Kaawisi diwtuɗo hakkille

0
1976

Cumu kaawniingu, ngu iwdi kumpundi, ena owni beelol Wuro Juude Jaabi e nder falnde Podoor, diiwaan See Liiw (Saint Louis) to bannge rewo leydi Senegaal, tuggude e ñalnde altine 3 colte 2014. Jaayya oo fuɗɗii ko ñalawma altine. Ñalnde heen ko galleeji joy (galleeji 5) cumi. Nde galle gadiiɗo oo huɓɓi, yimɓe cikkatnoo woni sabaabu mum ko ŋakkere teylaare to bannge wonooɓe e kaatane ndefu walla urooɓe cuuɗi mum en.

Kono nde galle ɗiɗaɓo haa joyaɓo  kuɓɓidi e nder ñalawma hee gooto, hakkillaaji paami wonde won ko jolti ko wonaa hoddiro meho. Juudenaaɓe mbaaldii ñalnde heen ko e sokla e faayre ɓurtunde haa Alla weeti. Weeti, duwawuuji e sadakeeji ngoni e fewjeede. mbele Alla ena riiwtana ɓe ooɗoo musiiba kadi haa galleeji sappo e goo (galleeji 11) goɗɗi ƴetti jeynge, heddii wuro feccii hakkunde haɓde e yaltinde kaake e ñippude ɗemɗe jeynge. Ñalawma tataɓo oo ne kadi galleeji jeegom(6) cumi e baawɗe Alla.

Nde balɗe tati ɗee timmi, cumu nguu dartii fotde balɗe 3 walla 4 kadi, ngu ɓamti. Ngu ɓamtiri ko galleeji 3. Nde kabaaru oo yanoyi e ardorde laamu Senegaal, Mawɗo leydi ndii nuli jaagorgal mum geɗe nderndere, waɗdi ɗum e otooji haa keewi kaake e nguura, ballal juudenaaɓe jaayyaaɓe ɓee. E ballal laamu waɗi ngal, ena heen capanɗe nay matalaa (40). Heen noogaas mbaɗi ko lelɗe ɗiɗi. Noogaas keddiiɗo oo ko ɗi lelnde wootere. Matalaaji ɗii ena ngondi e maaro, nebam, njuumam e kafe, ekn.  Nde otooji ɗii naati wuro, payi ko to galle Joom-wuro. Ko toon balle ɗee fof njebbitoyaa. Ko matalaaji ɗii ngadii jippineede e mooftoyeede ɗoon e nder mangasin. E kaawisi Alla, matalaaji ɗii naatneede e huɓɓude ɗi fof woni gootum. Kannji fof ɗi kuɓɓi haa ɗi ngonti ndoondi, addunooɓe ɗi ena ndarii, njaltaani tawo galle saka njaha. Ko e jeese mum en ɗum waɗi. E ko ɓuri haawnaade heen kadi, gertogal ena woofinoo to nder mangasin too, jeynge laggii ko wonnoo to nder koo fof haa laaɓi haa heddii ɗo ngal hippinoo ɗoo e ɗo ɓoccooɗe ɗee ngonnoo ɗoo.

Cumu nguu ena jokki haa jooni. Haa e ooɗoo ñalawma hannde mo ngon-ɗen, ñalluɗo 18 lewru siilo, galle gooto kadi sumii. Ko galle biyeteeɗo Demmba Maymuuna. Kala nde galle sumi e wuro ngoo, oon galle sumat.  E teskaade tan won galleeji cumii laabi keewɗi ko jaayyaa oo fuɗɗii koo.

Hannde oo, gure rewo e worgo ɗee fof ndillii, nana mbaɗa balle gila e kaalis nguura, comci haa e mbeertateeri, kono Juudenaaɓe ena ngondi e faayre mawnde tawo nde tawnoo, jaayyaa oo fof e mawnude e saraade, asli makko ena niɓɓiɗiri ɓe tawo no feewi. Ko ɗum waɗi, hankadi, alaa jiɗɗo wonde nder huɓeere walla  lelaade e matalaa, Alla e owre.

Gelongal Fuuta lollirɗo, Njaay Saydu Aamadu