Koɗki Muritani : Hol ko woni heen goonga ?

0
782

E nder kewuuji jowitiiɗi e gure ganni, walla e jeewte tele, haa arti noon e emisiyoŋ biyeteeɗo « Aaraf waɗanak» (anndu leydi maa) mo tele keeriiɗo keɓtinaaɗo ko ɓooyaani yuɓɓinta, mi teskiima bannge no woorunoo e daartol Muritani ko ko mumaa walla dottaa. E nder ɗeen jeewte alaa fof ɗo daartol goonga goonga koɗki leydi ndii hollittee. Ko ɗuum waɗi ɓernde am deeƴataa so wonaa mi adda ballal am e ngol daartol, ballal ƴoogngal ko ɓuri teeŋtude e golle porfeseer daartol lolluɗo, hono Umar Kan mo iwdi mum woni wuro Daw wonngo e nder departemaa Magaama, e nder deftere mum tiitoriinde : njiimaandi fulɓe ngadanndi e dow Fuuta Tooro, tuggi Koli Tengella haa Almaami Abdul.

E nder kewuuji jowitiiɗi e gure ganni, walla e jeewte tele, haa arti noon e emisiyoŋ biyeteeɗo « Aaraf waɗanak» (anndu leydi maa) mo tele keeriiɗo keɓtinaaɗo ko ɓooyaani yuɓɓinta, mi teskiima bannge no woorunoo e daartol Muritani ko ko mumaa walla dottaa. E nder ɗeen jeewte alaa fof ɗo daartol goonga goonga koɗki leydi ndii hollittee. Ko ɗuum waɗi ɓernde am deeƴataa so wonaa mi adda ballal am e ngol daartol, ballal ƴoogngal ko ɓuri teeŋtude e golle porfeseer daartol lolluɗo, hono Umar Kan mo iwdi mum woni wuro Daw wonngo e nder departemaa Magaama, e nder deftere mum tiitoriinde : njiimaandi fulɓe ngadanndi e dow Fuuta Tooro, tuggi Koli Tengella haa Almaami Abdul.

Fuuta : Helmere Fuuta ndee joopii ko leydi Fulɓe, walla mbiyen ɗo ɓe ngonnoo leñol ɓurngol doolnude to bannge politik e pinal. E wiyde Aamadu Hampaate Bah, Fuutaaji ko tati : Kiiɗndi, Keyri e Jula.

Fuuta Kiiɗndi oo nawori ko Fuuta Tooro e Fuuta Saahal. Oo Fuuta cakkitiiɗo ina heertinaa no feewi haa innde mum bonnaa waɗtaa Fuuta Kinngi. Ina waawi tawa ko kanko woni Fuuta gidiiɗo joganaade hoore mum njuɓɓudi politik keeriindi, innde makko firti ko « ɓooyɗo ». Ina jeyaa e makko Hod oo e Awkeer e Termes e Tagante e Bakunu e Regeyba haa teeŋti noon e diiwaan Ñooro Saahal oo. Ɗumɗoo woni koɗki Fulɓe nduumiindi ngadanndi. Ko ɗoo ɓe ummorii, ɓe carii e nokku ɗiɗmo Fuuta kiiɗndi Ould, ɓurɗo anndireede Fuuta Tooro.

Fuuta Keyri walla Fuuta keso tolnondiri ko e juɓɓule politik tafaaɗe caggal 1725. Ɗum woni Fuuta Jaloŋ, Maasina, Laamaandi Sokoto e Laamidaaji rewo Niijeriyaa e rewo Kamaruun.

Fuuta Jula oon noon joopii ko denndaangal dente ɗanniyankooɓe Fulɓe e Haalpulaar en caggal pusgu Laamu Umaral Fuutiyyu e njiimaandi koloñaal. Fuuta Tooro ɓurnoo yaajirde ko rewo maayo Senegaal.

