Manndelaa kam fof e dañde ko hay gooto meeɗaa dañde, gila fuɗɗoode haa wortorde, so aduna fof mantude ɗum, dowlaaji e jom doole en ina njetta ɗum, ina mahana ɗum nanndollaaji (statues), ina ndokka ɗum njeenaaje, takkana ɗum galaŋuuji, ina inniri ɗum ujunnaaje ujunnaaje ekkol e duɗe jaaɓihaaɗtirde e laabi e boowe, e juɓɓule goɗɗe e nder winndere ndee…
Manndelaa kam fof e dañde ko hay gooto meeɗaa dañde, gila fuɗɗoode haa wortorde, so aduna fof mantude ɗum, dowlaaji e jom doole en ina njetta ɗum, ina mahana ɗum nanndollaaji (statues), ina ndokka ɗum njeenaaje, takkana ɗum galaŋuuji, ina inniri ɗum ujunnaaje ujunnaaje ekkol e duɗe jaaɓihaaɗtirde e laabi e boowe, e juɓɓule goɗɗe e nder winndere ndee…
addanaani ɗum haawtaade hoore mum, ƴiiƴam ŋabbaani e hoore mum. Omo heewi wiyde : « mi wonaa waliyyu, mi wonaa nulaaɗo », omo añnoo yiyreede noon ; ko o neɗɗo mo nganndu-ɗaa, ina teeŋtinatnoo juume mum, suuɗataa caɗeele mum e ŋakke mum, woni ina teeŋtina ko neɗɗo tan, juumroowo no yimɓe fof nii, pergittooɗo no yimɓe fof nii…
Ko goonga ko o neɗɗo tan, tagraaɗo teewu e ƴiiƴam, ummiiɗo e galle laamotooɗo, jibiniraaɗo laamaade e ardaade, kono Manndelaa ko maamaari wonnoo. So heewii, ko gooto hono makko jibintee e duuɓi teemedere kala e nder winndere ndee. Defterdu no woorunoo waawaa gaynidde golle makko. Teemedde deftere mbinndaama e makko e winndere ndee, jowitiiɗe e miijo makko e neɗɗaagal makko.
Manndelaa, hade mum yaltineede ñalnde 11 feebariyee 1990 caggal duuɓi 27 kasoo, tawi wontii neɗɗo mo hono mum alaa, mo hiiɗaaɓe winndere ndee kala tiitortoo, yeru wonannde aduna oo fof. Konngol ngol o haalnoo e ñaawoore makko Rivonia udditanii mo ɓerɗe yimɓe fof.
Ndaw kaawis! Kono ina gasa tawa Manndelaa jibinaaɗo e suudu huɗo turu to wuro Mvezo, ko donɗo ɗum, sibu baaba makko, gonnooɗo mawɗo suudu Madiba en e nder leñol Thembu, ko kam wonnoo laamɗo diiwaan Transkei oo, tee o roni ɗum kanko ne ko e jinnaaɓe makko. Koloñaal en raneeɓe ndiiwi mo e nokku hee, sibu, e wiyde maɓɓe, o jaɓaani gollodaade e mum en, o faanaa wuro na wiyee Qunu. Haa hannde suudu turu nduu ina ɗoon darii (Manndelaa mahii ɗoon huɓeere nde woni hooreejo leydi ndee, tee ko ɗoon kadi lelii). Ɗoon baaba makko wuurdi e rewɓe mum nayo e sukaaɓe mum sappo e tato haa sankii, tawi Rolihlahla (Manndelaa) ina yahra e duuɓi 9. Lomtinooɗo baaba makko e gardagol leñol maɓɓe oo, ɓamti Manndelaa, naatni ɗum ekkol.
