Ganndal : Ɗoo e duuɓi noogaas …

0
648

Ɗoo e duuɓi 20, mbayliigu mawngu ina tijjaa to bannge safaara e cellal. Annduɓe ɓee ina miijii waɗtude faddaade ñawbuuli. Ɗum firti ko ɗoo e ndeen, ma ɓe mbaaw tinde so ñawu ina ara e neɗɗo, ɓe paddoo ɗum, ɓe kaɗa joomum ñawde. Hol no aaɓnortoo ? Aaɓnortoo ko nii : maa kaɓirkon tokoson mbaɗtu feewneede tawa ko ndeenowon ngonka ɓalndu neɗɗo, ɓetowon warñeende walla dille ɓernde, walla ngonka terɗe neɗɗo kam e kette ɓalndu fof. So woodii ko waylii e kaan ngonka ɗe tintina cafroowo oo.

Ɗoo e duuɓi 20, mbayliigu mawngu ina tijjaa to bannge safaara e cellal. Annduɓe ɓee ina miijii waɗtude faddaade ñawbuuli. Ɗum firti ko ɗoo e ndeen, ma ɓe mbaaw tinde so ñawu ina ara e neɗɗo, ɓe paddoo ɗum, ɓe kaɗa joomum ñawde. Hol no aaɓnortoo ? Aaɓnortoo ko nii : maa kaɓirkon tokoson mbaɗtu feewneede tawa ko ndeenowon ngonka ɓalndu neɗɗo, ɓetowon warñeende walla dille ɓernde, walla ngonka terɗe neɗɗo kam e kette ɓalndu fof. So woodii ko waylii e kaan ngonka ɗe tintina cafroowo oo.

Koon kaɓirkon ina mbaawi wonde jawe ɗe neɗɗo seŋata, walla gonɗe e nder telefoŋ neɗɗo, walla nder daarorgal mum walla naatnaaɗe maa ceŋaaɗe e nguru ɓalndu joom mum.

Aɓe miijii nii waawde tafde «robooji» ɗi njiyotaako e yitere alla e mum en famɗude. Ɗi potata ko e biige ƴiiƴam (globules sanguins). So neɗɗo ñawii, ɗiin robooji neldee e nder ɓalndu mum, ɗi ngona e raddude mborosaaji nder ƴiiƴam. Yeru, maa ɗum waaw huutoreede ngam safrude nguɗu, sibu roboyon kon, so neldaama e nokku guɗaaɗo oo, kon ngonata ko e suɓtaade ketton ñawkon kon, tawa kon memaani ketton cellukon kon. Mawneeki koon roboyon ko hedde miliyaareɓal meeteer, woni, huunde ɓurnde leeɓol famɗude fotde laabi miliyoŋ !!! Njaafo-ɗon noon wonaa tinndol woni ɗoo, sibu duɗal jaaɓi-haaɗtirde gootal to leydi Amerik, tafii heen seedeeji (santiyoŋ) haa jarribiima ɗum en.

Walla kadi pipilaaji (poɗɗe) tawi woni nder mum en ko ordinateer. Ɗuum maa waawoy huutoreede ngam ƴettude nguleeki tiggu gonɗo nder reedu, walla toɓɓitde insiliin (wonande wonduɓe e jabet) e fawaade e sokla ɓalndu joom mum, walla kadi sunnaade laral kuuse ekn, nelda kabaruuji ɗii to doktoor maa. Ɗii pililaaji ina ɗaminaa ɗoo e duuɓi 5 fat !

Ko ɓuri hulɓinaade ko annduɓe ngoni e jarribaade e ooɗoo sahaa, ko masiŋon walla ngeɗon tokoñillon, ɓeydowon kattanɗe cohirɗe e terɗe neɗɗo. Ɓe ngoni e oo sahaa ko miijaade waɗtude feewnitde neɗɗo (no oto feewnirtee so paanii nii) walla tafde « neɗɗe ɓeydaaɗo ». Ndokken huunde e yeruuji koon ngeɗon njogorkon ɓeydude kattanɗe aadee e natal cawndingal ɗoo ngal.

Binndi natal ngal

1. Ɓeydude kattaɗe nanɗe, haa waya no nanɗe ullundu nii : hannde oo eɗen mbaawi feewnude kaɓirɗe ɓeydooje nanɗe neɗɗo. Janngo, woni ɗoo e duuɓi, maa en mbaaw seŋɗe e ŋorñoŋorñooɗe nofru neɗɗo kaɓirkon tokoñillon, mbaawkon nande dille goɗɗuɗe e jaabaade noddaango telefoŋ…

2. « pisuuji » nder nguru ɓalndu. Rewrude e majji, ma a waaw yamirde ordinateer maa yo huɓɓu tawa ko e miijo tan, walla ɗowraa roboo miijo maa. Ɗiin piisuuji kadi maa lomto karte dentitee, sibu ko e majji neɗɗo waɗtata heɓtinireede, walla kuutoree to bannge njoɓdi elektoronik …

3. Koyɗe ɗe tampataa : ɗee jamɗe ceŋaaɗe e juuɗe walla koyɗe neɗɗo maa ɓeydu doole majje laabi capanɗe keewɗe. Konu Amerik tafii heen seede gaddanoowo soldateeɓe mum waawde roondaade 100 kiloo, ina dogda heen…

4. Gite sukña : ɗeen gite ko jiyooje jamma, jiyooje nder nduundi walla funndu, baawɗe heɓde iimeeluuji e fotooje… Ɗuum maa aaɓno janngo rewrude e jokke kuuroteeɗe e nder gite. Lone biyeteeɗe Google Glass ɗee, ko fuɗɗoode majjum…

5. Ɓernde (enndu wusnere) tafaande «nde hay huunde waawanaa » : Maa ɓerɗe mbaɗtu feewneede, tawa nawata ɗum en ko batiraaji, lommbee e becce neɗɗo, tawa ɓalndu mum riiwtaani ɗum. Ɗeen ɓerɗe ina mbaawi hiisaade denndaangal geɗe ɓalndu, kam e dille mum. Ko ɓernde njamndi. Sosiyatee biyeteeɗo Carmat (to Farayse) heɓii yamiroore seŋde ɓernde tafaande timmunde (wonata go’o), no woorunoo, e neɗɗo.

6. Ngaanndi tiiɗtinaandi : ɓetirkon ceŋakon e ngaanndi neɗɗo maa ngaddan neɗɗo waawde dillinde kuuje tawa ko e miijo tan. Yeru, so a yiɗii uddude walla udditde baafal suudu maa, a miijoto ɗum tan, ngal uddoo walla udditoo. Maa ɗum addan neɗɗo kadi waawde « ɗanninde » won ɗeen kette ngaandi mum : batte majjum, maa neɗɗo waaw ɗanninde nokku ejo heege walla kulol walla tampere, ɗum firti ma o waaw muñde heege, o ɓeydoo wonde jaambaaro, o waasa tinde tampere.

7. Junngo njamndi : juuɗe tafaaɗe, baawɗe moññude haayre walla njamndi, kono kadi tawa ina mbaawi jaggude ɓocconde tawa fusaani…

Bookara Aamadu Bah
Ƴoogirde : 01net