E sifaa kuɓtodinɗo, oo nokku tugguɗo hakkunde Muritani haa Ferlo fuɗɗiima faaɗtude ummaade teem XVIIɓiire sabu batte bontugol weeyo (yooro) kam e naatgol berbeer en. Baylagol sato kadi ina jeyaa e geɗe teeŋtuɗe battinɗe e koɗki hee. Ko wiyetee « Taraab el Hajra », ko anndiranoo wonde wuddu Muritani koo, hay kañum jeyaa ko e mbootu Fuuta Tooro. Ko diiwaan nguurndam ñiiɓɗam tuugiɗam e ndema kam e guurndam eggiyankaagal tuugiɗam e nehngo jawdi.

Ko e dow jokkondiral tule kaaƴe e kolaaɗe bertiiɗe gure mawɗe galɗuɗe ndarii, ɗe nganndu-ɗaa e yonta laamu Ganaa, ko kam ñiiɓni njulaagu taccisaharaa. Sooninkooɓe, sosnooɓe laamu Ganaa njeyaa ko e yimɓe teeru arɓe e oo diiwaan hedde teem IVɓiire.

Ina daartee wonde won koyngal e Omayaad en ummii e ɓaleeɓe, naatnungal lislaam e nder Sooninkooɓe Biirru (Waalata hannde oo) e nder teem VIIɓiire. Ɓeen sooninkooɓe koɗdunoo e oon diiwaan ko e fulɓe egiiyankooɓe e nder Baten. Oon nokku kadi ko nokku kawrital hakkunde aynaaɓe berbeer en ummoriiɓe rewo e ɓaleeɓe jeyaanooɓe e nokku hee.

Ko yooro e tellagol berbeer en ngaddani nokku oo wontude nokku eggiyankaagu e jillondiral. Nii woni Mesduuf en e wulaad Mbaarek en ina njillondiri no feewi e sooninkooɓe e fulɓe e bambarankooɓe.

E wiyde Seek Sidiya, hoɗnoo e worgo Muritani oo (Al gibla) hade gargol tirbiiji Lemtuuna en ko idii Abuu Bakr, ko Ɓaleeɓe, ɗumɗoon noon ko tuggude Adraar haa yettii maayo ndiyam mbelɗam (Senegaal) ngo ɓe mbiyata haa e ñalawma hannde oo Abdyaak. Ɓeen ɓaleeɓe cosiino gure mawɗe e leydi ndii no diidorinoo, won heen koɗaaɗe haa hannde, won heen nattuɗe hoɗeede. Ɓe ngasi boyli luggi e nder Saharaa hee (yeru woyndu Saar wonndu hakkunde Attaar e Fderik) ; seede majjum mo alaa guli ko goodaangal batte ndiin mahdi e nder nokkuuji koɗaaɗi ɗii e nder kadi e nokkuuji moraaɗe e nder ladde nde hoɗaaka. Ɗeen batte ɓooyɗe no feewi walla ko heddii e mum en ko seede mo yeddodaako ngaal goodaangal. Heen sahaaji ko kuutorɗe tawetee ina ubbii e leydi, yeru loonde ubbitanoonde saraaji ina waɗi kaŋŋe haa heewi sara Maal (Barakna) e kitaale 80, nde jaayɗe kaalnoo haala mum.

Aadaaji safalɓe goɗɗi ina mbiya wonde ɓaleeɓe tellorii ko rewo. Ɓe koɗnoo ndeen ko e Tiris e Insiiri e Adraar e Tagant e Awker. Ina wiyee ɓe mahii heen gure mawɓe, ɗo ɓe puɗɗii riiweede e teeminannde XI ɓiire. Idiiɓe arde anndaaɓe ɓee, ko Soninkooɓe. Ko kamɓe ngoni ɗoon keeweendi fotde duuɓi 1 400 hitaande. Haa e teeminannde XIII ɓiire, leƴƴi goɗɗi garɗi ɗoon kala keewi ko saayde e leƴƴi ɓaleeji ɗii, yo a taw ko jiimɗi walla jiimaaɗi kala. Ɗiin aadaaji safalɓe kadi wonde idii hoɗde e Adraar ko wiyeteeɓe Ganngaara en (ɓeen ko remooɓe) e Fulɓe e Asuwanik en. E dumunna mo leƴƴi ɗii nduumotoo gootol fof e nokku mum, Haayre Ngaal (Asaaba e worgo Tagante) njaggiranoo ko no keerol Fuuta bannge rewo e fuɗnaange rewo. Bannge worgo, Fuuta taccii maayo haa nawori nokku gonɗo rewo daande Ferlo.

