So wuro woodi e Muritani, ngo yimɓe fof kawri yahrii caggal, ko Kayhayɗi. Ƴeewaa tan, wuro ɓurngo mawnude to worgo leydi ndii, « wonnoongo kapitaal Fuuta, kapitaal ndema Muritani hannde » (Teen Yuusuf Gey) ina jogii daartol mawngol e kattanɗe keewɗe. Ko e maggo ekkol idii sompeede e Muritani e hitaande 1898, ekkol kebluɗo jagge garwaniije leydi ndii, kam e njuɓɓudi tafiindi e mahaaɗe goɗɗe gila e darorɗe teeminannde ɓennunde ndee.
Caggal ɗum ko puɗɗagol mbaylaandi e compugol toon ɗatirka e kirsirde ɓuuɓnaande (abattoir frigorifique), kam e udditgol Ekkol Ngenndiijo Heblo e Ganndingol Ndema (ENFVA – biyetenooɗo Ekkol Jagge Dowri, caggal ɗuum Nokku Ganndingol Ndema).
Kayhayɗi idii gure daande maayo Senegaal fof jogaade kanndaa e opitaal, ko e gidiiɗe kadi dañde kolees. Kanngo kadi idii dañde santaraal kuuraa e resoo ndiyam ceniɗam, e gaawi nawooji waameeji toɓo. Ko ɓuri heen heewde, waɗi ɗum ko neɗɗo mawɗo mo hono mum weeɓaani, mo yimɓe fof ciftorta, so Yuusuf Koytaa, gonnooɗo depitee-meer wuro ngoo, waɗti ɗum tiimtorgal, ɗo hooreeɓe leyɗe e depiteeji leyɗe goɗɗe, naatataano Muritani njettaaki : persidaaji Ahmadu Ahijo mo Kamaruun e feebariyee 1967 e Hamaani Njoori mo Niiseer e abriil 1967 e Leopool Sedaar Senngoor mo Senegaal.
Ɗum jiidaa e parlemaateeruuji Farayse e Mali e mee e desaambar 1966. So won nokku maantinɗo e Kayhayɗi foti innireede neɗɗo, oon neɗɗo foti wonde ko Yuusuf Koytaa sabu golle o gollii e Kayhayɗi ɗee. Wuro ngoo jokkii maantinde haa e joofirɗe kitaale 70, e gardagol depitee galo, hono Abdul Asiis Bah, baɗnooɗo ngalu mum e nafoore cukaagu nokku oo e nafoore wuro softunoongo to bannge pinal, haa ko denndaangal naalankooɓe e yimɓe coftal ɓalli (haa arti noon e mbiruuji) diiwaan oo fof, kala heen jiɗɗo heɓde daraja, maa ara Kayhayɗi. Aareen Ndiyam Jeeri yahiino haa wonti hajju mbiruuji. Oon sahaa, kapitaal Gorgol ina heewnoo faayida : wuro ngoo ina yooɗi, ina waɗi golle, ina waawi jaɓɓaade, ina heewi muñal. Abdul Asiis Bah (potɗo innireede Liisee oo) addii ɗoon jom suudu Ngartaa Tommbalbaay, persidaa Caad, e hitaande 1974, koɗo teddungal hiirde pinal nde yejjittaake to nokku Peyrissac. O wiyetenoo ko Neene Jallo ; ko kanko inniraa kootone ɗe rewɓe Kayhayɗi korsinnoo no feewi. Galleeji keewɗi ngummiima e diiwanuuji Muritani goɗɗi walla e leyɗe saraaji, walla Magreb, walla Orop, walla Liban, ngari, koɗi Kayhayɗi ngam julaade (Galleeji Eliyaas en, Laarusi en, Alami en jeeyatnooɗi bagi) walla pinal e naalankaagal (Aali Naar, Busfiya e Saytu e njulaagu e Saaluuji Sinemaa). Jibinannde ɗii galleeji gummiiɗi nokkuuji goɗɗi, ngontii ɓiɓɓe Dimmbee laaɓtuɓe. Yeru mum ko yarham mum doktoor Abdallaahi Seytu, janngunooɗo jaŋde leslesre to Kayhayɗi, jokkoyi haa heɓi seedantaagal doktoor, arti wuro cukaagu mum, gollori heen kellifuya e ñeeñal, Kayhayɗinaaɓe fof ina ceedii, ina keɓtinani mo ɗuum. Nde o sankii, o ubbaa e Kayhayɗi. So wuro ngoo innirii mo opitaal mum oo, maa waɗ ko haani.
Kaawis ! Duuɓi capanɗe tati hikka, Kayhayɗi nana yahra caggal, gila tan nde kominaaji cosaa. Tawi noon, e nokkuuji goɗɗi, joomum en kuutoriima ɗum ngam ƴellitde gure mum en, Kayhayɗi kañum ina ɓeydo ñifde. Kayhayɗi wontii jinnde mawnde ; kala nde ili, ko musiiba, sabu koɗnugol yimɓe ɓee e nokkuuji ilooji… Ekkol ndema gonnooɗo faaro wuro ngoo, rappii. Nokku Ngenndiijo Wiɗto Ndema (CNARADA) wontii dunndu leɗɗe; kanndaa ɗo laaɗe njuurotonoo laabi nay yontere e kitaale 1980, tawi heen ɗiɗi ko Air Senegaal, wontii lappol jawdi ooroori; Liisee Kayhayɗi, gooto e liiseeji ɓurnooɗi yuumtude e leydi hee, hay kañum jaastii hannde.
Hol ko saabii kaa ngonka ? Dalillaaji ɗii ina keewi, kono ɓurɗo teeŋtude oo ko golle laamu nguu, ɓurɗe laaɓtande en e yonta laamu Maawiyya, sibu ko kanngu yeebii wuro ngoo, sibu anndireede wuro ngo turataa keeci. Laamu nguu darii e ñifde ngo, ngu fuɗɗorii egginde huunde e sarwisaaji to Eeleega, ko nanndi e Ñaawirde, ngu uddi ENFVA, ngu addi militeer en yo kiiɗ sukaaɓe maggo, ngu addi polis dewɗo e yimɓe ina fiya ina weñcita. Haa e ñalawma hannde oo, beeli yimɓe kala ko owɗi, sibu piggal e koyeera e taccingol huunde e ɓiɓɓe wuro ngoo, ko nanndi e Baaba Galle Woon (Yo Alla yurmo mo, yaafoo mo), ko wayi no Abdul Tuure walla Habiibu Ñaŋ (piyoowo mburu, mo hay gooto waawaa lomtaade, yo Alla yurmo mo, yaafoo mo). Hannde Kayhayɗi woni nehaande hare ndimaagu e nuunɗal…”
Ɗumɗoo ko taƴre e winndannde Buubakara Jagana e Siree Bah wonɓe to Pari mbinndunoo ñalnde 22 ut 2013. Sikke alaa, ko heɓtii Kayhayɗi koo, ko ɗuum heɓtii gure daande maayo ɗee kala : Rooso, Ɓoggee e Sehilbaabi fof. Ɗum noon, bone so tintaama puuyii. Yontaaɓe e jannguɓe nokkuuji ɗii ina poti yuurnitaade kaa ngonka, ndaroo hakke baawɗe mum en, ngam wuurtinde ɗee cahe mawɗe.
Taƴre e winndannde Buubakar Jagana e Siree Bah
Fulo : Bookara Aamadu Bah
