ɓural, so wonaa hawru e hoddiro, waɗetaake. Kala ko o anndi ena nawra leñol yeeso, ena ɓamta ngol, hay so fittaandu makko ena yiƴƴa heen, waɗete. Nii woni, caggal hare hakkunde maɓɓe e Mali ñifi, kanko Tomaa Sankara, o dañii heen nimsa no feewi, haa o haali ngolɗoo konngol:
” won ko min kaannoo daranaade ko wonaa hare. Emin potnoo ƴellitde fagguru e geɗe naftooje renndo. Kono ko fotnoo fayreede heen fof, min mbeddii ko e kaɓirɗe boomooje, mboomi leyɗeele amen ɗe. Renndo ngo ena hatojini e cafrirɗe, engo hatojini e duɗe janngirɗe. Gure ɗe ena katojini e laabi haa natta lobbinaade walla jookaade ko wayi no diiwaan Kenedugu “.
Kenedugu woni ko e sara keerol hakkunde maɓɓe e Mali. Nokku o ena alɗi to bannge remru e to bannge ɓiɓɓe leɗɗe( ɓesnooje), kono nde wonnoo omo lobbinii, feccere e leydi he naftortaaki nguun ngalu. Tawi noon to ootoo bannge e leydi ndi, yimɓe ena maaya toon heege. Walla njiyaa leɗɗe ɓesnooje ena nduugee sabu ukkude, tawa won e nokkuuji leydi, so katojini heen ko maa njiggoyoo walla mballoyoo to leyɗeele goɗɗe. Tomaa Sankara e hoohooɓe laamu Burkinaa, nde njiyi ɗum, nganndi ɗum nawrataa leydi yeeso, ɗaɓɓiri leñol ngol nde wuurata e dañal leydi ndi, tawa jiggoyaaki banngeeji goɗɗi. Nii woni tuugnorgal jowitiingal e ɓamtaare sompaa:
– Paabi gaweeje fotde wonde 500, cosaa, njuɓɓinaa ngam hakkitde lorluɓe saatu nde lor waɗi.
– Fotde wonde 9546 ektaar ndokkaa mbaydi waawde naftude.
– To bannge yimɓe ne, gooto fof ɗaɓɓiraa nde haaɗata e liiteruuji sappo ndiyam e ñameele ɗiɗi e nder ñalawma.
– To bannge goorumma walla mbiyen dowri, boyli ngasaa ngam wallude woɗɗuɓe maaje walla caalli ɓe.
Eɓɓaande adiinde siyneede ummoraade e Tomaa Sankara e goomu mum ko e hitaande 1984. Nde faytunoo ko e balle(wallere) caanngol Suru to bannge hirnaange leydi ndi. Fotde 1500 galle, tawi ko guurɗi e ndema, koɗnaa toon, peewnanaa ngesa ba ujunnaaje joy ektaar.
To bannge kaalis, golle ɗe ndoondiima miliyaaruuji sappo e teemedde tati e noogaas miliyoŋ e kopporeeje seefaa. Ngam semmbinde ndema maaro e oon diiwaan kadi, fotde ujunere ektaar heblaa. Kaalis golloraaɗo o wonoyii 600 miliyoŋ e kopporeeje seefaa. Oon kaalis yaltaani e booñuuji leydi ndi, kono ko e warñeende ɓiɓɓe leydi yarlitiiɓe. Ko gollotooɓe toowɓe e ofiseeji ciri e njoɓdeele mumen haa tolnoyii toon.
Gollal ɓurngal teskinde hay sinno ngal joofaani ko gollal ƴettanoongal e laawol laana-njoorndi hakkunde Wagadugu e Doori. Ɗoon woni ɗo Tomaa Sankara noddi denndaangal burkinaanaaɓe nde ndarotoo e yarlitaare sabu leydi ndii alaa hattan yoɓde ko ngol feewniraa. Leñol Burkinaa yalti, ari nootii e noddaango makko, ena ardi e anniya e pellital. Ngol dadii, ngol darii, ngol fuɗɗii liggoraade laawol ngol juuɗe maggol haa wonoyi heedde 30 km, hawri e Alla waylii ngonka. Ko ɗoon woni ɗo Sanngulee Lamisanaa wiyata: “Tomaa Sankara udditii hakkillaaji yimɓe ɓe, soorii heen liggeey. Yo Alla rokku mo ko ndonkunoo mi ko, miin”.
