15 mars 1908 : Fiyannde Aali Yero Joop

1
373

Fiyannde Aali ko hare waɗnoonde ñalnde 15 mars 1908 hakkunde Aali Yero Joop e almudɓe mum bannge, e konu koloñaal Farayse e wallidiiɓe mum bannge goɗɗo oo, yeeso ɗo birooji Perfee Daŋana ngoni hannde ɗoo. Nguu kewu ina lolliri Xare Aali (e Wolof) walla Fiyannde Aali Yero e Pulaar.

Ina gasa tawa heewɓe meeɗaa nande innde oo ceernaajo. Kono o jeyaa ko e dartinooɓe koloñaal, hakke baawɗe mum en.

Kanko Aali Yero Joop, o jibinaa ko e hitaande 1884 to Fanay, o janngi Quraana ko e Ceerno mawɗo ina wiyee Alfaa Muusaa Sih, ɗoon e nokku hee. O mawni ko e nder diine ; ɗuum yanti e ngañgu makko kala njiimaandi njananndi, haa teeŋti noon e njiimaandi Farayse, njiyranoondi no kaɗoori yimɓe wellitaade, no musiiba wonande diine Lislaam nii. E miijo fuutankooɓe, Lislaam ina foti huutoreede ngam salaade njimmandi njananndi e/walla haɓtaade laamuuji tuugiiɗi e fenaande, gaadoraaɗi walla tumarankooji kala. 

Ko e kitaale 1905 ciiimti laamu koloñaal puɗɗii feeñninde e binndi mum en wonde Ceerno biyeteeɗo Aali Yero Joop fuɗɗiima noddudde, e nder waajuyaaji mum, fuutankooɓe yo kaɓ, ndiiwa heeferɓe faraysenaaɓe. Yeru, ɓataake mo kumaandaŋ serkal Daŋana ina wiyee Dilisse winndunoo Lietnaa Guwerneer Senegaal teeŋtinii ɗeen golle hirjino murtugol ɗe Aali Yero waɗata, sibu ina wiyee heen : « dartagol ɓuuɓngol ɓee waaliwuro en, so yantii e ɓurteende diine suka nelaaɗo biyeteeɗo Aali Yero Joop oo, ɗuum ina waawi yuumtude e dartagol ŋarñet …».

Ngam dartinde ɗee golle, Dolisse neli, ñalnde 7 feebariyee 1906, taƴel konu e gardagol Sammba Yommba Gile Mbooc yo yah jagga Aali Yero Joop. Dolisse ina salinoo kala maslahaa wonande oo ceerno, sabu mum hulde hoto ɗum naatnude e hakkillaaji heddiiɓe ɓee wonde laamu koloñaal nguu ko laamu leefngu. Kadi omo huli hoto yimɓe ɓee cikkude so o woppaama ko sabu kaawisaaji Alla, sibu, nde Aali Yero nanngetee ndee, heɓii wiyde wonde maa « dame kasoo oo uddit koye mum en, e baawɗe Alla » ; e oon sahaa maa o artu rimɗinde leydi ndii, o itta njiimaandi heeferɓe faraysenaaɓe e dow juulɓe. Ko ɗuum addani Guwerneer oo wagginde lietnaa guwerneer Senegaal oo, nde woɗɗinta Ceerno oo leydi mum Dimat.

Ñalnde 16 mars 1996, Aali Yero Joop fawaa kuugal « goɗɗitingol e pawgol yitere », nder nokku seereraaɓe sara Tiwaawoon. O ɓoccitii ɗoon ñalnde 16 abriil. Nde almuɓɓe makko nani ɗuum, ɓe ɓeydii goongɗinde mo, sibu ko o haalnoo ñalnde o nanngetee ndee, laatiima no o wiyrunoo nii, e baawɗe Alla. Kono o majjiraano laamu Farayse, sibu ina rewindii yah-ngartaa makko. Finnde mum ko ñalnde 8 sulyee 1908, jooɗaniiɗo tuubakooɓe to nokku Suwet el Maa, winndii kumaandaŋ serkal Tararsa, wonde Aali Yero Joop arii ɗoon e lewru mee 1906 ngam juuraade Seek Ahmadu Bammba Mbakke, gonnooɗo kañum ne e ndeenka e nder oon nokku. O waɗi ɗoon ñalawma kuurɗo hade makko ruttaade Podoor, caggal ɗuum o fayi Kayhayɗi, caggal nde o waɗi fotde balɗe 3 haa 4 ɗo Fanay rewo ɗoo.

Ko maa 10 mars 1908 nde Aali Yero arti e wuro mum Fanay. Ko ndeen mawɗo wuro Fanay Jeeri, hono Mammadu Saydu Kan, haaltanoyi mawɗo serkal Daŋana, hono Chesse wonde « biyeteeɗo Aali Yero, dognooɗo kasoo, yiyaama ɗoon e nder wuro Fanay ngoo… ». Chesse ne humpiti mawɓe mum wonde « ɗo Fanay ɗoo (bannge Senegaal), 108 galle nder galleeji 117 wuro ngoo, ndeftiima piddinoowo oo… »

Ñalnde 13 mars, o nuli Elimaan Fanay kam e persidaa tirbinaal Dimat yo njettin wuro ngoo kam e Aali Yero Joop nulal, yo ngartu ko yaaccii galleeji mum en, nder newuya. Aali Yero Joop seeki ɓataake oo yeeso dental pinnungal, o totti nelanooɓe ɓee kural e conndi ina soomaa e bagi bakaajo yo nawtan nelɗo ɗum en oo.

