Ñaawoore mum Asakal muddo hoore ko farilla baɗɗiiɗo e kalaa juulɗo, debbo e gorko, suka e mawɗo, dimo e diimaajo, jogiiɗo ko ɓurti nguura mum, hono “deppas” mum, ñande juulde koorka. Faayiida mum (“hikma” mum) Faayiida gonɗo e yaltinde muddo hoore, hono nafoore mum, ko ɗumɗoo :
laɓɓinde koorɗo o e pergitte, heɓɓaana ɗum gebbi gonɗi e koorka, tawi saabii ɗum ko kuddi e ƴettooje e ko nanndi heen, paggitaaɗi e nder lewru koorka ; haɗande miskineeɓe njelaari ñande juulde nde, mbele eɓe ndennda e juulɓe weltaare, ngati juulde ko ñalngu weltaare e weytaare.
Ibnu Abbaas (yo Alla wele ɗum) wiyi : “Nelaaɗo Alla (S.A.S.) farlii asakal muddo hoore, ngam laaɓɓinde koorɗo e pergitte, e ñaaminde miskineeɓe.” Habri ɗum ko Abuu Daawuuda e Ibnu Maajataa e Alhakiim : “Nelaaɗo Alla (S.A.S.) wiyi : “ kaɗee ɓe yelaade ñalnde heen.” Habri ɗum ko Bayhaŋii.
- Hol ko yaltintee ? Yaltintee ko ko ɓuri heewde ñaameede, hono ko ɓuri wonde nguura e nokku ɗo jaltinoowo o hoɗi ɗo, ko wayi no maaro, e gawri, e gemhe, e “sayiira”, ko wayi no tamarooje e “reseŋ” (“raisins”) joorɗo, e kosam njoorɗaam, ekon.
- No foti ko hoore yaltinta ?
- Hoore fof yaltinta ko hamdaat, fotde kilooji ɗiɗi e capanɗe nay garaam (2,04 kg maa 2 kg e 40 g). E ɓetu men hannde, ko ɗum ɓuri lollude (jiccude). Abdallaahi Ibn Umaar, yo Alla wele mo (Y.A.W.) wiyi : “Nelaaɗo farlii asakal muddu hoore e dow kala gorko e debbo, dimo e diimaajo, suka e mawɗo, fotde hamdaat “sayiira”. Habri ɗum ko Buƴaari e Muslim. Abuu Sayiid Alƴudaarii (Y.A.W.) wiyi : “Amin ndokkatnoo e yonta Nelaaɗo Alla (S.A.S.) hamdaat ñaamde, walla taamarooje, maa “sayiira” walla kosam njoorɗam, maaɗum “resee” joorɗo.
- No tottirtenoo ndeen e yonta Nelaaɗo nii, ko noon tan de tottirtu mi, mi woppataa.”
- Hol nde muddo hoore yaltintee ?
- Ina sella yaltinde muddo hoore ko adii juulde balɗe ɗiɗi, walla ñalawma gooto. Ngati Ibnu Umar ina waɗatnoo noon, yoga e annduɓe njiyaani heen baasi. Kono, ko ɓuri timmude, ko tuggude e fajiri subaka juulde haa faayi ko adii pummirgal seeɗa. Ngati Nelaaɗo Alla (S.A.S.) wiyi : “kala tottuɗo muddo ko adii juulde (pummirgal) woni muddo jaɓaaɗo. Kala tottuɗo muddo caggal pummirgal, ɗum ko sadak tan, no sadakeeji ɗii ni.” (Abuu Daawuuda e Ibnu Maajataa e Alhaakim)
- Holi totteteeɗo muddo hoore ?
- Tottateeɓe asakal muddo hoore ko njeetato ɓe Alla yamiri e nder deftere mum yo totte. Ɓeen ngoni : 1.Waasɓe. 2.Miskineeɓe. 3.Gollotooɓe e asakal : renndinooɓe e reenooɓe ɗum. 4.Woownateeɓe : yimɓe hesɓe e diine. 5. Ñamliiɓe : eɓe tottee fotde ko ɓe ñamlii ko, haade ɓe ngala. 6.Waɗooɓe jihaadi : hono daraniiɓe ɓamtude diine. 7.Soottotooɓe : yiɗɓe yaltude e kalfaandi. 8.Toobɓe e ɗanngal : toobɗo ena heɓa fotde ko ina yettina mo e nokku makko. Ɓeeɗo njeetato, kaala heen tottaaɗo ina yona.