Nde Fuuta ɓuri famɗude ndee, ko nokku gonɗo hakkunde jumaa Dagana e Demmbankaani, dow maayo, tee ɓurnoo hoɗde e mum ko Fulɓe e Tukuloor en. Ko ɗoon woni mbootu laamaandi Tekruur ɓooyndi ndii (hakkunde tem. V ɓiire e teem. XII ɓiire), woni kadi hettere ɓurnde wuurde e laamu Deeniyankooɓe, woni kadi nokku ɓurɗo teeŋtude e Ndenndaandi Diine Tooroɓɓe. Ko idii gargol laamu deeniyankooɓe e gardagol Koli Tengella, e ndenndaandi diine toorɓɓe ndi Ceerno Suleymaan Baal kam e njiimaandi Jolof, laamuuji cuuɗi joy ɗiiɗoo njiimii Fuuta :

– Jaa Oogo en: tuggi 508 haa 720

– Toñnjoŋ en : tuggi 720 haa 826

– Manna en : tuggi 826 haa 1082

– Laam Taaga en : tuggi 1 082 haa 1 122

– Laam Termes en : tuggi 1 122 haa 1 456

– Kalfaandi Jolof dow Fuuta: tuggi 1 456 haa 1 506

Laamu suudu Jaa Oogo (508 -720)

Faɗɗuɓe ɓuri anndireede ko innde Jaa oogo. Aadaaji ɗii kala ina kawri wonde ko kamɓe naatni walla kam cari golle njamndi (mbaylaagu) e leydi hee. No Sumaaworo Kantee, laamɗo wayluɓe jiimrunoo tulde manndee ndee nii ko adii garaangal Sunñjata Keytaa, ko noon wayluɓe Jaa oogo keɓri wune sosde laamu suudu ngadanu ngu Fuuta yejjittaa. Won wiyɓe ko ɓe fulɓe Jaawooɓe : innde Jaa oogo ndee firata ko Jaawo go’aɓo. Ine wiyee ɓe njettetee ko Jah, tee ko e maɓɓe Banndelnaaɓe Ciloñ, jaanduuji ɓurɗi mawnude diiwaan oo, ko e maɓɓe iwi.

Woɗɓe mbiyi alaa, seɓɓe Banndelnaaɓe, hoɗnooɓe e tule Ngelaan, hakkunde Ciloñ e Baarga, ko jiyaaɓe Jaa oogo woppunooɓe mbaylaagu ngonnoo. Kono aadaa ɓurɗo jaalaade oo wiyi ko Jaa Oogo ko lefol laamɓe Faɗɗuɓe. Firo maggol ko laamɗo oogirɗe (oogo). Kanko wonnoo laamɗo, mooftuɗo sirluuji baylugol oogirɗe (korkaaƴe e hematite) waɗta ɗum njamndi, kam e peewnugol (tafgol) kuutorɗe tokoose (taande, ɓisirɗe, sisooje). Aɓe ciforee tumarankooɓe jom en darɗe en, ummoriiɓe fuɗnaange-rewo ina mbakkii kuducci mawɗi. Ɓarakke mbaylaaji maɓɓe e kaynirɗe maɓɓe ina tawee kala ɗo korkaaƴe walla hematite ngoni haa heewi. Laamu maɓɓe ngu alaa ko jiimi Fuuta so wonaa duuɓi 130 haa 170, dañii laamɓe tato laamiiɓe ko juuti : Kummba Waali (duuɓi 30), Demmba Ndoom (duuɓi 64) e Waali Njaw (duuɓi 56).

Laamu suudu Toñnjoŋ (720- 826)

Toñnjoŋ en ko Seereraaɓe. Kamɓe lomtii Jaa Oogo en e hitaande 720. Seereraaɓe njiimii Fuuta tuggi 720 haa 826. Riiwi ɓe ɗoon ko Soninkooɓe Laamu Manna e hitaande 826.