Jamma 14 mars Aali Yero fecci jamma nder lewlewal 13, yalti Fanay rewo ina wondi e hedde 100 neɗɗo, ina e ɓeen yumma makko e gorgol makko e jom galle mum Jibi Tokosel Sih, mawɗo wuro Fanay rewo, ina yande e kaŋ Podoor. Ɓe taartorii wuro ngoo bannge worgo. Mawɓe ina mbiyatnoo ko ɗuum reeni wuro Daŋana ngoo.

Chesse neli Sammba Yomb Gile Mbooc e antamperet serkal ngal hono Sammba Faye yo paddo mo, kaalda e makko, mbele omo waasaa yande e posto ngoo, kono ɓe ndonkani mo, sibu almuɓɓe Aali Yero njaɓɓorii ɓe ko conndi e kure, ɓe ngarti e posto ko aɓe ñekka, kono aɓe kisi. Woɗɓe kadi etiima yamɗinde Aali Yero, kono nafaani. Tee, Aali Yero ŋati tan ko maa Chesse tuuba, naata Lislaam ko adii kala kaaldigal… O wiyi « … so tuubakooɓe ɓee njaɓaani haala makko, maa petelaaji ummoriiɗi asamaan kalku ɓe ».

Nii woni, caggal nde nanondiral ronkaa dañeede, piyanɗe eggi ummoraade e banngeeji ɗiɗi ɗii kala. Chesse noon wiyi ko yimɓe Aali Yero ngadii fellude. Hedde waktuuji 8 e hojomaaji 15 piyanɗe ndartii tawi kure ngasii banngeeji ɗiɗi ɗii kala. Ko daɗnoo e arnooɓe e yande e posto ngoo, ndogi, Sammba Yomb Gile Mbooc abbii ɓe, woodi ɓe jaggi heen. Ɗo hare ndee waɗnoo ɗoo, 29 maayɗo tawaama ɗoon ina lelii, yantude e 18 gaañiiɗo. Aali Yero ina jeyaa e maayɓe ɓee. Yumma makko e kaaw makko e gorgol makko ina njeyanoo e jaggaaɓe ɓee.

Yimɓe wuro Daŋana fof ndenndinaa yo ngar njiima e teŋre Aali Yero Joop, haa « ɓe njenanee kamɓe fof o maayii, Maadi Fanay rewo wontaa artu ».

Alla wallii Aali Yero ɓalndu mum silaaka, waɗtaa kette kette no koloñaal jaasɗo heewnoo waɗde nii, no waɗnoo Mammadu Daraame, walla Jeeri Joor Ndella Fall, so koye mum en neldeede Farayse. O ubbaa ko e wiiduru renndaandu hakkunde maayo e wuro Daŋana ngoo.

Ko hare ndee waɗata koo fof, yimɓe wuro ngoo ko nuɗɗininooɓe nder galleeji mum en, hay so tawii woodii lummbiiɓe, taccuɓe maayo mooloyii bannge Muritani.

Laamu koloñaal fawi ɓe kadi alamaan tedduɗo, waawni ɓe ubbude maayɓe maɓɓe ngam pinde ɓe e ko ɓe mballitaani ɗum koo… Oon ñalawma gooto raafoor (ballal) 100 tiraayeer ittaa Ndar, ngaddaa Daŋana. Ko ndeen koloñaal en wonnooɓe ɗoon ɓee puɗɗii foofde, tawi ɗeɓii maayde kulol. Koloñaal umaanii kadi yoftaade e gure Dimat fof (Canngaay, Teekaan, Dimat ekn.) ballitnooɗe Aali ɗee. Fanay waalonaaɓe ɓee pawaa alamaan «… 500 CFA joɓeteeɗo ɗoon e ɗoon… ». Jagganooɓe ɓee fof ngoppaa haa heddii Jibriil Tokosel (duuɓi 50) e jom suudu mum, e yummum Aali e banndum debbo biyeteeɗo Aysata Faati (duuɓi 35). Kamɓe fof ko nawaa Kaasamaas. Ko toon Jibriil Tokosel sankii e hitaande 1909.

Ko ngol woni go’o, caggal jihaadi Al Hajji Umar Taal, Mammadu Lamin Daraame e Maha Jaaku e caggal naatgol koloñaal, ko neɗɗo diine ina ummina fetel feewde e laamu Farayse. E yonta koloñaal, almuɓɓe ceeraano e ummaade Mali ngam juuraade yanaande makko, kam fof e wonnoode huunde haɗaande. Ko ina wona duuɓi jooni, meer komin Fanay jooni oo ina yuɓɓina, kam e yimɓe mum, duwawuuji dow yanaande oo cahodinɗo, hitaande kala.

Ƴoogirde : nettali.com

Fuli winndannde ndee ko Bookara Aamadu Bah

YOWRE 1

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa