Jinnaaɓe maɓɓe ndiisnondri, ñaagondirii, ndokkondirii, dewgal maɓɓe yiilaama hoppaama saddaama (humaama) haa baaji keddii. Cuddungu waɗaa, hay batte ŋakkaani. Dammbordu nduu ina weli haa maayi. Molel Tene Jallo fenni haalooɓe, taƴi ɗemɗe fenooɓe, o dañi manoore, jinnaaɓe makko njetti ALLAAH no feewi,
Jinnaaɓe maɓɓe ndiisnondri, ñaagondirii, ndokkondirii, dewgal maɓɓe yiilaama hoppaama saddaama (humaama) haa baaji keddii. Cuddungu waɗaa, hay batte ŋakkaani. Dammbordu nduu ina weli haa maayi. Molel Tene Jallo fenni haalooɓe, taƴi ɗemɗe fenooɓe, o dañi manoore, jinnaaɓe makko njetti ALLAAH no feewi,
añɓe ndañaani sagooji mum en. Molel aga baali, wontii jeewo galle Bookara jallo. Duwaawu jinnaaɓe jaabaama. Molel Tene dañii wune, lelnii sawru ngaynaaka.
SAWRU capaato /settaandu (debbuus)
Nduu sawru ko settaandu. Endu wiyee kadi muta jubba . “Ndoorel Sammba Hayballa, ceeli njuɗee ñorloo, daddowel jigaaje. Ndaw ko soppintoo, ndaw ko doom…, so haarii, ndaw ko ɗaanotoo, so heyɗii ndaw ko ŋaañoyoo.”
“Capaato mo rewo woodi boowe, waasaa caayaale, jatti Hammee e Siidi, Faatuma e Faatumeere.”
“So aɗa wulla ndoorel ɗaccu haa o woɗɗa deebaaye, so ko wonaa ɗum tan cabbi cetaaɗi mbar ma.” “So tabalde safalɓe wiyii : Day ! day, day ! Hammee (gannduɗo hammu mum) berba, huba no ndamndi kalhaldi ndewndi e mbeewa ndarnuba. O wiya diwal ŋooɗ, o daroo hakkunde lanngu, o fiya saba, o weeyna sawru settaandu nduu, o dimmbina ceeɓle o wona e jeysude, Faaatuma juuta jubbi, raɓɓiɗa ceelseele fenta hello, wakkitoo ceɓe dampe, huljina, huljina wona e reegde hakkunde dingiral ina taaroo Hammee. Siidi (mo siidetaake wiya jay tawa ɓe, ina mofi debbuus. Ɓe mbeesondira cabbi. Fulɓe mbiyi : “Bede kelaa hoore Hammee.”
Siidi e Hammee mbeesondirii cabbi, Faatima huljinii kadi, cabbi kaɓii dow hoore mum, joojoo fof Hammee maa Siidi fettoo wulaango, tabalde ina fiya, rewɓe safalɓe ina naayoo ina njahdina kelle. Cabbi kelii haa ngonti keletine, joom fetelaaji en njolii, tukkondrii fetelaaji ina jeysa piyanɗe conndi mehri ina otta, cerɗi ina nguuɗa, cuurki ina yahda e henndu haa nder weeyo. Kala ko sawru gaynaako ina golla, ndu capaato nduu ina waɗa.
SAWRU ina huutoree e pijirlooji keewɗi
Hare cabbi / kel : gooto e ɓee fijdooɓe tugga sawru mum e leydi, heddiiɓe ɓee ngona e fiyde ndu. So ndu helii, oon joñoo sabu hawaama. Goɗɗo loma yolnde haa ɓe kawra, kala mo sawru mum heli, hawaama, oon joñoo, heddiiɓe ɓeen njokka haa ɓe kawra. Ɓe cabbi mum en keli ɓee ko hawaaɓe, heddiiɓe ɓee njokka fijirde woɗnde.
Yeey- yeey !
– Mi yeeytimaa ma ! – Sawru yahii dow ! – Yo yah !”
