Ñalawma Suleymaani Baal e Ndakaaru

0
641
Yanaande Sileymaani Baal

Ñalawma gooɓe jiile yuɓɓinanooma e nguurndam Ceerno Suleymaani ñalnde hoore biir (altine) 4 noowammbar (jolal) 2017 to CICES Ndakaaru e gardagol Seneraal Usmaan Kan. Yuɓɓini joɗnde ndee ko fedde Suleymaani Baal. Tiitoonde ñalawma oo ko « Filñitere Fuuta e hitaande 1776 e binndanɗe mum » Ceerno Suleymaani Baal, yahdiiɓe e Almamaagal. Kewu nguu waɗi ko e teddungal Makki Sal, hooreejo leydi Senegaal. Njaatigi ñalawma oo noon ko Mustafa Kan, meeɗnooɗo wonde goforneer, mawɗo galle Ceerno Suleymaani Baal en hannde. To bannge hooraagu teddungal kewu nguu, toɗɗe njani ko e Ceerno Madaani Taal, Aamadu Muktaar Mboh, gardinooɗo njuɓɓudi Unesco e Galle Baalɓe to bannge Muritani. To taabal yeewtooɓe, fotde 11 ceerno ina mbinndanoo e doggol hee. Gooto e maɓɓe fof dañii ko yeewtani jamaanu ngarnoongu nguu, gila e golle Suleymaani Baal haa e kewkewe maantiniiɗe, baɗnooɗe e nder lefol almameeɓe.

Ñalawma oo. Golle ñalawma ɗee puɗɗii ko 9w30h, ɗe njoofoyi ko takkusaan, 17w 00 h. Caggal nde hoɗɓe mbismaa e nder CICES haa njooɗodii, ko gaaci konunkaagu ndewi heen, ngutti duubirgol Senegaal. E teskaade gardiiɗo Fedde Suleymaani Baal to Senegaal ko Seneraal e nder konunkaagu Senegaal. O wiyetee Ko Seneraal Usmaan Kan. Caggal ɗuum ko Quraana tedduɗo rewi heen e ɗemngal Mohammed Waduud Jah. Seneraal Usmaan Kan waɗi bismaango feewde e yimɓe nootitiiɓe ɓee, e ɗemngal Farayse e Pulaar. Nde o rowi, fawii heen ko haalannde mawɗo Mustafa Kan (Farayse e Pulaar) kono ko e mbaydi wideyoo. Sokna Roxaya Faal ari, loowi rogere mum e ɗemngal Farayse : filñitere Fuuta e 1776: dillere tuugnorde wonande daartol Senegaal. Ceerno Mohammed Saydu Bah noddaa, ari, nanngi lowre mum e ɗemngal Pulaar laaɓɗo cer. Tiitoonde makko wonnoo ko: Fuuta Tooro e darorɗe teeminannde 18ɓere e maale filñitere. Taahiiru Faal waɗi haalannde mum ko e wolof. O nanngi ko Duɗal Xaali Amar Faal to Pir gila e wonde ngal eɓɓoore renndo haa e caragol nanalla maggal e nder jookli winndere ndee. Seneraal Usmaan Kan ƴettiti konngol ngam anndinde jamaanu nguu jaale mawɗe gonɗe ɗoon e nder nokku oo e yettorde waɗnooɓe golle e balle tiiɗɗe haa ñalawma oo dañi waɗde no wayi nii. Ceerno Iba Deer Caam fotnoo ko bilde, sigga walla segga denndaangal haalaluuji kaalanooɗi ɗii, sufa heen binndanɗe potɗe naftoreede hannde e jamaanu mo ngon-ɗen oo. Iba Deer Caam haali darnde Suleymaani Baal, juutnii e manoore mum, ŋarɗugol darnde mum e faayidaaji ɗi rokki Senegaal. O yetti Fedde Suleymaani Baal Senegaal sabu fiɓnde nde jogii e yuɓɓinde ñalawma bayɗo hono nii. O sakkitorii ko waɗde wasiyaaji wonde Suleymaani Baal ko ngalu ndenndaangu wonande winndere ndee e kala kadi mo o woni ceerno mum, jaɓi rewde e jamirooje makko ko aldaa e puural, dawataa bonngol, dawnataa bonngol. To bannge Ceerno Mammadu Yuuri, fotnoo wonde tiitoonde jolannde mum ko : Ceerno Suleymaani Baal e yiyannde laamu/ Suleymaani Baal ko moƴƴitinoowo, ko wage jiyoowo ko arata. Faayiida mum tan, caggal Ceerno Iba Deer Caam ko Ceerno Abdul Malal Joop. Ceerno Abdul Malal Joop haali ko e Pulaar laaɓɗo mo waɗtaaka ndiyam. Nde o huufi haalirde, o jolani jamaanu njooɗiingu nguu ko e laamu almameeɓe, ngooroondi e golle. O rokkii yimɓe humpito heewngo sanne hay so tawii fanniyankaagal makko ɓuri yahrude ko to golle Sheek Muusaa Kamara mo Ganngel. Nde o rowi konngol, hawri ko e naatgol Ceerno Umaar Jum e nder nokku oo. O bismaa, o jooɗii, o rokkaa konngol. O haali ko e ɗemngal Farayse. Tiitoonde makko ko: Miijo Suleymaani Baal : hol no ngo hesɗinirtee hannde oo ?  O ruttitii e ko o haalnoo e miijo Ceerno Suleymaani Baal e jaayɗe binndaaɗe gila e duuɓi, o waɗi yeruuji e Senegaal, o sakkitorii eeraango. Lomi yolnde caggal ɗuum ko ceerno Abdullaay Dooro Soh, ɓurɗo hollude wonde Ceerno Suleymaani Baal, wonaa janngude ɗum Quraana, gannde goɗɗe walla yilloyaade nokkuuji goɗɗi ngaddani ɗum jogaade ɓernde nde jogii ndee, walla daraade darnde nde darii ndee. E wiyde makko, mo ena yiɗi faamde darnde Suleymaani Baal ndee e pellital mum, ko maa faama tawo faayidaaji ɗiɗi ɗowɗi fuutankaagu biyeteeɗi: gacce e pasiraagal. Nde Sohyel rowi haalannde mum Farayse e Pulaar ko Ceerno Njawaar Kan naati dingiral. Lowre makko ko “ mutal naange lefol almameeɓe e sababuuji mum nder e boowal ”. Hay so tawii o wonaa ceerno dartoriiɗo jannginde, ko o cakkitinteeɗo, e no o wiyri, o haalanii yimɓe ko deeƴata e hakkillaaji mumen.

