Macee Kereku sankiima

0
756

 

Macce Kereku, gooto e meeɗnooɓe ardaade leydi Benin, sankiima ñalnde alarba 14 oktoobar 2015, ina yahra e duuɓi 72.

Macee Kereku jibinanoo ko ñalnde 2 settaambar 1933 to Kuwarfa. O janngii e duɗal konu to Kati (Mali), to Ndar (Senegaal), to Duɗal konu Fréjus (Farayse), e to Ekkol Taamasoor Paris. Caggal ɗuum o wonii edkaa (Aide de camp) hooreejo gadano leydi Dahomee, hono Hubert Maga tuggi 1960 haa 1963.

Ñalnde 26 oktoobar 1972 o waɗi kuudetaa o heɓti laamu. E hitaande 1975 o inniti leydi ndii, waɗti wiyeede Benin. O woni heen haa 4 abriil 1991.

E kitaale 1980, caggal mbayliigaaji jolnooɗi nder winndere ndee (pusgu Dental Leyɗe Sosiyaalist Sowiyet, kelgol ɓalal Berlin …), nde o faami hankadi yontii mbayliigaaji naatnee e nguurndam leydi makko, o noddi, e maayirɗe 1989, “Batu ngenndiiwu (conference nationale) ngam sompude juɓɓule tuugiiɗe e demokaraasi. Kanko woni ɗum noon, hooreejo leydi Afrik gadano jaɓɗo keewal partiiji e leydi mum. Nii woni Batu ngenndiiwu nguu felliti sompude hitaande daawal cabborgal  e yuɓɓinde woote e nomde hooreejo hilifaaɓe. Macee Kereku jaɓi denndaangal kuule Batu nguu ƴettunoo. Lebbi seeɗa caggal ɗuum, François Mitterand waɗi diskuur mum ganndiraaɗo “Diskuur La Baule” ngam semmbinde leyɗe Afrik nde ñemmbata yeru Benin oo, naatna demokaraasi e nguurndam leyɗe mum en.

Haaɗaani ɗoon, sibu, e woote baɗnooɗe e hitaande 1991, Nisefoor Sogloo hawi mo, o jaɓi, o deestii. Nde woote mbaɗti ñalnde 4 abriil 1996, o toɗɗitaa, o arditii leydi ndii. O toɗɗitaa goɗngol e marse 2001, kono duuɓi makko kaɗi mo birgude laamu e woote 2006.

Maccee Kereku ina wiyetenoo « dooñoo ». So neɗɗo wiyaama dooñoo, faametee heen oon ko neɗɗo baawɗo ndiyam, kala no huunde ardi fof ina waawi yahdude heen. Ɗumɗoo noon wonaa manoore… Kono Kereku wonaa ɗuum faynditii heen. Ko goonga dooñoo ina nanndita e kala nokku woni, kono ɓuri kadi maantinde e dooñoo, ko so ina yaha e dow catal lekki, hade mum yaɓɓitde koyngal, maa dimmbina catal ngal, haa yenanee so yaɓɓii ngal helataa : ko oon jikku Maccee Kereku teskii, yiɗnoo ƴettude e dooñoo.

E nder manndaaji makko ɗiɗi ɗii, hakkunde 1996 e 2006, Macee Kereku ɗooftiima no moƴƴi ceerungal hakkunde mbaawka carɗinoowa e mbaawka ciynoowa. Nii woni wellitaare jaayɗe laatii tigi rigi e leydi hee, Benin wonti leydi ɗiɗmiri e nder Afrik to bannge ɗooftagol wellitaare jaayɗe, jeyaa e hoore leyɗe e nder winndere ndee. Omo seerti kadi e hooreeɓe heewɓe Afrik, o waylaani doosɗe leydi makko ngam ittude kaaɗtuɗi duuɓi neɗɗo waawi birgirde laamu e leydi Benin, walla ɓeydude manndaaji.

E wooteeji 2006, Yayi Boni toɗɗaa e woote ɗe hay gooto yeddaani, lomtii Kereku e ngardiigu leydi Benin.

Bookara Aamadu Bah