Fiilto moolto jammi Muusaa Moolo Balde

1
438

Nder nehaande wuro Koldaa, leegal Dumaasu, ko ɗoon Jammi Muusaa Moolo Balde hiŋkinii. Njuuteendi makki abbiima e meeteruuji noogaas haa fawi. Kii jammi ɓurii duuɓi teemedere, kaŋki adii ɗoon leegal Dumaasu ngal. Leegal Dumaasu ngal fuɗɗii hoɗeede ko e kitaale 1870 fayi 1872. E oon tuma, ɓurnoo heewde e leegal hee ko Mandiŋkooɓe. Bieteeɗo Foode Kulibali laatinoo mawɗo leegal ngal. Jammi Muusaa Moolo wonii seede golwole keewɗe nder Fuladu, yontaaji Koldaanaaɓe keewɗi cakkiima les makki, korsinii ki, kormiima ki.

So Koldaa wonii laamorgo Fuladu Pakaw Balanta Kunnda, Jammi Muusaa Moolo ina jeyaa e ko tagi ɗum ñiiɓde. Ki tamii jeloode daartol e pinal Fuladu e kuuɓal, haa arti noon e ngal leegal Dumaasu Koldaa.

Muumo lemsuɗo seediima daartol

Adii hoɗde e leegal Dumaasu Koldaa ko Wambaraŋkooɓe yetteteeɓe Keyitaa e Konaate e Kulibali e Dumbuya. Ko ɓe koniŋkooɓe suusɓe jaambareeɓe ummoriiɓe leydi Mannde, ɓe ndewi leydi Gaabu haa ɓe njettii Fuladu. Ɓe ngaddori pinal maɓɓe e donaaɗi maɓɓe (finaa-tawaa) e goowaaɗi maɓɓe e allaaji maɓɓe. Nde ɓe njettii ɗo Koldaa woni hannde ɗoo, ɓe koɗi ɗoon. Ɓe inniri nokku o Dumaasu, ko firtata « cuuɗi les » ngam yerondirde ɗum e haayre toownde wonnde sara ɗoon.

Daartol Jammi Muusaa Moolo jotondiri ko e daartol leegal Dumaasu, kono kadi jokkondiri e golwole Muusaa Moolo Balde, laamɗo Fuladu.

Nde Muusaa Moolo lomtii baaba mum Alfaa Moolo Balde e hitaande 1881, nde o fooli baabiraaɓe makko-sawndiiɓe Bakari Balde e Dikkori Balde, o raaŋani yaajnude laamandi o roni e baaba makko Alfaa Moolo. O waɗti yahde omo hona omo rugga jawɗeele e leyɗeele Mandiŋkooɓe. Tuma gooto, kaŋko e koniŋkooɓe makko, ɓe ngari Koldaa tawi eɓe tampi. O yiyi jammi ki ina wiifni cate jahɗe haa keɓi leydi.

Ko ɗoon o felliti waɗtude jammi ki fooftorde, ñallirki, batirki. Ko les makki kadi Muusaa Moolo Balde yiyondirtunoo e hoohooɓe Fuladu Pakaw Balanta Kunnda. Kuuge keewɗe ɗe Muusaa Moolo ƴefti, ɓulnaa ko les kii jammi. Tuggi oon tuma, ko laatii waynorde so koniŋkooɓe ina njaha haɓoyeede. So ɓe poolii so ɓe poolaama, ɓe ngartata kadi ko les makki. Ko jammi ndoondiiki weltaare e sunaare, ko jammi korsuki jibinannde Koldaa Pakaw e Fuladu haa heɓi Welingaraa. Gila ndeen ki waɗti wiyeede Jammi Muusaa Moolo ɗo Fulɓe Fuladu kawrata.

Cuuɗndi ndi hoɗdiiɓe nganndaa

Gaagaa darnde jammi ki to bannge daartol, aki reeni kadi bannge cuuɗiiɗo, cuuɗndi nde won e Fulɓe Fuladu nganndaa. Heen sahaaji teeŋti e demminaare, ki sila haa ki laaɓa, cate caama, hay foobere makki fera haa yimɓe cikka ko ki maayki. Ko ndeen tan hoɗɓe saraaji makki ndoɓintoo cate maayɗe njaha kuɓɓoya. Kono so demminaare fuɗɗiima maayde, ki wilta haa ɓura no ki waynoo adan nii.

Fulɓe Koldaa ina mbiya ko e makki sanam koldanaaɓe hoɗi. Ko ki koɗaaki. Nde wonnoo kadi ki darii ko sera jumaa, ɗum waɗi duwawuuji baɗaaɗi ɗoon fof ko jaabaaɗi. Koɗɗo e kii jammi ko jinne moƴƴo mo bonnantaa hay gooto. Ko ɗum tagi Koldanaaɓe horsinde Jammi Muusaa Moolo, ki ɓe cifotoo ko kam woni « wuddu Koldaa », alaa miijotooɗo feƴƴude ki, walla nii soppude e makki hay baramlefol.

Feƴƴaa wuurtini hoore mum

Won ko waɗi ko haawnii ko Koldanaaɓe njaŋtotoo. E yonta koloñaal, tuubakooɓe ummanii feƴƴude ki. Ɓe noddi lawɓe, ɓe njoɓi ɗum en e gardogol tuubakooɓe addorɓe kaɓirɗe mum en, jammbe e jaasiiji e « riisuuji ». Koldanaaɓe etii, enndii yo ɓe ngoppu jammi ki, ko kaŋki reenata Koldaa, ko ki koɗaaki. Tuubakooɓe calii. Ɓe ndawi e makki subaka gooto, ɓe ñalli feƴƴude haa naange muti ɓe ngaynaani. Ɓe pelliti fooftaade haa no janngo mum ɓe ndawa kadi e makki. Nde ɓe ngartunoo subaka law, ɓe tawi ki waytii no ki waynoo, cate caamnooɗe ngontii ɗo ngonnoo, hay cetetine ndentii naattii e foobre. Ki wiltiti haa ɓuri no ki waynoo adan nii. Yimɓe kaawaa, woodi e lawɓe ɓe, ɓe hakkillaaji mum en mbirnii, ndogi naati e ladde. Ɗum tinndanii tuubakooɓe, kii jammi wonaa mehi. Koldanaaɓe ina mbiya « ɗoo e Koldaa, alaa baawɗo wiyde ina anndi tigi-rigi Jammi Muusaa Moolo. Wuurɓe Fuladu fof njibina tan tawi ki ɗoon… ».

E jaati ko Mandiŋkooɓe ngadii hoɗde e leegal Dumaasu. Ɓe ndewatnoo sanamuuji maɓɓe ko e takko jammi ki. Ko les makki sukaaɓe kaddintee, njulliiɓe njooɗotonoo. So ndunngu naatii, so toɓo leelii toɓde, ko ɗoon Koldanaaɓe ñaagotoo yarnaango, nduwoo yo gese keew gawri…

Hannde o, pijirlooji Mandiŋkooɓe ko wiyatee «Jambadoŋ», ko les makki fuɗɗotoo, ko les makki fusata. Heen sahaaji, ina hasii yimɓe njaha lootoyaade les makki mbele ñaagunde mum en ina jaɓee. Nde sabu ɗum fof, hay gooto hannde miijotaako feƴƴude Jammi Muusaa Moolo.

Kuɗol : Aliw Saane

Firo : Aamadu Malal Gey

YOWRE 1

Comments are closed.