Manndelaa ina heewi yahde juuroyaade toon hay ko woni hooreejo leydi koo. E mo sifoo e nder deftere makko Siftorde « cukaagu mbelngu » ngu o waɗi ɗoon hakkunde na’i ɗi o aynatnoo : « miɗo siftora mawɓe ndeen ina kaala ko ɓenni, ina njangtoo ñalaaɗe ɓennuɗe e golwole maɓɓe ngam hisnude ndimaagu ngenndi maɓɓe » e kalifaandi. Madiba ina faarnortonoo iwdi mum e aadaaji jiknaaɓe mum. Yeru e udditgol ñaawoore makko wattannde ñalnde 9 oktoobar 1963, o ari ko o mo ɓoornii « kaross » woni wutte cawgu katamaawu, ko laamɓe leñol makko, leñol xhosa en ɓoornotonoo. O dalliniri ɗum wiyde « hannde cuɓii-mi ko ɓoornaade ngolɗoo comcol ngam teeŋtinde jimme Afriknaajo ɓaleejo e nder tirbinaal raneeɓe mehɓe ». Kanko wiynoo kadi : « miɗo waawi waawneede, kono hay gooto waawaa ittude neɗɗaagu am ». Yiɗde wiyde tan ko ngalɗoo teddungal o joganii aadee en fof, addani mo ñiiɓde e fiɓnde makko. No o salorii hoynireede nii, ko noon o añiri aadee baawɗo wonde fof hoyniree.
Kaawis goɗɗo gonɗo e Manndelaa, ko jogaade ɓernde janngude ɗemngal ɓeen leptooɓe ɗum, ina ndummbi ɗum, ina kaɗi ɗum ndimaagu mum.
Nde o naati kasoo o janngi ɗemngal Afrikaneer en, o janngi pinal maɓɓe e daartol maɓɓe, pinal e daartol « gaño », o wasiyii jagge ɗe o sokdanoo toon ɗee kala nde mbaɗata noon, sibu, o wiyi « maa ñalawma ar, alaa e sago leƴƴi leydi men kala, hay Afrikaneer en ɓee, paamondira ngam mbaawa wuurdude». Ko ɗum addannoo Desmond Tutu, gardinooɗo « Goomu goonga e beldital » wiyde : “Toheende ina waawi ɓawlinde ɓernde neɗɗo, kono ina waawi kadi ranwinde ɗum, moƴƴina ɗum, laaɓɓina ɗum”, o jokki heen « Moƴƴere Madiba ndee ina diwti aada ».
Ndeen laaɓeende ɓernde rewi haa o rokki ñaawoowo (porkireer) jiɗnooɗo o wardee yargo e hitaande 1964 oo, junngo, o salmini ɗum, ko ndeen moƴƴere rewi haa o juuroyii jom suudu Doktoor Verwoerd, cosnooɗo apartaayd, ko ndeen moƴƴere ɓernde addani mo sompude e leydi hee fof, goomuuji « googna e beldital » tawi huunde e yahdiiɓe makko hare mbelaaka ɗuum. Ko yeeso ɗiin goomuuji, hoohooɓe e kuutorɗe siwil e poliseeji e koninkooɓe laamu apartaayd ngari haaltude golle bonɗe mbaɗnoo, ñaagii caggal ɗuum yaafuya.
Kono, ɗum fof e wayde noon, o wonaa “mbaalu Alla”, jaɓoowo hofde juuɗe, gaño ina waɗa e mum ko welaa, ina wiya « miin ko mi jamyamo ». Eɗen njenanaa o yeddataa yeeso ñaawoore wonde ko kanko, caggal warngo Shaperville, yaltini miijo dartoraade fetel, e nder ANC, sibu, e wiyde makko, kaɓtoragol peeje jamyame ngol alaa ko jibini caggal ko huutoraa duuɓi 50 ; ko kanko sosi, o ardii catal konu ANC (Umkhonto we Sizwe). Caggal ɗum e lewru suwee 1962 o ɗannanii, e suuɗaare, 12 leydi e nder Afrik, o yahi haa Alaseri e Ecoppi. Ko toon o ɓoornii comci koninkooɓe, o janngi fetel e kuutoragol kalitooje. E wiyde makko : nder hare compugol nuunɗal « ko kiiɗoowo oo suɓotoo kaɓtorɗe » : “so o huutoriima doole ngam dammbude muuyaaɗe ɓesngu, o saliima kala kaaldigal goonganteewal, nuunɗungal, e oon sahaa hiiɗaaɓe ɓee alaa no mbaɗata so wonaa huutoraade kam en ndoolndoolaagu, sibu, ko hakkille ɓuri ƴiiƴam waawde ñawndude luure ».