Ko goonga, tuggude lewru morso (uut) hitaande 1983 fayi hitaande 1984, Sankara e wondiiɓe mum ko e memmbaali ngonnoo. Kono e nder hitaande 1985, darnde maɓɓe seedtinii. Ko ɗoon woni ɗo Sosef Konommboo wiyi kañum ne:” Tawi ko Alla haaldirantee, Sankara safrii tigirigi ñawu leñol burkinaanaaɓe. O daraniima ittude borjere e haɓde e aadaaji hanki lelinooɗi, leelnuɗi walla teppuɗi hannde pinal e ɓamtaare. O haɓiima haa lewi jaannduyaagal e mbileewu”.
E hitaande 1986, kala yaltunooɓe leydi ndi, tawi ko mettere mumen e laamu ngu nawnoo ɗumen, o nodditii ɗumen yo ngar tawtoree mahdi ngenndi mumen.
Caggal hare makko e wileeɓe, Sankara siyni kadi miijo woɗngo. Ɗoon o wiyi: ” nguuren e hattan leydi mem, mbaasen waɗde ko ɓurti baawal”.
Fulɓe ena mbiya:”mooro ko moorii mi etee cukuli men potaani, addata ko ndosu hoyre e ƴaggere geenol.
Eɗen poti naamnaade ko addani mo, kanko Tomaa Sankara, yiɗde siynude ngoo miijo?
Sikke alaa, e jaabawol, mbiyen ko e pille keewɗe, jalniiɗe, kaawniiɗe, ɗe yeru mumen meeɗaani tawo yiyeede e nder mawɓe dowlaaji, ɗe o hawrunoo. Waɗii sahaa gooto, nde wonnoo ñalnde dewo kala (alet kala), o hacitoytoo ko galle mawɗo, ɗuum woni to galle baaba makko to leegal Paspanngaa, o dañii heen laabi tati mettuɗi jaŋtaade:
– Alet fof so omo yahatnoo, ko kanko soodatnoo geɗe coklaaɗe e kacitaari fof, o nawora, gila e kafe haa e mburu, haa e njuumam ɗum woni suukara. Waɗi heen alet maa mbiyen dewo, e nder hitaande 1985, ndeke o ɓoodiraama, o yejjitii soodde ko o fotatnoo soodeede. Ndeen o yettiima, o tawi galle fof ena sabbii e makko. O ruttii ngam soodoyde, o arti, galle fof geddi.
– Heen gootol, o ar e yahde, o yahi haa o joli e oto makko, o siftori o naworaani kaalis. O yaltini kalbe makko, o tawi hay mbuuɗu alaa heen. O tellii, o fayi nder kaatane walla nder defirdu, ɗum woni waañ, o ƴeewi ɗo joom-suudu makko heewnoo mooftude kaalis ɗo, o tawi kadi hay mbuuɗu alaa heen. O noddi gooto e reenatnooɓe mo ɓe, o ɗaaɓiri ɗum nde luɓata mo teemedde ɗiɗi mbuuɗu. Oon ne wayi ko no makko nii, yiili hoyre, wiyi mo alaa. Tomaa Sankara yawti kadi to batirdu maɓɓe, ɓaaƴi kaliifa gooto(ministre), haalani ɗum rafi mum. Ko oon itti teemedde ɗiɗi mbuuɗu, totti mo nde o fuɗɗii yahde.
Waɗii sahaa goɗɗo kadi, Sankara taatii taatal goɗngol. Eɗen nganndi e reedu Afrik, ɓaleeɓe ena laaɓondiri deedi haa ko foti alaa. Ɗuum waɗi so neɗɗo feeñninii heen yitere, banndiraaɓe fof ko e mum njowittoo. Kanko ne, banndiiko ɓadiiɗo ari e makko, yo wood ko o walliti ɗum, ko ko heɓtaa hiraande. O itti sek, o siifi, o wiyi yo oon yah to booñ kopporeeje(banke) heɓoya kaalis. Nde oon yahoo, tawi o alaa, kanko Tomaa Sankara, e faawru makko ujunnaaje ɗiɗi ɗe o fodannoo ɗum ɗe.