- Kono noon, ko waasɓe ɓe, e miskineeɓe ɓe ɓuri haandude heen. So a tottii ko ɓuri gooto e njeetato ɓe, alaa fof ko bonnata. Hol fotɓe yaltineede ? Gorko, ina waɗɗii ɗum yaltinanande : .1.Joom suudu mum (hay sinno debbo o ina jogii).2.Jiknaaɗo makko (so tawii oon jogaaki).3. Maccuɗo makko. E raɓɓiɗinaade kala mo sariya waɗɗini e makko ñaamninde (nafkude). 4.Ɓiyiiko (so jogaaki). Teskuyaaji (wasiyaaji) Jooni noon, tesko no moƴƴi : – Kala mo alaa ko ɓuri nguura mum ñalawma gooto, waɗɗaaki ɗum yaltinde muddo, ngati Alla wiyi : “Alla de fawaani hay gooto ko waawaa.” SIMOORE 2, AAYE 254. – So a yaltinii muddo hoore, a feccii ɗum heewɓe, alaa ko bonnata. So heewɓe ne njaltinii, tottii gooto, alaa ko bonnata. – Asakal muddo hoore eggetaaake : ɗum ittetaake e nokku, fayree nokku goɗɗo, so wonaa tawi ko alaa e sago. – So tawii alanaama lor, waasde yaltinde geɗel gootel tan (maaro tan, walla gawri tan) ina moƴƴi, wonande jaltinoowo ko heewi. Yeru: jaltinoowo fotde koye joy (5), yaltinta ko 10,2 kg (kilooji sappo e teemedde ɗiɗi garaam) fotde 2,04 kg * 5. Omo waawi waɗirde nii : a.) O itta heen kilooji nay (4 kg), o waɗta ɗum kaalis ; b.) O heddoree kilooji jeegom e teemedde ɗiɗi garaam (6,2 kg) maaro, walla gawri : kala mo o rokki muddo hoore (maaro, walla gawri), o waɗdana ɗum heen kaalis ko soodiri mbaarudi. – Reende maslahaa tottateeɓe ɓe ina moƴƴi, nde tawnoo yonta men hannde huunde fof ko kaalis : anndude potɗo totteede gawri tan, maa maaro tan, walla gawri e kaalis, maa maaro e kaalis, e ko nanndi heen.
(Winndannde Ceerno Mammadu Haaruuna Soh. Yo Alla yurmomo, yaafoo m. Aamiin)
(Winndannde Ceerno Mammadu Haaruuna Soh. Yo Alla yurmomo, yaafoo m. Aamiin)ASAKAL MUDDO HOORE Ñaawoore mum Asakal muddo hoore ko farilla baɗɗiiɗo e kalaa juulɗo, debbo e gorko, suka e mawɗo, dimo e diimaajo, jogiiɗo ko ɓurti nguura mum, hono “deppas” mum, ñande juulde koorka. Faayiida mum (“hikma” mum) Faayiida gonɗo e yaltinde muddo hoore, hono nafoore mum, ko ɗumɗoo : laɓɓinde koorɗo o e pergitte, heɓɓaana ɗum gebbi gonɗi e koorka, tawi saabii ɗum ko kuddi e ƴettooje e ko nanndi heen, paggitaaɗi e nder lewru koorka ; haɗande miskineeɓe njelaari ñande juulde nde, mbele eɓe ndennda e juulɓe weltaare, ngati juulde ko ñalngu weltaare e weytaare. Ibnu Abbaas (yo Alla wele ɗum) wiyi : “Nelaaɗo Alla (S.A.S.) farlii asakal muddo hoore, ngam laaɓɓinde koorɗo e pergitte, e ñaaminde miskineeɓe.” Habri ɗum ko Abuu Daawuuda e Ibnu Maajataa e Alhakiim : “Nelaaɗo Alla (S.A.S.) wiyi : “ kaɗee ɓe yelaade ñalnde heen.” Habri ɗum ko Bayhaŋii. Hol ko yaltintee ? Yaltintee ko ko ɓuri heewde ñaameede, hono ko ɓuri wonde nguura e nokku ɗo jaltinoowo o hoɗi ɗo, ko wayi no maaro, e gawri, e gemhe, e “sayiira”, ko wayi no tamarooje e “reseŋ” (“raisins”) joorɗo, e kosam njoorɗaam, ekon. No foti ko hoore yaltinta ? Hoore fof yaltinta ko hamdaat, fotde kilooji ɗiɗi e capanɗe nay garaam (2,04 kg maa 2 kg e 40 g). E ɓetu men hannde, ko ɗum ɓuri lollude (jiccude). Abdallaahi Ibn Umaar, yo Alla wele mo (Y.A.W.) wiyi : “Nelaaɗo