Njuuluuji sunna ɓurɗi yiɗeede

0
863

 

Njuuluuji sunna ɓurɗi yiɗeede : ko adii fof aan juulɗo debbo e gorko aɗa  foti anndude, njuuluuji ina ngoodi ɗi ngonaa farilla, ɗiin njuuluuji ko Nelaɗo Alla (JKM) oo, ngam ɓeydude nehdi diina, etee kala ko neɗɗo waɗi heen ina joganaa njoɓdi timmundi to joomiraaɗo mo senaare woodani oo.

Ɗeen juulɗeele noon ngoni garooje ɗoo ɗee :

1. juulde teelal woni (witere) :
2. njuulu, juulɗeele ɗiɗi mawɗe ɗee : juulde Taaske e Koorka.
3. njuulu kuuñcirɗi : naŋngugol naange e lewru.
4. njuulu naafle koorka (taraawiih)
5. njuulu calminirɗi jamaa
6. njuulu darɗe ɗiɗi fajiri ɗee
7. njuulu feeñ naange (wolluha)
8. njuuluuji yarlitaare nder jamma
9. njuulu naafle gaadiiɗe tiisubaar e takkusaan
10. njuulu naafle caggal futuro

Ɗeeɗo juulɗeele limtaaɗe dow ɗee fof ko sunna. Nelaaɗo (JKM) o, hollii won de kala ko juulɗo waɗi heen fof, ma o dañ heen baraaji keewɗi sanne.

So ɗum ɓennii, jooni pay-ɗen ko e huttude geɗe gadiiɗe jaŋteede ɗe.

– Njuulu teelal (witere) : ɗum, ko darnde wootere nde juulɗo juulata caggal geeƴe, etee ɓuri moyƴude janngeede heen ko : simmore laaɓal ɗum woni (q’ulhuwa Allaahu) (q’ul aaju Birabbi Elfalaqqi) e (qul, aaju Birabbinaasi) ina yiɗa noon nde neɗɗo juulata darɗe ɗiɗi ko adii nde juulata ndeen ɗoon darnde wootere. Darɗe ɗiɗi gadotooɗe ɗee, ɓuri yiɗeede janngeede heen ko simmoore sabbih El aala ɗum ko darnde adannde ndee e ɗiɗmere nde ko (simoorer kaafiruuna).

Hono biyateeɗo Kharijatu Bun Husaafatu (YMWM), o wiyi: Nelaaɗo Alla (JKM) oo, meeɗiino yaltude fayde e amen o wiyi min : Alla fooccinii on juulde moƴƴere sanne, ɗum woni, witere. O waɗani on ɗum hakkunde geeƴe e njuulu subaka. o wiyi: ɗum wayi moƴƴude kono Aarabe tottatee ngelooba ɓurba yooɗde e moƴƴude nih. Naniraa ɗum ko Abuu Daawuuda eIbnu Maajah eTirmisiyyu.

Njuulu ndeerɗaangu ɗum woni darɗe ɗiɗi fajri : ɗum ko darɗe ɗiɗi ɗe neɗɗo juulata ko adii nde juulata ɗiɗi subaka ɗee. So neɗɗo ina juula ɗe noon, ina ɓuri yiɗeede nde janngata e darnde adannde ndee simoore (kaafiruuna) darnde ɗiɗmere ndee simoore laaɓal ɗum woni (qul huwa Allaahu), ina heen ɓural Aduna e ɓural to wattannde neɗɗo.

Njuulu (wolluha) feeñnaange : ɗum ko njuulu ngu juulɗo debbo e gorko fof poti juulde saanga nde naange ummii no moƴƴi seeɗa e beetawe. Nelaaɗo Alla (JKM) o teeŋtinii ngolɗo juulgol sanne, ngam o wiyi : kala ko neɗɗo waɗi heen, ma ɗum wonan ɗum sadak

Juulɗeele ɗiɗi mawɗe ɗee : ɗum woni juulde taaske e juulde koorka, ina anndaa ko darɗe ɗiɗi tan juuletee heen. Darnde adannde ndee ko kabbiraali jeeɗiɗi, ɗiɗmere ndee ko kabbiraali joy (5); waktu juulgol mum ko beetawe tawa mbeelu neɗɗo tolniima e meeteruuji ɗiɗi haa tati. Imaam oo noon yeewtata ko caggal nde juulni yimɓe darɗe ɗiɗi.

Njuulu kuuñtugol naange : ɗuum ne kadi, ko darɗe ɗiɗi, kono ina seerti e njuuluuji keddiiɗi ɗii, ngam nguun ɗoon njuulu ko nii siforii : darnde adannde ndee, so juuloowo oo naatani juulde, o janngata ko faatiya e ko hattani e ɓuraana, caggal ɗum o tukkoo, o jagga e koppi o ƴuuŋto, o jannga kadi faatiya e ko o waawi e ɓuraana, caggal ɗum kadi o tukkoo o tukkito o sujjoya laabi ɗiɗi o jooɗtoo, caggal ɗum o ummoo ngam addude darnde ɗiɗmere ndee, o waɗa hono no o waɗirno darnde adannde ndee nii. Waktu juulde ɗum ndee noon, ko ma naange fuɗa haa heɓa dow hoore.

