Mobbooru laamɓe haaɗaani tan e riiwde laamɓe e laamuuji mum en to Tuunus, Misra, Libi e naatnude mbayliigaaji to Maruk, alaa. Won leñol heɓi heen fartaŋŋe mawɗo : berbeer en. Ɓe ƴuŋtii hoore hay to Tuunus, ɗo nganndu-ɗaa ɓe keewraani noon fof, hakkunde 5% e 10%. Nii woni, e darorɗe abriil 2011, batu mooɓondiral ngadanu amasig (berbeer) en jooɗiima e nder worgo Tuunus. Ñalnde 30 sulyee ɓennuɗo oo, laamu kesu nguu keɓtini kadi fedde wiyetende Atca, hono Fedde Tuunusnaare pinal Amasig.
Kadija Ben Saydaan, hooreejo fedde ndee haalii : «faandaare amen ko hisnude donaaɗi e aadaaji amasig en, haɓde e sikkeeji pawaaɗi e maɓɓe e ummitinde kuutoragol binndol Tinifagh, hono binndol ɗemngal Amasig».
Mobbooru laamɓe haaɗaani tan e riiwde laamɓe e laamuuji mum en to Tuunus, Misra, Libi e naatnude mbayliigaaji to Maruk, alaa. Won leñol heɓi heen fartaŋŋe mawɗo : berbeer en. Ɓe ƴuŋtii hoore hay to Tuunus, ɗo nganndu-ɗaa ɓe keewraani noon fof, hakkunde 5% e 10%. Nii woni, e darorɗe abriil 2011, batu mooɓondiral ngadanu amasig (berbeer) en jooɗiima e nder worgo Tuunus. Ñalnde 30 sulyee ɓennuɗo oo, laamu kesu nguu keɓtini kadi fedde wiyetende Atca, hono Fedde Tuunusnaare pinal Amasig.
Kadija Ben Saydaan, hooreejo fedde ndee haalii : «faandaare amen ko hisnude donaaɗi e aadaaji amasig en, haɓde e sikkeeji pawaaɗi e maɓɓe e ummitinde kuutoragol binndol Tinifagh, hono binndol ɗemngal Amasig».
Kono, ina wayi no ko Maruk fof ɓe ɓuri dañde poolgu mawngu. Laamɗo Maruk arditiima heediiɓe mum fof. Ɗemngal Amasig waɗtaama toon ɗemngal gollorgal e denndaangal fannuuji nguurndam (langue officielle), ngal heɓtinanaama ɗuum e nder doosɗe leydi, ɗe ɓesngu Maruk ɓennini ñalnde 1 sulyee.
Hare Amasig en noon fuɗɗii ko e leydi Alaseri duuɓi capanɗe jooni, e nder kaaƴe Kabili, tee ƴiiƴam rufii heen haa heewi, maayɓe kadi keewii, waɗii kadi sokaaɓe e daayɓe. Kono ɗuum ñifaani hare ndee, hay so tawii, e nder Alaseri, Amasig jaggiraa tan haa hannde ko no ɗemngal ngenndiwal nii. (tesko men : hono no Pulaar, Sooninke e Wolof njaggiraa e Muritani nii.)
Taasannde tataɓere ndee fooyni ko to Libi, gila Infusnaaɓe gure Jebel Nefusa e Eswera (heewɓe e maɓɓe ko berbeer en) tawti murto Libi, pinal berbeer en fiɗɗitiima toon rewrude e rajooji e jaayɗe e pelle e jaŋde ɗemngal Amasig e jimɗi ganni.
- Holi bebeer en ?
Sifaade ɓeeɗoo haa laaɓta wonaa huunde newiinde, nde tawnoo ko ɓe «saayɓe» e nder leyɗe ɓe nguuri ɗee, pinal maɓɓe naat-naattondiri e ɗe ɓeen: ko geɗel gootel jokkondiri ɓe, walla mbiyen ɓe njiytortoo, ko ngel gootel jokkondiri Tuwaareg en to Mali e Niiseer e Ifogaas en to Ayyiir walla Kabil en, Shaawii en e Musaabit en to Alaseri, Chleuhs en e Rifeen en to Maruk walla Senaaga en to Muritani, walla Infuseen en to Libi e to Misra, ngeel geɗel woni ɗemngal ɗe ndenndi ngal, hono Tamasig. Haalooɗe ngal tolniima e 45 miliyoŋ fittaandu e tuugnaade e wiɗtooji cakkitiiɗi waɗeede.
Bebeer en ina nganndiraa wonde leñol koosngal, cuusngol joote, tinngol hoore mum, ngol heewaani ko weldi e laamuuji. Ko ngol leñol ɓooyngol e nokku hirnaange Afrik oo (duuɓi 3 500 ko famɗi fof), ko ɓe muñɓe, udditinaniiɓe pine e diineeji. Ɓe keewi hoɗde ko e nokkuuji kaaƴe, nokkuuji joñiiɗi (ko ɗum haɗi ɗe heewde Tuunus, nde tawnoo ko leydi mbertiindi) ; Ɓe tolniima e 40% to Alaseri e Maruk, hedde 10% to Mali, Niiseer e Libi e Muritani. Aɓe tawee to Burkinaa, haa to Caad. E nder Magreb ɓe kaalata ko Arab, e nder Saahal ɗemɗe ɓurɗe dowlude e ɗeen leyɗe ɓe tawetee.
To Alaseri inɗe Bebeer keɓtinaaka, eɗe kaɗaa boom. Kono tan jimɗi maɓɓe ina njalta e rajo e tele, ɗemngal maɓɓe kadi ina janngee ekkol. Yanti heen, haa hannde ko ɓuri heewde e soldateeɓe konuuji Alaseri e Maruk ko berbeer en, tee Senerooji Alaserinaaji keewɗi ina kaala Tamasig.
To Maruk, hay so tawii ko aada mo winndaaka, jom suudu laamɗo Maruk ko Berbeer, ɗum ko ngam heɓde e fuuntondirde e tirbiiji maɓɓe e maslondirde e mum en. So tawii Bebeer en majjaani haa jooni, ina gasa tawa ko sabu ƴoƴre maɓɓe.
Ittaa ko e winndannde Chawki Amari
Firo : Bookara Aamadu Bah (22 094033)
