8 marse, juulde rewɓe to Likseyba

0
742

 

Aljumaa 8 marse 2013, rewɓe winndere ndee kala mawninii ñalawma oo, haa yettii rewɓe Likseyba Gorgol, e mbaydi kesiri, ŋarɗundi, ndi heewaani yiyeede. Ko e boowal jaajngal, sara gardiiɗo falnde oo, geɗe ɗee kala mbaɗaa. Ñalnde heen ko juulde ñaldaa.

 

Aljumaa 8 marse 2013, rewɓe winndere ndee kala mawninii ñalawma oo, haa yettii rewɓe Likseyba Gorgol, e mbaydi kesiri, ŋarɗundi, ndi heewaani yiyeede. Ko e boowal jaajngal, sara gardiiɗo falnde oo, geɗe ɗee kala mbaɗaa. Ñalnde heen ko juulde ñaldaa.

Boowal ngal ñaantiraa caaleeje e tillisaaji mawɗi, wejo geɗe rewɓe diiwaan oo kolliraa heen. Ko rewɓe leƴƴi ɗii kala mawnidini ñalawma oo. Rewɓe soninkooɓe ngaddi comci goobaaɗi e ciiri mum en ceertuɗi. Ɗum sawndii ko wejo geɗe ndema, ko wayi no legimaaji e geɗe goɗɗe, ko nanndi e ñooti e looɗe e uurateeri. Fedde rewɓe Agriis ngaddori ko kaɓirɗe baylooje jooni jooni kosam ɓiraɗam mbaɗta ɗum kaaɗam; ɓe ngaddori kosam ndaaƴaɗam e pakketaaji ceniiɗi : ina heen kosam ɗam nebam mum ittaaka, kosam ɗam waɗtaaka ndiyam, ko anndiraa « ittaaka waɗtaaka ». Hay rewɓe Bele ndenndi luutaaka kewu nguu. Kala ɗo debbo wonnoo e nokku hee, nootiima heen, addori ko dillirta to bannge darnde mum.

Ina bismanoo e kewu nguu gardiiɗo falnde Likseyba e meer Likseyba e kalfinaaɗo ndeenka e kisal nokku oo, e Mustafa Kan gonnooɗo kalifu, e Kan Abdul Wahaab gonnooɗo depitee e hoohooɓe wuro ngoo e diiwaan oo.

Rewɓe ɓee puɗɗorii ko seppo ummoraade fuɗnaange e hirnaange wuro ngoo, aɓe ngara haa ɓe naati dingiral ngal, aɓe mbeeyni leppi binndaaɗi, ɓe kuufi caali ɗo hooreeɓe ɓee njoɗii ɗoo. Ko Baaba Guuro Bah udditiri subaka oo Quraana haa rowi. Kajjaa Manngaan, jannginoowo e duɗal hakkundeewal ɗoo e Likseyba, gardiiɗo Fedde rewɓe 8 marse, ƴefti konngol, bismii hoohooɓe arɓe tawtoreede udditgol ngol ; o yetti ɓe sabu faayiida mo ɓe ndokki ñalawma oo, o yetti  meer Likseyba, sabu ballal mum teeŋtungal waɗi haa ñalawma oo yuɓɓinaa, o yetti kala baɗnooɗo heen junngo mum, e anniya mum moƴƴo haa ñalawma oo yuɓɓinaa. O daarti hol ko addi ñalawma 8 marse oo haa fedde ngenndiije dentuɗe dagnani rewɓe winndere ndee, e kala nde 8 marse arti, ko juulde mum en. O jokki e konngol makko, o wiyi « debbo ko gootal e baalaaje ɗiɗi winndere ndee, ndaa baalaaje so potaani, lujol yahataa ». O wiyi « debbo ko jaalal tiiɗngal to bannge faggudu e renndo e pinal, ko kañum woni duɗal gadanal ɗo kala neɗɗo ena jannga ». Debbo heedi ko ɗo tiiɗi, ko jom doŋngal teddungal, kadi mo seeraani e feccude e gorko donngal roondii to bannge nguura e nguurndam galle. O rokki seede e geɗe bejaaɗe ɗoon ɗee, fof ko rewɓe ngollotoo ɗum, mbele ina mbaawa wallitde worɓe mum en e ɓesnguuji mum en falaade caɗeele nguurndam caɗɗam, caɗtuɗam, nguurndam ɗam nganndu-ɗaa ɓurtiima yimɓe doole sibu heewde ko soklaa. O teeŋtini nde jaŋde sukaaɓe rewɓe toppittee, kala ko ina laƴna jaŋde maɓɓe ƴeewtee, sabu teskaama sukaaɓe rewɓe ina keewi e ekkolaaji dow ɗii, tee, ina hiisaa telɓinta jaŋde maɓɓe tan ko dewle law. Ɗum ɗoon noon ina foti sakkaneede peeje, safree, mbele rewɓe ina mbaawaa janngude sabu ko jaŋde tan waawi ɓamtude rewɓe, hokka ɗum en fotdeeji mum en haa timma.