Njuulu kuuñtitgol lewru : ɗum ɗoon kadi, njuulu mum, ko darɗe ɗiɗi, darnde heen fof juuloowo oo janngata ko faatiha simoore daande dow. Njuulu nguu noon, ko ko jokkata no naafle koorka nii, ha nde lewru woppaa fof.

Njuulu (tarawiihi) naafle koorka : nguuɗoo njuulu noon en kaaliino ɗum e binndanɗe men gadiiɗe, kono tan ma en laɓɓitin ɗum haa ɓura laaɓde. Ko adii fof, Nelaaɗo Alla (JKM), waɗi ɗum tan ko balɗe ɗiɗi e nder nguurndam mum. Ñalnde adannde ndee, o juulni, yimɓe ngari ha keewi jamma, ɗiɗmo oo o juulni, yimɓe ngari haa ɓurtii ko arnoo koo, ñalnde tataɓere ndee o heɓi galle makko o jooɗii, yimɓe ngari haa wayi no leydi to jamaa too, woodi noddoy ɓe mo, o salii arde, ɓe naamndii mo ko ɗum woni ? o wiyi : mi yiɗaa waɗtude ɗum laawol, mbiɗo tampina on. Waɗi noon, ko o yamiraaka yo o waɗ ɗuum, ko yarlitaare tan wonnoo. Naafle taraawiih wonaa alaa e sago e juulɓe, ko kala kattanɗo yo waɗ ɗuum, mo hattanaani yo juul darɗe mum nay geeƴe o waɗa safaa e witere o ɗaanoyoo. Jooni noon eɗen kaala njuulu taraawihi : kañum ko darɗe ɗiɗi ɗiɗiije neɗɗo ina waawi juulde darɗe nay tan fawa heen safaa e witere leloyoo caggal nde o juuli darɗe makko nay farilla ɗee, omo waawi kadi yahde haa darɗe jeetati, ɗiɗ-ɗiɗiije, o uddira ɗum safaa e witere, wona sappo e goo darnde, heen fof noon ko ma janngee faatiha e simoore. Nelaaɗo alla (JKM) oo, wuurii haa ruttii e joom mum, waɗi taraawiih tan ko balɗe ɗiɗi caggal ɗum o natti waɗde ɗuum. Abuu Bakiri kadi waɗaani ɗum, ko Umar ari wiyi ko ɗum bidaa, kono ko ɗum bidaa jooɗɗo. waɗti waɗde ɗuum yimɓe ndefti heen. Ko hono nih ɗum ardi e juulɓe.

Njuulu hokkere : ɗum ko njuulu ngam heɓde ndiyam ummoriɗam dow Asamaan, ɗum woni toɓo. Ɗuum noon so tinaama, alaa e sago Elimaan tintina denndaangal yimɓe wuro, o toɗɗoo ñalngu nde ɗum waɗatee, so nguun ñalngu yontii o yalta wonndude e yimɓe. No ɗum waɗirtee ? Kamɓe yaltuɓe ɓee, ɓe njuulata ko darɗe ɗiɗi, darnde heen fof imaam oo janngata ko daande dow, fatiya e simoore. Ina waawi reftinde, njuulu nguu kadi ina waawi jokkude haa nde Alla faabii ɓe fof. Njuulu nguu kadi wayata ko no njuulu naafle nii. Ina waawi reggondirde haa wona balɗe jonɗe haa nde toɓo toɓi beeli keewi ndiyam, ko hono nii Alla ñaagorteno ndiyam so hokkere waɗi.

Njuulu sokla : hono Jaabira (YMWM) o wiyi : laatiima Nelaaɗo Alla (JKM) ina jannginatnoo min no yomnortee so min ndañii soklaaji, hono no jannginiratnoo min Ɓuraana nii. Ngam so gooto e amen dañii haaju, o yamira ɗum yo salligino juula darɗe ɗiɗi ɗe ngonaa farillla.

Njuulu sokla  : ɗum firti ko neɗɗo won huunde nde ƴeewatnoo heɓaani, walla ina annoyii ɗannaade, walla won golle ɗe o yiɗi gollaade, walla won ko o yiɗi heɓde. Ɗeeɗoo geɗe jaŋtaaɗe fof kala heen ko neɗɗo sokli, ina waawi salliginaade tawa wonaa salligi farilla, caggal ɗum o juula darɗe ɗiɗi, so o silmini o duwoo, o wiya : Alla, mbiɗo yooɓnoroo ganndal maa, mbiɗo wallikinoroo kattanɗe maa, mbiɗo naamndii ma ɓure maa mawɗe, ko aan hattani, miin mi hattanaani, ko aan anndi, miin mi anndaa, ko woni ganndinoowo ko suuɗii. So aɗa anndi ooɗoo fiyaaku ɓuri moƴƴude e am e Diine am e nguurndam e gaa fiyakuuji, hooɗdiranam ɗum, newnanaa-mi ɗum, mbaɗanaa-mi heen barke. So aɗa anndi kadi ko ɗum bone e nder diine am e nguurndam am, woɗɗin am ɗuum, koddiranaa mi moƴƴere kala no laatorii njiɗnaami ɗum.

Jibriil Muusaa Joop