Gooto e maɓɓe weddoo sawru dow, heddiiɓe ɓe toɓɓira ndu cabbi mum en. Kala e maɓɓe piyɗo ndu, dañii ngaari, goofɗo fof joñoo, heddiiɓe njokka haa ɓe kawra. Ɓe ngoopaani ɓee njokka fijirde woɗnde.
Tuggi : gooto e maɓɓe weddoroo sawru mum tugi peli, kala e maɓɓe mo sawru mum ɓuri woɗɗoyde ko oon luutii e pijirlooji ɗi ɓe mbaɗi ɗii fof. Ko oon nawi raayi.
Buggal : ko leggel feŋetee e leydi, weestoo (deestoo) fijdooɓe ɓee fotde taaɓe joy laayondirɗe, ɓe loowa (nguurta) e leggel he katti, ɓe mbaɗa gooto gooto eɓe mberloo cabbi maɓɓe eɓe toɓɓa leggel ngel. Kala piyɗo ngel haa katti ɗi ɓoorii, ɗi carii, ko oon nawata ɗi. Be njolna katti goɗɗi, ɓe puɗɗitoo. Ɓe ngoora noon haa wooda koosɗo katti ɗii fof. Oon hawii hanndiima, ɓe pusa fijirde ndee. Won gaatuleeje ɓe mbiyi ko cefi, so neɗɗo njanngii cefol tuutii e sawru mum tan, so o toɓɓii, o weddiima tan o fiyat : “Buggal katti karaaƴi, kaaƴaaɗi, ɗi cinngoo ɗi liiloo, so ɗi memii leydi, mi yiɗaa ɗi.”
SAWRU ina siforee dental won e kuule wuro / jawdi ndariindi ooroori ina jofa walla wiyee sefre, so hebbinaama wiyee cefe. Ɗee kuule ina njogoo gaynaako jogotooɗo sawru ina aynira.
SAWRU ndammiri : so tawii ko beyi e baali ndenti haa ngoni sappo (10) ɗi timmii sawru ndammiri, ina wiyee sefre ndammiri, so hebbinaama wiyee cefe ndammiri.
SAWRU beyi : so ɗi timmii sappo (10) ɗi timmii sawru beyi, ina wiyee sefre beyi, so hebbinaama wiyee cefe beyi.
SAWRU baali : so ɗi timmii sappo (10) ɗi timmii sawru baali, so heewii wiyee cefe baali.
SAWRU nayi : so ɗi timmii kolce jeeɗiɗi (07) ɗe timmii sawru na’i, ina wiyee sefre nayi, so
heewii wiyee cefe nayi.
SAWRU gelooɗi : so ɗi timmii joy (05), ɗi timmii sawru gelooɗi, so heewii wiyee cefe gelooɗi.
So wontii ko kulle ladde e huunde e kulle wuro ɗe ngaynetaake, wiyetee tan ko sefre, so hebbinaama wiyee cefe. Ɗee kulle ngalaa gaynaako.
Sefre ñiibi, so hebbinaama wiyee cefe ñiibi. Sefre lelli, so hebbinaa wiyee cefe lelli. Sefre koobi, so hebbinaama wiyee cefe koobi. Sefre girji, so hebbinaama wiyee cefe girji. Sefre baaɗi, so hebbinaama wiyee cefe baaɗi. Sefre dawaaɗi, so hebbinaama wiyee cefe dawaaɗi. Sefre ulluɗi, so hebbinaama wiyee cefe dawaaɗi.
Won e ndiwri nguurndi gabbe e/maa huɗo dow (jeeri waalo) dental mum en ina siforee MBAMU, so hebbinaama wiyee MBAMUUJI.
Mbamu gertooɗe, Mbamu kankaleeje, Mbamu jaawle, Mbamu gerle, Mbamu kakurleeje, Mbamu purtooje…
Won heen kadi dental mum wiyetee ko lullugal, so hebbinaama wiyee lulluɗe.
Lullugal colli, Lullugal pooli, Lullugal kakurleeje, Lullugal cakaleeje, Lullugal moolotti.
Won kadi dental ndiwri (ndiwri ndiyam) sifortee FEDDE. So hebbinaama wiyee PELLE.
Fedde ciluwaaje, Fedde baawe, Fedde kelewaaji…
Muusaa Aamadu Jallo
