SNIM Suwoyraat : juulde 50ɓiire laana njoorndi

0
930

Ko e nder ɗee kaaƴe cuurkooje nguleeki , ɗo leydi yerɓata kuɓeeje ndimmboo ngam ottanɗe miinuuji, yaltinoore kennebe e kelle nguleeki, ɗo kaacaali e ɓiicaali kam e diiraali laaɗe njoorndi, ɗi leppi e lappi cor-sortooji, ɗo liggotooɓe gila subaka haa jamma njoftaani, ñallooɓe ñaamaani, njaraani, ndonka ko kirtii, gollotooɓe MIFERMA ɗuggiti to oogirde suwoyraat ñalnde 12-seeɗto (avril) 1963, laana njoorndi ngadana fayde e hawngo pakkeeji Nuwaadibu.

Ko e nder ɗee kaaƴe cuurkooje nguleeki , ɗo leydi yerɓata kuɓeeje ndimmboo ngam ottanɗe miinuuji, yaltinoore kennebe e kelle nguleeki, ɗo kaacaali e ɓiicaali kam e diiraali laaɗe njoorndi, ɗi leppi e lappi cor-sortooji, ɗo liggotooɓe gila subaka haa jamma njoftaani, ñallooɓe ñaamaani, njaraani, ndonka ko kirtii, gollotooɓe MIFERMA ɗuggiti to oogirde suwoyraat ñalnde 12-seeɗto (avril) 1963, laana njoorndi ngadana fayde e hawngo pakkeeji Nuwaadibu.

Tabitgol Miferma e wuro Suwoyraat hawri ko e hitaande 1950, e les tiimaandi Kejaa-Idjiil bannge fuɗnaange, sara oogirde njamndi Tasadit. Wuro ɓurngo ɓallaade woni ko 30 km hirnaange Suwoyraat hono F’deerik , inniranoongo hanki Foor-Guroo (Fort-Gouraud).

Mahngo wuro ngoo, e puɗɗagol gaafgol oogooɗe jamɗe ɗee, yanti e nguura luliiɓe ngam feewnude laawol laana kaa, ko e werlaaji moolanaaɗi moolee (Norias de Kenwort) ummotonooɗi Pooreciyeen (Port Etienne), hannde innitiraango Nuwaadibu, tawi rewri ko e boli laatiiɗi caggal mum laawol laana njamndi, ka innirten Laadoori jeereende Sahara waɗirtenoo.

Ngol bolol ngol njuuteendi 704 km dentinoowol oogaandi Suwoyraat e hawngo laaɗe Nuwaadibu, rewi ko e keerol Muritani e Saharaa Oksidantaal, biyetenooɗo hanki (Rio de Oro walla Sahara) jeereende Españool hirnaange haa fuɗnaange, yahi haa yettoyii Suum (Choum), naati e nder haayre Suum (Tunnel) yalti ŋabbitiri rewo.

Tesko-ɗen ko adii 1978, laawol laana kaa rewnoo ko e nder ngaska (tunnel), e nder wolde Saharaa, ngam kisal kooninkooɓe leydi men, ka natti rewde e nder ngaska kaa.

Laana njoorndi Snim Muritani jeyaa ko e laaɗe ɓurɗe juutde, ɓurɗe teddude, e ɓurɗe mawnude e nder winndere ndee no diidorinoo. Njuuteendi makka ina tolnoo e 2,5km, ka waɗi ko koye 3 haa 4 (diesel-electrique general motors) ka 3.300 cv «doole puccu», 200 haa 210 wago, ka teddeendi 2 400 ton. oogaandi Snim, qiimaa ko 200Mt d’hematite electrolytique (jamɗe ɗe mbaylaandi lasliiri, mooftuɗe ko famɗi fof 8% karbon). Ɗe ngaaftetee ko e wertallo udditiiɗo (des mines à ciel ouvert) to nokku Kejjaa d’ijil, hono F’deerik, Ruesaat e Tasadit, ɗe ndoondee haa e hawngo geec Kansado to Nuwaadibu.

Laamu ina herorii e oo sahaa 78% e keɓal Snim. Ko heddii koo ko pecce 5 dente ngalu e oogirɗe arabeeje (organisations financiére et miniéres arabes) pooɗondirta ɗum, tawi ina jeyaa e majje FADES e BID, jokkuɗe haa hannde oogugol oogo oogaandi jamɗe Suwoyraat.