Ndeen o naattii leydi ndii ummoraade Ecoppi, CIA haalani ɗum laamu paltoor. Nii woni neɗɗo mo jaayɗe tuubakooɓe innirnoo « njawdi ɓaleeri » Alla e makko waawde suuɗaade e ɓoccitaade polis deenatnooɗo yah-ngartaa makko oo, sabu kadi gerewaaji e murtooji siwil ɗi o yuɓɓintunoo, nanngaa, naatnaa kasoo ñalnde 5 ut 1962, ñaawaa duuɓi 5 kasoo, sabu tan yaltii leydi waynaaki.
Caggal duuɓi sappo e jeetati kasoo, o ittaa to “duunde jinneeji” (île du diable), o nawaa Pollsmoor. Tawi hankadi lolleende makko fuɗɗiima hulɓinde laamuyel paltoor, ma a taw boom o wontanii ɓe « kuudi ɓesɗo ». Ɓe puɗɗii wiyde aɓe njarriboroo mo jaltugol kasoo coodtirangol goppugol fiɓnde. Feebariyee 1985 Botha wiyi ina woppa mo so o jaɓii woppude politik, o waɗa noddaango dartingol fitinaaji, yimɓe fof nana. Manndelaa salii. Caggal ɗuum ɓe ngartirii e makko hono ɗuum ko ɓuri laabi 10, o jaɓaani.
Waɗi ɓe jarriboraade ɗum, ko humpitaade ɓe ɗo muuseeki taƴondiral makko e jom suudu makko, ceemeedo tokooso, jooɗɗo, hono Winnii, kam e ɓiɗɓe makko ɗiɗo e taaniraakon makko ɗiɗon kon o yiɗnoo nehde, ɗo kiin muuseeki tolnii e makko. Aɓe nganndi kadi no o wayi muuseede ko o dañaani tawtoreede wirwirnde yumma makko cankiiɗo e hitaande 1968, caggal ɗum maayde afo makko mo o horsinnoo no feewi e aksidaa oto e 1969. Anndini ɓe ɗuum ko ɓatakeeji ɗi o yamiranoo winndude galle makko laawol gootol lebbi jeegom kala, ɗi ɓe uddittunoo, ɓe njannga ! Ɓe kuutoriima ndeen ɗawre ngam etaade hoomtude mo, kono o meeɗaani jaɓde woppiteede e dow sarɗi.
Ndeen ɓe njiɗii tigi rigi haaldude e makko, o wiyi ɓe « Mo wellitaaki waawaa haaldeede ». O wiyi omo waawi haaldude e dummbuɓe mo ɓee, o haalda e ministeruuji maɓɓe waɗooɓe e nder cuurel makko kasoo teppe-duufe jooni ɓee, kono abada o daɗndirtaa laamuyel paltoor mbayliigaaji walla maslahaaji fuunti wonande keeweendi ɓaleeɓe leydi ndii, abada.
O ŋati ɗoon o woppaani. Duuɓi 4 caggal ɗuum, laamu Frederik De Klerk ko kañum jaɓi sarɗiiji makko fof. Ko heddii koo ina anndaa no yahri. Ñalnde 11 feebariyee 1990, waktu 4ɓo kikiiɗe, Mandelaa yalti kasoo. Ko ina wona duuɓi 25, hay gooto ma a taw yiyaani mo, hay foto makko yiyaaka. Omo yahra ñalnde heen e duuɓi 73. O waɗii duuɓi e kitaale omo hela kaaƴe lasoo, nguleeki mum sumii gite makko. Yimɓe fof ina padi e yiyde nayewel, kofingel, pooƴngel, ñawngel, kono, kaawis, ko gorko tiiɗɗo, dariiɗo cot e koyɗe mum, ina linngii junngo jom suudu mum, ina hooyni ngoya junngo, ina moosa, feeñani ɓe!
Bookara Aamadu Bah