Nde o tintoynoo ɗum, weltaare makko mawni heen. Sabu sahaa sahaa fof so tawii ɗum ena heɓtoo neɗɗo maa feƴƴu walla maa waaw feƴƴude ɗo foti, waasa hooynaade oto hebbinde gite mum loji. E hitaande 1986, jaaynde sosaa.
Nde reeni tan ko waɗooɓe ko ɓurti doole mumen walla hattan leydi ndi. Leydi ndi ko mbaasndi kaaɗtudi.
E sahaa mo Kolonel Saay Serboo laaminoo o, ñamaale luɓanooɗe e Booñ Aarabeeɓe mo ɓe mbiyata Daarul-Maal al islaamiya, ɗum woni galle jawdi lislaamiyankoori, ko ena tolnoo e miliyaaruuji joy mbuuɗu, naatnaama e peƴƴi tawi huutaani hay batte e ko fotnoo ko. E garal Tomaa Sankara e laamu, en njiyii ko luutndii ɗuma: so gooto fof ustude e njoɓdi mum ngam siynude won e eɓɓooje. E oonɗoon sahaa e goomu laaminoongu ngu, ɓurnoo heen njoɓdi ko kaliifa ndeenka hono Saŋ Batiis Bukari Linngaani: 30 000 mbuuɗu pawɗi seeɗa. Waɗi ɗum ko kanko ɓuri ɓooyde e golle. Rewi e makko ko Abdul Salaam Kaboore, nde Tomaa Sankara rewi heen. Hay gooto jaɓaani fawtaneede e njoɓdi mum yummaari hay mbuuɗu. Kala ko fotnoo ɓeydanaade gooto e maɓɓe to bannge njoɓdi, wiyi ko yo waɗte e booñuuji leydi ndi. Hay so gooto e maɓɓe ena yaha caggal leydi, tawi ko golle paytuɗe e laamu nawi ɗum, yooɓnetaake ko ɓuri 3000 mbuuɗu ñalawma fof. Ɗuum waɗi hay so ɓe njiɗiino wonde e won ngonkaaji, hattan maɓɓe jaɓataa, rokkaani ɓe ɗum. Heeɗɓe ena keewi naamndaade Tomaa Sankara, haa teeŋti noon e saaktooɓe kabaruuji, hol ko saabii ngoon faɗo?
Sankara heewi jaabaade ɓe tan ko wiyde: “Emin mbaawi waɗde no yoga e leyɗeele baasɗe hono no amen nii, walla no ɓurɓe min waasde nii kono emin njogii ko min ngardini”.
Woni e miijo Sankara ko mahde cafrirɗe e won gure, ko wayi no Doori walla Orodaara, e ko wonaa ɗee gure tan walla feewnude laabi, e gollaade Wagadugu, kono wonaa nanngude kaalisaaji ena ulla e ɗanle. Ɗuum waɗi, hay so o fodanaama kaɓirɗe, o yiɗata tawa ko ballitooje miskineeɓe ɓe e nguurndam mumen.
Gootal e jaagorɗe leydi Farayse, mo kuutondiral e jotondiral moƴƴal, meeɗii fodde maa rokku kala kaliifa burkinaanaajo oto paayodinɗo. Kono Tomaa Sankara wiyi ɓurani ɗumen ko beenuuji tawa ena mballa ɓe e dimngal njeñtudi remru maɓɓe. Nde Kadaafi rokki mo kadi kaɓirgal, nde wonnoo ngal heewaani ko ngal nafata ɗoon e leydi he, o wiyi o ɓurnoo yiɗde ko kaalis, o sooda kaɓirde ndema, ɓiɓɓe leydi ndi naftoroo.
Kala ko haalaa e Tomaa Sankara maa won ko heddaa heen. Ko o gorko keewɗo nehdi, keewɗo yankinaare, keewɗo coftal. To bannge coftal ɓalli, ena seedtaa wonde ko o ƴellitiiɗo heen, haa teeŋti e dogdu ñar-ñar. Ñalnde 25 mee hitaande 1986, o waɗii e nder Wagadugu ko heewɓe mbaawi, calii so yantondirde e waɗatnooɓe daɗndu koyɗe. Ooɗoo fannu coftal ɓalli ko ko yuɓɓinanoo e nder winndere nde fof, mbele kaalis baawɗo dañeede heen fof, ena wallitee leyɗeele tampuɗe to bannge heege ɗe.
Ina jokki
Njaay Saydu Aamadu