O wiyi « enen rewɓe naamndi-ɗen ko ndimaagu men e heɓde fotde men. Kono yo ɗum wondu e teylaare e hakilantaagal sabu teskaade renndo men ko renndo Lislaam fotngo teskaade laabi Lislaam. Fotde men e worɓe wonaa aaƴaade e nder galleeji e salaade yamiroore Lislaam yamiri yo en ɗoofto worɓe. Kala ko eɗen mbaɗa ndiisnondiren e worɓe men, kaalden, njeewtiden, paamondiren, mbaɗen koo NJaay Saydu Aamadu wiyata koo : « so aɗa yaha, wayno, so a artii tintin », sabu nguurndam ko maa yuɓɓa nde feewa ».

Nde Kajjaa Manngaan rowi ko Raamata Ceerno Bah joofni konngol mum. Meer Likseyba, Mammadu Maamuudu Kan yetti rewɓe Likseyba haa nguu ñalngu yuɓɓiniraa nii, o wasiyii dental rewɓe, sibu ko dental maɓɓe tan waawi waɗde huunde ; dental ngal kadi alaa paltoor, ko yo rewɓe Muritani fof ndentu, kala ɗo dental alaa, alaa ko gasata. O wasiyii nde rewɓe ɓee moƴƴinta ko keɓata e kewuuji ɗii, sibu 700 000 mb ina mbaawi fiyeede e kewu, fof sarkitee haa laaɓa, tawa naftaani piyanaaɗo oo, naftataa kadi fiyɓe ɓee. Geɗe bonannde bayɗe noon so nattaani, renndo men seerataa e baasal, nattataa wonde renndo yelotooɓe, daɗeteeɓe haa aduna firtoo. E miijo makko so kaalis oo fiyaama, yo wood ko ittaa heen waɗee e booñ, goɗɗo so kewnii ittee heen waɗee e booñ, mbele so ɓooyii booñ oo ina heewa, ñalawma janngo kala jiɗɗo liggaade, ittanee heen, taƴanee daawal liggoroo, so daawal timmii o artira, wooda ko o fawi heen, woni kaalis oo wona e gollaade. Iwen e adaaji ɗi nganndu-ɗaa aduna oo fof woppii ɗum en.

Nde meer Likseyba rowi, ko ɗoon e galleeji saraaji ɗii ñallaa, haa kikiiɗe Hawwaa Sih e Al Huseyni Yuusuf Kan njeewti ko faati e «caɗeele jaŋde rewɓe», wondude e gaaci Maamuudu Demmba Bah e jimɗi sukaaɓe rewɓe haa caggal futuro. Ko nii juulde rewɓe 2013 yahri to Likseyba, yo Alla rokku en tawtoreede nde mo wuuri.

Abuu Aamadu Joop