Batu hakkunde Farayse e Afrik : “Anndude neɗɗo ɓuri heɗaade ko haalata”

0
469

Batu hakkunde Farayse e Afrik njoɗinoongu to Nice (Farayse), uddii  ñalnde 1 suwee 2010. 33 hooreejo dowla Afriknaajo nootiima heen. Ina jeyaa e ɓeen Jacob Zuma hooreejo Afrik worgo e Abdel Asiis Buutefliika mo Alaseri. Njaafo-ɗon banndiraaɓe, ko haalaa toon, walla ko Sarkosi hunanii toon Afriknaaɓe, himanaani mi, sibu « anndude neɗɗo, ɓuri heɗaade ko haalata ».

Eɗen teskoo tan won hooreeɓe ɓe ngaraani : Umar Al Bashiir, mo Ñaawirde kuuge winndere (CPI) yiylotoo sabu « warhoore neɗɗaagu », e Robert Mugabe mo Dental Orop haɗi naatde Orop, e Kaddaafi mo meeɗaa tawtoreede batuuji hakkunde Farayse e Afrik, e Laurent Bagbo biyɗo wonde arataa so hakkunde mum e Farayse laɓɓitinaaka. Nii woni ko 33 hooreejo leydi e ardiiɓe guwarnama 5 tawaa joɗnde nde. Etee, ko njiy-mi ko hesɗi heen tan, ko haala hooreejo leydi Afrik worgo. Nde o naamnaa hol no o yiyri tawtoregol hooreeɓe arduɓe kuudetaaji, ko wayi no Ginenaajo o e Niiseernaajo o, o jaabii : « min njiɗaano ɓe ndagniree nii, ɓe potaani fotndeede e heddiɓe ɓe. Ɗum ina semmbina koninkooɓe e liɓde laamuuji. Bismaade ɓe ko heptinde ɓe, sibu ko noon ɗum yiyretee e Afrik. Ɓe potaano waawde waɗde kuudetaaji. Ɗum ina luuldii demokaraasi mo njiɗ-ɗen ƴellitde e Afrik o. ». Kono, wonande pelle daraniiɗe jojjanɗe aadee, wonaa ɓeeɗoo ɗiɗo tan ngoni ɓe « laaɓaani ». Sibu, e bismaaɓe ɓe, ina jeyaa heen “arduɓe kuudetaa walla ardinooɓe golwe ɓesngu (ko wayi no yimɓe Fransafrik, hono Bosise mo Santarafrik, e Sasu Ngeso mo Konngo). Woɗɓe kadi wujjooɓe woote ngam laamaade”. «Ina jeyanoo e hoohooɓe 38 tawaaɓe ndee joɗnde, hooreejo leydi Muritani, hono Seneraal wul Abdel Asiis, jamfiiɗo persidaa siwil toɗɗoraaɗo wooteeji laaɓtuɗi sanne, e nder leydi ngoowtundi kuudetaaji ».

Ngam renndinde batu ngu alaa fof ko Sarkosi waɗaani mbele horeeɓe leyɗe Afrik ina nootoo e batu he keewal. Kono, doole Pari ustiima no feewi e faggudu duunde nde.  E njillu ngu o waɗnoo to Bamako, laamorgo leydi Mali e hitaande 2006, Sarkosii wiyiino « Farayse soklaani Afrik ». Kono ellee ko o gultiiɗo, sibu alaa fof ko o waɗaana mbele hooreeɓe leyɗe Afrik ina nootoo e keewal e batu 25ɓu hakkunde Farayse e Afrik ñalnde 31 mee haa 1 suwee 2010. O ɓuri teeŋtinde heen kadi ko ƴellitgol gollondiral faggudu hakkunde Farayse e Afrik. E nder ɗuum o noddii sosiyateeji Farayse mawɗi yo ngar tawtoree batu ngu.

(…) E nder kitaale capanɗe jeegom, 40% e njulaagu Farayse fayatnoo ko e Afrik, hannde ko 2% tan. Leyɗe winndere ɗee kala ina njiɗi hannde gollondirde e Afrik. Won heen nii puɗɗiima heƴde e duunde he no feewi ko wonaa Siin tan.

