Mooliiɓe : « jaɓɓungal coofngal »

0
365
jabbongal3.jpg

Hanki kikiiɗe, « seppooɓe Ɓoggee » njaɓɓaama jaɓɓungal jooɗngal. Ɗum ko jaɓɓungal Nuwaasootnaaɓe njaɓɓii ɓe ngal. Maa mbiyaa alaa mo araani bismaade ɓe e hollitde wonde ko e maɓɓe wondi ngam heɓtugol hakkeeji maɓɓe.
Laamu nguu noon, laamu Abdel Asiis e senerooji noon, no jaɓɓorii ɓee seppooɓe nii, alaa fof ko ɓuri ɗum soofde e haawnaade. 

Hanki kikiiɗe, « seppooɓe Ɓoggee » njaɓɓaama jaɓɓungal jooɗngal. Ɗum ko jaɓɓungal Nuwaasootnaaɓe njaɓɓii ɓe ngal. Maa mbiyaa alaa mo araani bismaade ɓe e hollitde wonde ko e maɓɓe wondi ngam heɓtugol hakkeeji maɓɓe.
Laamu nguu noon, laamu Abdel Asiis e senerooji noon, no jaɓɓorii ɓee seppooɓe nii, alaa fof ko ɓuri ɗum soofde e haawnaade. 

Sibu go’o, seppo ngoo ko yamiraango. Ɗiɗi, seppooɓe ɓee, e arɓe jaɓɓaade ɓee, kam e fof ko yimɓe yamyamɓe, alaa mo ƴattii, alaa mo ngulli, alaa mo tooñi. Tati, nde sanndarmeeɓe ɓee e polisaaji laamu Abdel Asiis cookata e yimɓe ɓee gerenaaduuji ɗii, hay jeertinde ɓe njeertinaani, hay ɗaɓɓirde yimɓe ɓee yo caro, ɓe ɗaɓɓaani. Aduna fof ina haawaa, hol no yimɓe gañirta nii yimɓe, hol fof ko saabii nguu ngañgu feewde e ɗawaaɓe hakkeeji mum en. Haa teeŋti noon, gila ɓe ummii Ɓoggee ñalnde oo aljumaa 25 abriil, ɓe tacci ndee yolnde juutnde e nder nguleeki caɗtuki e caɗeele teeŋtuɗe, alaa fof ko laamu Muritani walliti ɓe.

Wonande sikkitinooɓe walla ɓe mbelaaka faamde, kooninkooɓe ñawndataa abada gagga ndonaandi aadeeri (passif humanitaire), sibu, gartirgol mooliiɓe ina njeyanoo e sababuuji jooɓiiɗi laamu Siidi wul Sheex Abdaallaahi. Ndeke laaɓii, ko koninkooɓe ɓee kaalata koo fof, ko bawɗi gaɓɓule : njuulu kayhayɗi yoo, binnditagol gaññeeje wardanooɓe « amdu e fenaande » yoo, lomtinangol waranaaɓe e podooje goɗɗe keewɗe laatiiɗe « nduya yahooru » yoo, fof ko fuuntiiji ngonnoo. Yimɓe ina paamnoo ɗum, kono kadi ɓeydiima laaɓtude hanki kikiiɗe.

Heddanii ɓee artiraaɓe, mberlaa e les caaleeje, e baasuuji ɗi njaggataa henndu e punndi e nguleeki e jaangol, ko jokkude hare e ballal kala muuyaaɓe goonga e nuunɗal. Ko jokkude hare, mbele ina keɓta jeyuuji mum en (ndariindi, leyɗeele, nokkuuji maɓɓe…), ɓe keɓtinee ko ɓe ɓiɗɓe leydi (ɓe mbinnditee, ɓe ndokkitii kaayitaaji maɓɓe ɗi koninkooɓe Muritani ceeknoo e hitaande 1989 nde taccinta ɓe ndee), ɓe lomtinanee tooñannge ɓe tooñanoo ngee. 

Muttaar

 

Wideyoo seppo ngoo e berle gerenaatuuji