farlii asakal muddu hoore e dow kala gorko e debbo, dimo e diimaajo, suka e mawɗo, fotde hamdaat “sayiira”. Habri ɗum ko Buƴaari e Muslim. Abuu Sayiid Alƴudaarii (Y.A.W.) wiyi : “Amin ndokkatnoo e yonta Nelaaɗo Alla (S.A.S.) hamdaat ñaamde, walla taamarooje, maa “sayiira” walla kosam njoorɗam, maaɗum “resee” joorɗo. No tottirtenoo ndeen e yonta Nelaaɗo nii, ko noon tan de tottirtu mi, mi woppataa.” Hol nde muddo hoore yaltintee ? Ina sella yaltinde muddo hoore ko adii juulde balɗe ɗiɗi, walla ñalawma gooto. Ngati Ibnu Umar ina waɗatnoo noon, yoga e annduɓe njiyaani heen baasi. Kono, ko ɓuri timmude, ko tuggude e fajiri subaka juulde haa faayi ko adii pummirgal seeɗa. Ngati Nelaaɗo Alla (S.A.S.) wiyi : “kala tottuɗo muddo ko adii juulde (pummirgal) woni muddo jaɓaaɗo. Kala tottuɗo muddo caggal pummirgal, ɗum ko sadak tan, no sadakeeji ɗii ni.” (Abuu Daawuuda e Ibnu Maajataa e Alhaakim) Holi totteteeɗo muddo hoore ? Tottateeɓe asakal muddo hoore ko njeetato ɓe Alla yamiri e nder deftere mum yo totte. Ɓeen ngoni : 1.Waasɓe. 2.Miskineeɓe. 3.Gollotooɓe e asakal : renndinooɓe e reenooɓe ɗum. 4.Woownateeɓe : yimɓe hesɓe e diine. 5. Ñamliiɓe : eɓe tottee fotde ko ɓe ñamlii ko, haade ɓe ngala. 6.Waɗooɓe jihaadi : hono daraniiɓe ɓamtude diine. 7.Soottotooɓe : yiɗɓe yaltude e kalfaandi. 8.Toobɓe e ɗanngal : toobɗo ena heɓa fotde ko ina yettina mo e nokku makko. Ɓeeɗo njeetato, kaala heen tottaaɗo ina yona. Kono noon, ko waasɓe ɓe, e miskineeɓe ɓe ɓuri haandude heen. So a tottii ko ɓuri gooto e njeetato ɓe, alaa fof ko bonnata. Hol fotɓe yaltineede ? Gorko, ina waɗɗii ɗum yaltinanande : .1.Joom suudu mum (hay sinno debbo o ina jogii).2.Jiknaaɗo makko (so tawii oon jogaaki).3. Maccuɗo makko. E raɓɓiɗinaade kala mo sariya waɗɗini e makko ñaamninde (nafkude). 4.Ɓiyiiko (so jogaaki). Teskuyaaji (wasiyaaji) Jooni noon, tesko no moƴƴi : – Kala mo alaa ko ɓuri nguura mum ñalawma gooto, waɗɗaaki ɗum yaltinde muddo, ngati Alla wiyi : “Alla de fawaani hay gooto ko waawaa.” SIMOORE 2, AAYE 254. – So a yaltinii muddo hoore, a feccii ɗum heewɓe, alaa ko bonnata. So heewɓe ne njaltinii, tottii gooto, alaa ko bonnata. – Asakal muddo hoore eggetaaake : ɗum ittetaake e nokku, fayree nokku goɗɗo, so wonaa tawi ko alaa e sago. – So tawii alanaama lor, waasde yaltinde geɗel gootel tan (maaro tan, walla gawri tan) ina moƴƴi, wonande jaltinoowo ko heewi. Yeru: jaltinoowo fotde koye joy (5), yaltinta ko 10,2 kg (kilooji sappo e teemedde ɗiɗi garaam) fotde 2,04 kg * 5. Omo waawi waɗirde nii : a.) O itta heen kilooji nay (4 kg), o waɗta ɗum kaalis ; b.) O heddoree kilooji jeegom e teemedde ɗiɗi garaam (6,2 kg) maaro, walla gawri : kala mo o rokki muddo hoore (maaro, walla gawri), o waɗdana ɗum heen kaalis ko soodiri mbaarudi. – Reende maslahaa tottateeɓe ɓe ina moƴƴi, nde tawnoo yonta men hannde huunde fof ko kaalis : anndude potɗo totteede gawri tan, maa maaro tan, walla gawri e kaalis, maa maaro e kaalis, e ko nanndi heen.
(Winndannde Ceerno Mammadu Haaruuna Soh. Yo Alla yurmomo, yaafoo m. Aamiin)
