Farayse : koorka fuɗɗotoo ko ñalnde 9 sulyee

0
1650

 

Gila dawaa dawi, juulɓe, hade mum en hoorde lewru koorka, maa njiya tawo lewru. So ina njuula koorka kadi, ko maa njiya lewru, walla koora balɗe 30. Juulɓe wonɓe leydi Farayse, puɗɗotoo hoorde hikka ko ñalnde 9 sulyee, ɓe njuula koorka ñalnde 9 ut. Hankadi, ɓe coklaani ƴeewde lewru ngam anndude nde koorka fuɗɗotoo e nde joofata.

Rokki oo kabaaru ko Diiso Farayseewo diine Lislaam. Ɗumɗoo noon ko huunde hesere e nder leydi Farayse.

Hade juulɓe Farayse fellitde ɗumɗoo noon, maa ɓe njooɗii e batu, ɓe kaaldi ha ɓe kawri e feere ndee : hankadi, ko heddii heen koo, ɓe ngontaa ƴeew so lewru dariima ngam fuɗɗaade hoorde walla yarde. Hankadi, fof ko ko hiisetee tan. Ɗum firti, ɓe tuugnotoo ko e hiisaaji dottooji, hitaande kala, hol nde lewru kala darotoo e hol nde maayata. Ko adii ɗum, gila ko ɓooyi, waktuuji njuulu ko e hiisa pawinoo ; ɗum firti ko subaka, tisubaar, takkosaan, futuru e geeƴe kala, yimɓe nattiino ƴeewde naange ko ɓooyi ngam anndude nde poti juuleede, gooto fof ƴeewata tan ko montoor mum.

Ina wayi no almameeɓe jumaaji Farayse fof ina kawri e miijo hee, tee juulɓe ɓee ina mbeltii e ndee feere. Sibu, e miijo maɓɓe, “ɓayri eɗen njogii karallaagal hiisaade nde lewru darotoo walla nde maayata, hol ko haɗata en yahrude yeeso seeɗa ? Ɗum maa addan yimɓe waawde feewnitaade e yuɓɓinde golle mum en”. Kadi, maa ɗum addan juulɓe ɓee waawde rewdude Alla. Sibu ndeen, nde tawnoo yimɓe njiydataa lewru laawol gootol, gooto fof yowittonoo tan ko e leydi ummii ndii. Ɓee koora hannde, ɓee koora janngo… Jooni, ɗum fof maa nattu !

Eɗen ciftina tan, wonaa ɗoo ɗum fuɗɗorii. Turki e Libaan e Libi e Buruneey e Malesi ko heen ngonnoo.

So leyɗe Afrik, haa arti e Muritani e Senegaal e Mali, Maruk ekn… mbaɗatno noon, maa ɗum fooftintuno juulɓe e luure ɓee njuula hannde, ɓee njuula balɗe ɗiɗi caggal ɗuum…

BAB