Alfalah mawninii hitaande 36ɓiire duttagol Alhajji Mahmuud Bah

0
1788

 

Ɓesngu Alfalah (galle Alhajji Mahmuud Bah, almuɓɓe Alfalah e sehilaaɓe mum) mawninii ñalnde 4 lewru saawiyee 2014, e gardagol Umaar Alhajji Mahmuud Bah, hitaande waɗtunde duuɓi capanɗe tati e jeegom duttagol Alhajji Mahmuud Bah mo Jowol (yo yurmeende Alla won e makko, barke Alla saroo e ɓesngu makko). Kewu nguu waɗi ko to duɗal Alfalah to Madiina 3, tuggude e 14w30h haa 20w15h.

Nde jamaanu nguu ari haa jooɗii, fadndanooɓe, ɓe ngaldaa e ngantuuji ɓee fof ngardi. Adii waɗeede ko silki quraana tedduɗo oo. Nde deftere Alla ndee joofii, ko mawɗo Alfalah hono Umaar Alhajji Mahmuud Bah waɗi duwaawu e ɗemngal Arab. Nde o rowi, o waɗti e Pulaar. O salmini jamaanu ngarngu nguu, o yetti miñiiko en ɓee, o jaari almudɓe e sehilaaɓe Alfalah e kuuɓal. O sakkitorii ko haalde rokketeeɓe konngol e joɗnde ndee : Alawi Maalik Bah e Abuu Mborom Gelaajo Bah.

Alawi Maalik Bah haali ko e innde ɓesngu Alhajji Mahmuud Bah e kuuɓal. Caggal calminaali e koofnaali faade e jamaanu njooɗiingu nguu, ko ngol konngol o nantini banndiraaɓe : « Kala nannooɗo wonde galle Alhajji Mahmuud ena waɗnoo caɗeele, yo anndu ɗeen caɗeele ngiwii hannde, Alla ittii ɗe haa laaɓi cer. Luural alaa, peeral alaa hankadi e hakkunde ɓesngu nguu, ko peewal tan woodi. Ko Umaar Alhajji Mahmuud woni mawɗo amen minen fof, kilifa am, gardiiɗo mo min ndewi. Alla jaaraama, on jaaraama ».

Abuu Mborom Gelaajo Bah haali ko innde almuɓɓe Duɗal Alfalah. Caggal salminde banndiraaɓe tawtoraaɓe, o ɓuri abbaade ko e golle Alhajji Mahmuud Bah, teeŋti e yimre jaaroore nde o waɗnoo e Sayku Umaar Taal, e sahaa nde ari, kanko Alhajji Mahmuud Bah e tata Kuñakaari. O sakkitorii ko wasiyaaji feewde e almuɓɓe Alfalah nde ndarotoo ngam rokkitde Duɗal ngal ƴiiƴam kesam e fittaandu hesuru.

Kikiiɗe oo uddiraa ko yimre nde Ceerno Muusaa Ngayde waɗnoo e Alhajji Mahmuud Bah e arab. Tari nde e ɗemngal mum kadi ko ɓiyiiko, kanko Ceerno Muusaa Ngayde. Ko ɗoon yimɓe ɓee mbaynondiri caggal nde nduwii yo en mbaɗtu nii kadi mo wuuri

Tesko-ɗen wonde seernaaɓe mawɓe, hilifaaɓe diine seedtanaaɓe tawtoraama kikiiɗe oo. Ena e ɓeen Ceerno Haamiidu Baal mawɗo, Ustaas Aamadu Yero Kiiɗe, Ceerno Demmba Hammee Kan, Ceerno Abuu Soh mo leegal Siiseem, Ceerno Mohammadu Saydu Sih, Kaliilu Jakitee, Abuu Mborom Gelaajo e Ceerno Abdullaay Aamadu Kan lollirɗo Siddi Kan. Garal jaagorɗe ɓooyɗe kadi wayɓe no Bolle Wan e Soh Aadama Hoore ɓeydii martaba kewu nguu. To bannge ɓesngu galle nguu, caggal Umaar Alhajji Mahmuud, en teskiima heen Alawi Maalik Bah, Mayram Bah, Faatu Alhajji Mahmuud, Jaanga Bah, Halima Bah, Madiina Jaw, Najat Bah e Faatimata Jah lollirɗo Kummba Mboorel ko jiidaa e banndiraaɓe ɓadtiiɓe wayɓe no Abdarahmaani Demmba Bah, Saydu Sammba Ceɗɗel Soh e Alasan Yero Aamadu Soh mo Jiinge. Sehilaaɓe galle oo ne, wayɓe heen Soh Aamadu Jeeri Leli, Kummba Umaar Bookum lollirɗo Kummba Jeewo, Sammba Buuɗi Sal, Abdarahmaani Yuusuf Ñaan ganndiraaɗo Ñaanel banndu Cillo, Mammadu Baylaa Wele, Caam Ibraahiima Maalik lollirɗo Wullum e Mayram Huley Aali Huley Kontee mbaɗii fotde mumen e kewu nguu.

E tonngol, mbiyen ko siyaraaji ɗii mbaɗatnoo faayiida fof ko mo hikka oo ɓuri. Garal hilifaaɓe diine e jagge laamu mawɗe e waɗde faayiida, tawtoregol almuɓɓe Alfalah e sehilaaɓe galle oo e jojjude, ko beldital ɓesngu nguu ɓuri wonde martaba siyaara oo. Arnooɓe fof kooti ko ena mbeltii sabu jogaade njoorto maa Alfalah artu e cagataagal mum so Geno newnii.

Gelongal Fuuta lollirɗo, Njaay Saydu Aamadu