E nder duɗɗi sappo, gostondire hakkunde Afrik e Siin cowiima laabi sappo. Kayri woni hannde ɓurndi waawde gollondirde e duunde Afrik ɓaleejo nde. E hitaande 2008, ɗeen gostondire njulaagu tolniima e 108 miliyaar dolaar. E ko sakkitii ko, Pekee siifondirii e Konngo kam e Niiseriyaa nanondire ɗe hiisa mum tolnii e miliyaaruuji dolaar keewɗi. E ndi maha laabi e estaaduuji e hopitooji e nder duunde he.  Siin waɗataa no leyɗe hirnaange mbaɗata nii, hay sarɗi politik gooto ndi fawataa golle mayri e nokku. Kayri fof ɓuri hannde heewde ko gollondirta e Afrik, yeru to Sudaan, to Simmbaabuwee e to Anngolaa. Ndi ɓuri waawde gollaade ko e leyɗe jogiiɗe ngaluuji tago garwaniiji keewɗi, ko wayi no Sudaan, Konngo, Gabon. Kono kadi endi golloo hay e leyɗe ɗe ngalaa ɗiin ngaluuji, yeru to Benin. Hannde o ko Siin ɓuri toon Farayse heewde doole. Sahaa o wayliima.

Sabu Sapon hulde no Siin naatiri e Afrik nii, ɓe ɓeydii no feewi juuɗe maɓɓe e Afrik. Tokiyoo ɓuri waawde gollaade ko e nokkuuji ƴellitaare faggudu, haa arti noon e ndema walla semmbe naange.

Dental dowlaaji Amerik ɓuri gollaade ko e jookdu Gine (Golf Gine), Niseeriyaa walla Anngolaa. Ɓuri woƴde ɓe ko ustude yowitaare maɓɓe e Fuɗnaange ɓadiiɗo to bange petroŋ.  Ndi ɓuri gollondirde fof ko e Afrik Worgo, Niiseriyaa e Kenyaa. Kono e ndi ɓeyda jokkondiral mayri e leyɗe kaalooje Farayse, haa arti e Saahel. E ndi jogodii e Mali jokkondire teeŋtuɗe ngam haɓde e Al Kaydaa.

Hay so Inndo ɓurii Siin famɗude dille ittataa ko ndi leydi coftundi e nder duunde Afrik nde, haa teeŋti noon e nder leyɗe kaalooje Engele, yeru Niiseriyaa e Kenyaa e Uganndaa e Malawi. Filmuuji maɓɓe kadi ina korsinaa no feewi e Afrik.

Beresiil ina jogii darnde teeŋtunde e faggudu Anngolaa, haa arti e fannu petroŋ walla to bannge pinal. Anngolaanaaɓe ɓuri hannde waawde ɗannoraade fof  ko to Beresiil, wonaa to Portigaal, leydi njiimnoondi ɗum. Ko noon ne kadi Beresiilnaaɓe heewɓe ina ngara gollaade Anngolaa.

Leyɗe Golf  ina njogii darnde teeŋtunde e faggudu Afrik rewo, e Afrik ɓaleejo kadi, ko wayi no Senegaal. Ɓe ɓuri waade taweede ko e telekom walla njippaagu (hotellerie), ko ɓooyaani ko ɓe keɓii halfineede jiilgol tufnde Ndakaaru wonnoonde e njiimaandi sosiyatee Farayse biyeteeɗo Bolloré. Libi kadi ina waɗa kaalisaaji jonɗi e duunde he, sibu, tuggi Kotonu haa Afrik fuɗnaange, alaa heen ɗo Libi meeɗaani rokkitde kaalis.

Iraan ina jokkondira e leyɗe «ciicaaɗe» bayɗe no Simmbaabuwee. E ndi jogodii e Senegaal jokkondiral moƴƴal, seede mum ko darnde Kariim Wad e goppitgol Kolotild Raayse. Gaa gaa ɗum, laawol Siiyit en ina ɓeydoo naatde Afrik, haa arti to Magreb.

Laamaandi-ndenndudni (Royaume Uni) ina jogodii e won ɗeen leyɗe Afrik jotondire tiiɗɗe, ɓooyɗe, ko wayi no Kenyaa, Afrik worgo, e Niiseriyaa. Won e Engelenaaɓe cuɓii ko heddaade e jeyeede e won e leyɗe Afrik bayɗe no Kenya, anndiraaɓe hannde « white kenyans » (raneeɓe kenyaa) ; aɓe keewi doole to bannge faggudu.

Angalteer lomtiima Farayse to Ruwanndaa. Yanti heen Paul Kagamé suɓiima ɗemngal Engele dow ɗemngal Farayse.

Almaany kadi ina heewi doole e duunde he : to Namibi, to Niiseriyaa, to Afrik worgo. Almaany ɓuri leyɗe ɗee kala gollondirde e Afrik worgo, fotde 100 000 Almaañnaajo e tawee e diiwaan le Cap o, e wiyde jaaynde Spiegel.

So tawii «Faryse soklaani e Afrik », hono no Nikolaa Sarkosi wiynoo e hitaande 2006 nii, « Afrik kadi soklaani e Farayse » haa arti noon e sahaa mo dañal duunde nde ɓeydotoo hitaande kala fotde 5% ko ina wona jooni duuɓi sappo.

 Bookara Aamadu Bah

Ƴoogirde : Pierre Malet