Laamu suudu Manna (826 -1 082)

Ko ɓe sooninkooɓe Haayre, ummiiɓe kam en e koye mum en to Wagadu. Ko kamɓe keɓtunoo Fuuta caggal nde ndiiwi Toñnjoŋ en, ɓe compi laamu Manna e hitaande 826. Aadaaji teskii e laamɓe laamu suudu Manna tan ko inɗe laamɓe ɗiɗo, gadano oo e cakkitiiɗo oo, hono Mammadu Sumaare e Denngaan Sumaare. Hade maɓɓe arde Fuuta, ɓeeɗoo soninkooɓe ina njokkondirnoo e julaaɓe Aarabeeɓe e Berbeer en juulɓe. Ko kamɓe njokkondiri ɓeen e hoɗɓe worgo ɓee, haa teeŋti noon e yimɓe daande maaje Senegaal e Niiseer. Ndeke ko ɓe julaaɓe juulɗuɓe no feewi ɓe ngonnoo. Doole heen ko juulɓe ngonnoo ko adii laamu Waar Jaabi. Ina sikkaa tan, ko adii 826, Tekruur yowitinoo ko e laamu Ganaa. Ko ɗum addannoo « Jula » Gangara en wonde jokkorgal hakkunde jehreeji mawɗi njulaagu nder Saharaa e oogirɗe kaŋŋe Bure e Bammbuk. Ɓe njettiima daande maayo Senegaal alɗirnoongo njeñtudi awo e ngaynaaka mum. Aɓe njeyaa e woownuɓe Bebeer Sanhajaa en gawri haa mbaɗti ñaamde ɗum. Laamɗo Manna en cakkitto wiyetee ko Cenngaan Sumaare. Laamɓe Fuuta fof ko kanko ɓurnoo ƴiiƴiiwo. Liɓi mo ko taƴre e galle Laam Taaga Abuu Bakri dañnooɗo heddaade to Liitaama caggal nde Emiir maɓɓe sankii.

Laamu suudu Laam Taaga (1 082 – 1 122)

Laam Taaga en ko Lemtuuna en liɓnooɓe laamu suudu Manna en e hitaande 1 082 caggal nde Abuu Bakr Ibn Umar heɓti leydi ndii. Laamorgo maɓɓe ko Taaga wonnoo. Taaga noon ko e leslesol tulde wonnde hakkunde Kumballi (Magaama hannde oo) e Daw. Liɓi Laamuu Laam Taaga en ko Fulɓe ummoriiɓe Termes.

Laamu suudu Laam Termes en (1 122- 1 456)

Ko laamu fulɓe jaawɓe njiimngu Fuuta tuggi 1 122 haa 1 456. Hade maɓɓe yettaade Fuuta hannde oo, ɓe ndewii Wagadu, Maasina, Tiisit, Giimi (sara Eeleega) e Hoore Weendu (ko anndiraa kadi Tamurt en Naaj). Ɗoon wonnoo hakkunde laamaandi ndii. Laaci weendu wonnoo laamorgo maɓɓe. Ɗoon anndiraa hannde ko Ksar Al Baka. Ko ɗoon ɓe tellorii feewde worgo e hirnaange, ɓe ciiñti Giimi, sara Eeleega, nokku gontoyoowo laamorgo maɓɓe. Ko kamɓe koɗdiiɓe maɓɓe heedɓe rewo, hono Hasaan en, mbiyata Iday-dje (iwdi Jaaye). Arɗo maɓɓe ina gasa tawa ko Yero Diido, ɓiy Arɗo Njobbo Joomen. Ko ɗuum addani Kideyaat Arduban (Kaaƴon Arduban) innireede gooto e arɗooji Mbaan. Iday-dje nguurdunoo ko e Iday-djemolli en, jiiduɓe e fulɓe. Ina wiyee ko ɓe jaawanɓe e maabuɓe wontuɓe safalɓe. Ine wiyee iwdi maɓɓe ko wuro Njawan nder Kuwar.

Ina jokki tonngoode aroore

Wiindi ɗum ko Wayga Abdullaay, gonnooɗo Gardo Kuftodinɗo Caisse Caisse Nationale de Sécurité Sociale de Mauritanie.

Ƴoogirɗe :

– La première hégémonie Peule du Fuuta Toro de Almaami Abdul;
– Humpito heeriingo