Ko Ceerno Mammadu Yuuri Sal tonngi yeewtere ndee, yaltini miijo fotngo reweede hannde oo. Ko adii nde o uddata haala makko, o heɓii hollitde wonde so Suleymaani Baal anndaama to lelii, garɗo fof tawa huɓeere ena mahaa, ena sinkaa, arkille ena diilaa nder heen, caggal Alla, njettoor keeriiɗo fayti ko e Jiingenaaɓe e fedde Suleymaani Baal wonnde to Ieydi Itali. Ko ɓeen mahi rawda oo ñalnde 1 mee (duujal) 2008, mbaɗata kadi ceede mumen, hitaande fof ena mawnina ñalawma Suleymaani Baal ñalnde 15 settaambar (siilto). O haali ko e ɗemngal Wolof.

E siftinde wonde ɗowi njuɓɓudi ginol golle ñalawma oo ko jaayndiyankooɓe ɗiɗo: Hammee Aamadu Lih e Mayram Selli Kan. Tuugnorgal ñalawma oo haalaa ko e ɗemɗe tati : Pulaar, Wolof e Farayse. Caggal ɗuum woodi ɓeyduɓe e ko yeewtaa koo, naamne naamnaa.

Fedde Suleymaani Baal yaaɓani rokkirde alluuje. Winndaa e majje ko wasiyaaji jeeɗiɗi ɗi Suleymaani Baal sakkitnoo wondiiɓe mum ko fayti e suɓngo almaami gardotooɗo Fuuta Tooro. Keɓi alluuje ɗee ko yeewtunooɓe e ñalawma oo e Njaay Saydu Aamadu sabu mum wonde deenoowo Rawda Suleymaani to Jiinge. Nii woni tonngol ko yeewtanoo e ñalawma hee koo waɗaa.

Ñalawma Suleymaani Baal dañii jamaanu sibu tolnoyiima e 1 200 aadee ko jiidaa e fedde yuɓɓinnde ndee. Nulaaɓe galle Baylaa Pereejo Soh to Haawre Damga, nulaaɓe galle Almaami Abdul Qaadiri Kan to Koɓɓillo Jaawɓe, daayira Xaali Amar Faal to Pir Sañekuru e ɓesngu Suleymaani Baal ngummoriingu to Boode Laaw ndokkii ñalawma oo hakke mum haa timmi ko jiidaa biisuuji mawɗi keewɗi, gummoriiɗi to wuro Mbaaleen. Ngoon wuro ko jolfuɓe mehɓe, kadi ɓe njettetee ko Baal.

Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa