Koolol « Blues du Fleuve » : Demet diirii, Ɓoggee giƴƴiima

0
190

Tuggi 7 haa 9 desammbar 2012, keerol gonnongol hakkunde Ɓoggee e Demet momtiima haa laaɓi. Waatii no waanoo ndeen nde maayo wonnoo duhol hakkunde rewo e worgo, oon sahaa nde worgo wonnoo seeɗaano, rewo woni ruumaano. Nde fuutankooɓe ndematnoo waalo bannge worgo, ndemoya jeeri bannge rewo. Oon sahaa nde fuutankooɓe kuufi maayo rewo e worgo fof, hade taƴooɓe enɗam, ɓee tubakooɓe halfooɓe, seerndude rewo e worgo, ceerndi galleeji e ɓiɗɓe yumma…

Tuggi 7 haa 9 desammbar 2012, keerol gonnongol hakkunde Ɓoggee e Demet momtiima haa laaɓi. Waatii no waanoo ndeen nde maayo wonnoo duhol hakkunde rewo e worgo, oon sahaa nde worgo wonnoo seeɗaano, rewo woni ruumaano. Nde fuutankooɓe ndematnoo waalo bannge worgo, ndemoya jeeri bannge rewo. Oon sahaa nde fuutankooɓe kuufi maayo rewo e worgo fof, hade taƴooɓe enɗam, ɓee tubakooɓe halfooɓe, seerndude rewo e worgo, ceerndi galleeji e ɓiɗɓe yumma…

Hol ko Baaba Maal waɗi ? Maa wood jaabiiɓe wonde “Baaba egginii hikka kewu heewnoo yuɓɓinde Podoor oo, kewu biyeteeɗo ‘Blues du Fleuve’, faanii ɗum Ɓoggee e Demet”. Ɗum noon, heewɓe teskotoo tan ko fannu naalankaagal ngal. Ko goonga angal heen; kono, wonande en, ko o waɗi koo wappitiima kewu pinal ɓolal tan, sibu o jokki ɗoo ko enɗam ɗam tuubakooɓe taƴnoo. Kewu oo, ko kewu renndo, ko kewu faggudu, ko kewu jokkere enɗam hakkunde leyɗe ɗiɗi, hakkunde “leeɗe ɗiɗi” wuro wooto, so hakkunde Ɓoggee e Demet, hakkunde wuro Aadama Sammba e Dubbaango… Kono ɗoon en ɗaldii daartooɓe.  

Ɗum noon, eɗen mbaawi wiyde, tuggi 7 haa 9 desaambar 2012, Baaba Maal wuurtinii enɗam, yo Alla jokku balɗe makko, hokka mo ko fodani kala guurtoowo enɗam koo. Aamiin

Ko ñalnde aljumaa 7 kewu nguu udditi ɗo tufnde Ɓoggee-Demet ɗoo, o udditiri cubalaagu, sibu ko yiido laaɗe e cappaali jaaltaɓe. Ko maa njiyraa gite maa, oo aduna dennduɗo ñalnde heen e ɗee powle ɗiɗi meeɗaa yiyeede. Ɓoggee soki ko gila e tellorde pom, kala leelnooɗo arde, waawaa ɓennude ɗoon, fof koko soki haa maayo.

Meer Ɓoggee, hono Aadama Muusaa Bah (taanum Aadama Sammba jimreteeɗo wuro Demet ngoo) e Meer Demet, hono Maamuudu Jah (Gardiiɗo nokku toppitiiɗo diƴƴe to Senegaal) ƴettii konngol ngam teeŋtinde jojjugol tiiɗtingol jotondire ɓiyngu yummaagu kam e jam hakkunde denndaangal leyɗe dennduɗe Maayo Senegaal ngoo.

Koolaaɗo Kuuɓal kalifu geɗe nder leydi Muritani wagginii “cosgol geɗe ɓallitinooje ɓesnguuji leyɗe Muritani e Senegaal”. E miijo men noon, ɗiin ɓesnguuji meeɗaa woɗɗondirde, meeɗaa seertude, hay so tawii noon laamuuji taƴ-enɗamaagu ina etoo sahaa e sahaa kala felɓondirde ɗi…

Jammaaji tati ɗii kala ko kiirɗe mawɗe njuɓɓinaa e tawtoregol naalankooɓe heewɓe : Siidi Baylel, Hawwaa Jimmeera, Bayaana, Binta Lalli Soh, Jibi Daraame, Aliyuun Gise, Nuura Mintu Seymaali.

Koolol hikka ngol renndini ko kooli ɗiɗi : Koolol gadanol ngol ko “Koolol Maayo”, denndinoowol naalankooɓe leyɗe kuufɗe Maayo Senegaal ɗee (OMVS), so naalankooɓe Muritani e Senegaal e Gine Konaakiri e Mali, ngol faandaare mum woni “Wallitde ƴellitaare nokkuure, semmbinde ƴellitaare faggudu e nokkuuji hee, e hisnude e ubbitde faayiida ndonaandi pinal nokkuuji ɗii”. Koolo ɗiɗmol ngol ko “Koolol Gaaci Maayo (Festival Blues du Fleuve) » ngol Baaba Maal yuɓɓintunoo Podoor, ngol o fodnoo yuɓɓinde laawol mum jeetaɓol to Ɓoggee.

Bookara Aamadu Bah

 

Fotooje