Abdullaay Idi Wan : Ceerno wanwanɓe keso : Ceerno wanwanɓe capanɗe tati e tataɓo (33ɓo) fiilaama ñalnde aljumaa 14 suwee to Abdalla Jeeri. Oon woni Abdullaay Idi Wan jahroowo e duuɓi 89. Ko o demoowo, guurɗo e wuro Abdalla Jeeri, nder komin El Vrah, hakkunde Kayhayɗi e Ɓoggee. O meɗiino wonde kadi jula e gaynaako. Ngolɗoo lefol fuɗɗii fiileede ko e gila e teeminannde 13ɓiire. Ceerno wanwanɓe noon foti wonde ko neɗɗo kumpitiiɗo diine lislaam, walla mbiyen Ceerno.
Abdullaay Idi Wan : Ceerno wanwanɓe keso : Ceerno wanwanɓe capanɗe tati e tataɓo (33ɓo) fiilaama ñalnde aljumaa 14 suwee to Abdalla Jeeri. Oon woni Abdullaay Idi Wan jahroowo e duuɓi 89. Ko o demoowo, guurɗo e wuro Abdalla Jeeri, nder komin El Vrah, hakkunde Kayhayɗi e Ɓoggee. O meɗiino wonde kadi jula e gaynaako. Ngolɗoo lefol fuɗɗii fiileede ko e gila e teeminannde 13ɓiire. Ceerno wanwanɓe noon foti wonde ko neɗɗo kumpitiiɗo diine lislaam, walla mbiyen Ceerno.
Wanwanɓe noon, ko seernaaɓe, kono kadi ko harbiyankooɓe. Ceerno wanwnɓe jiimi kadi leyɗeele maɓɓe. Ko kaal-ɗen ɗoo koo, potno-ɗen wiyde ko ‘’wonnoo’’, sibu hannde faayiida lefol ngol ko teddungal tan e faaro.
Elimaan Puri baɗtuɗo 20 fiilaama to Demett
Ñalnde aset 15 suwee 2013, ujunnaaje keewɗe neɗɗo kawritii ɗo Demet ɗoo (gaɗa maayo, tolnde Ɓoggee) ngam nootitaade e piilngal Elimaan Puri. Fiilaa lefol ngol ñalnde heen ko Ceerno Aamadu Yaakuuba ganndiraaɗo Aamadu Calgu. Geɗe pinal halayɓe keewɗe ciftinaama ñalnde heen. Quraana janngaama toon, duwawuuji kadi nduwaama toon.
Fiiletee lefol Elimaan Puri ko jiggooɓe. Ina wiyee wonde ɗum ardi ko e dokkal leyɗe ɗe satigi Sammba, rokkunoo Ceerno Moodi Jiggo caggal nde oon safri ɓiy satigi debbo mo hakkille mum wirninoo. Gila ndeen, ɓurɗo duuɓi e jibinannde Moodi jiggo ina fiilee lefol ngol. Toɗɗotoo mo noon ko galleeji jahjahɓe e ndonngeeɓe e taalɓe e ñaŋñaŋɓe. Kanko jiimi leyɗeele maɓɓe, woni joom leydi.
Piilngal Jaaltaaɓe tufnde jeegoɓo kam e Jee mayo to MBoon
Ɗoo noon ko kaaɗtudi ! Waɗi noon, ko leppi ɗiɗi piildaa ɗoo. Lefol gadanol ngol, fiilaa ɗum ko Njuna Jibeeri Mbooc to Sahre Ndoogu. Lefol ngol ko lefol subalɓe jom tufnde en. So wiyaama ngol arti ko e daande walla e hoore Njuna Jibeeri, kala mawnuɗo e nokku hee, kawrunooɗo e sahaaji nde kolongal Ɓoggee hujjitta, ndeen nde sahre-ndoogunaaɓe mbefotoo ngam yahde Ɓoggee walla gese … maa wiy, “ngol lefol dey fiilaa ko ɗo haani”, sibu, alaa e nokku hee mo jolaani e laaɗe Njuna en, alaa heen mo Njuna en taccinaani. Njuna Jibeeri noon jibinaa ko e hitaande 1930 to Ŋorel. Ko o njaatum Haymuut Jibeeri Mbooc. Ndeen, jaaltaaɓe tufnde ko kam wonnoo “jom mayo”, jiimɗo tufnde, kala ko o yamiraani walla welaaka, waɗetaake ɗoon; kala mo o haɗi memde ndiyam, so memii ɗam, yooloto walla barooɗe maayo loƴa ɗum ha yara kore…
Kaan mbaawka kadi, ko e mbaawkaaji Jee-Maayo, woni joom maayo walla kadi jeyɗo mayo, mbele yimɓe fof ina paama. Fiilaa ngolɗoo lefol ko gorko darjuɗo, jannginoowo ŋanaa, karallo mawɗo geɗe pinal e fannuuji goɗɗi, mo nganndu-ɗaa alaa majjuɗo ɗum e diiwaan halayɓe hee, rewo e worgo, sabu ñalaaɗe mum teskinɗe e nder wuro Ɓoggee e darnde mum maantinnde e kewuuji pinal kitaale 70. Oon gorko wiyetee ko Njaay Maalik Umar, to Ndormbos.
Kewu nguu fuɗɗorii ko jaŋde Quraana. En ɓennataa ɗoo tawa en kaalaani wonde sete paayodinɗo galle kellinaaɓe, seerenɓe nokku oo ina tawaa. Caggal ɗuum ko gostondiral konngi (diskuuraaji). Rewi heen ko jirwino : buubaaji e kelle e kuljinaali rewɓe. Ko Sam Paam, jaaynoowo, jirwinoowo emisoŋ “Dingiral men” to tele Sahel TV, ardinoo njuɓɓudi kewu ndii. Loggi lefol ngol e daande Njaay Maalik ko Jibeeri Banel Mbooc. Gasataano ooɗoo kewu waɗa, tawa meer Ɓoggee, hono Aadama Muusaa Bah e cukko mum, hono Njaay Jibriil, tawtoraaka.