Fiyannde nderndeeri timmundi (produit interieur brut «PIB») Snim e nder Muritani ko 15% etee sosiyetee oo ina gollina ko ina tolnoo e 5 000 neɗɗo.

12 avril 1963 – 12 avril 2013: Duuɓi 50

Duuɓi 50 ko ɗee kaaƴe cuurkooje, puɗɗii wuurde e wuurnude ɓiɗɓe leydi Muritani. SNIM hannde, ina mawnina hitaande mum 50ɓiire nuldugol laana njoorndi ngadana ummaade Suwoyraat faade e hawngo laaɗe Nuwaadibu. En mbaawaa haalde SNIM tawi en ciftoraani, en nduwanaaki sahodinnooɓe suwoyraat ɓe naamndanooki so wonaa nguurndam moƴƴam. E oo ñalawma 29 duujal (mee) 1963 Moktaar wul Daddah, hoyreejo leydi Muritani e oon sahaa, yamiri kooninkooɓe leydi , yoo pellu ɓiɗɓe leydi, hono liggotooɓe e Snim Suwoyraat. yurmeende Allah Yo won e maɓɓe.

Mbele ɗaam nguurndam moƴƴam ɗaɓɓittenoo ɗam heɓaama ? Fulɓe mbiyi seeɗa alaa ko barke woodi, kono haa hannde, kala fotde liggotooɓe e Snim maa sippiro ara heen. Huunde ndee fotaani wonnde, sabu duuɓi 50 wonaa balɗe 5, wona jonte 5, wonaa hay lewbi 5. To bannge gollorɗe, e nder leydi men, Snim daɗotaako. Ko werlaaji mawɗi ɓuuɓɗi, (camions), gaggittoji kaaƴe (pelles electriques), gurwooji kaaƴe (perforatrices), potndooji kam e ɗaatnooji laabi (niveleuses) e ko wonaa ɗuum tan. E nder gollorɗe ko ordinaateeruuji ha diwti sariyya e werlaaji gollorɗi e ko nanndi heen.

Cellal ko afo ngalu fulɓe mbiyi. Hay sinno tawii safreede tawi yoɓaani hay dara ko huunde walloore liggotooɗo, Snim ina fotnoo jogaade kattanɗe waawde safrude tawi ñawɗo yaltaani leydi, seerndaaka e ɓesngu mum, seerndaaka e yiɗɓe kam e sehilaaɓe. Ko goonga Snim ina jogii kilinikaaji ɗiɗi, gooto mo Nuwaadibu e gooto mo Suwoyraat, ardiiɓe ɓee podiino maa ɗi peewnite, haa ɗi ngonta hopitaaluuji, ñaago-ɗen Allah woto ɗum wontu reedu leliindu. To bannge safaara, Snim ina foti yiylaade haralleeɓe sanne, sabu wona keewal, maa kesɗugol kuutorɗe walla heewde leɗɗe waɗataa safaara moƴƴude. Ko adii fof ko ganndal, sabu neɗɗo wonaa werlaa. Ñaago-ɗen Allah yo ardiiɓe sosiyetee oo ngon njurumdeereeɓe, annduɓe fotde, ndokka nde, cafra no haaniri, ñammina, njarna, ɓe paama ko weltaare e weytaare, potal kam e nuunɗal ƴellitta Snim.

Ngam haa hannde, mawninnde oo ñalawma 12 abriil 2013, fedde coftal ɓalli e pinal mo Kejjaa lollinii pijirlooji keewɗi. E nder majji lammba faaro kala fuutanke ina heen jeyaa. E nder ladde Allah e jeereende, e nder mbunndi-mbunndi rewo Sammba, bawɗi tunngii, ɗammbii, ɗambitii, cerkitii njahdi e buubaaji, kelle e kuljinaali, pooɓne, ɓile e beñcitte, keewtii ndigiral juulde. Banndiraaɓe nootii nootodii e fuutankaagal, mbiruuji cippiri haa waɗi faayiida, arnooɓe fof, gila e safalɓe, sooninkooɓe kam e jolfuɓe kooti ina mbeltii sanne. E nder lammba kaa, Allah rokki wune, ko mbir men Pappa Soh. O heɓii njeenaari makko kam e karaŋ kawgel lammba hitaande 50ɓiire ɗoofagol laana njoorndi ngadana ummaade Suwoyraat faade Nuwaadibu. Yo Allah hokku en jam e cellal haa mawninen kadi hono ɗii ñalɗi. yoo geno waɗan en jam.

Haamiidu Bah,
Kalfinaaɗo jaŋde catal Suwoyraat Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani