Wolde ɗiɗmere : “Wonaa bommbo oo tan addani Japon jebbilaade”

0
547
explosion (Large).JPG

E wiyde jaaynoowo biyeteeɗo Ward Hayes Wilson, « kuutoragol bommbo nikleyeer e joofirde wolde ɗiɗmere, ina heewi dukooji. Ɗo idan ɗoo, ina saɗi jedditinooɗo nafoore majje e jebbilagol Japon. Kono gila 1965, daartiyanke biyeteeɗo Gal Alperowitz wiyiino wonde, ko goonga ko bommbooje ɗee njaawni joofgol hare ndee, kono ardiiɓe Japon ko anniyinooɓe jebbilaade, tee ko jogornooɓe sikke alaa heen jebbilaade, ko idii noowammbar 1945. 

E wiyde jaaynoowo biyeteeɗo Ward Hayes Wilson, « kuutoragol bommbo nikleyeer e joofirde wolde ɗiɗmere, ina heewi dukooji. Ɗo idan ɗoo, ina saɗi jedditinooɗo nafoore majje e jebbilagol Japon. Kono gila 1965, daartiyanke biyeteeɗo Gal Alperowitz wiyiino wonde, ko goonga ko bommbooje ɗee njaawni joofgol hare ndee, kono ardiiɓe Japon ko anniyinooɓe jebbilaade, tee ko jogornooɓe sikke alaa heen jebbilaade, ko idii noowammbar 1945. 

Ɗum noon, soklaano nii ko bommbooje ɗee ina mberlee. Caggal ɗuum, daartiyankooɓe heewɓe naatii e haala hee. Ɓe ndokkii heen dalillaaji keewɗi, tiiɗɗi … Ina heen wiyde wonde e oon sahaa, Japon naattiino hulde bommbooje sibu ko ɓurnoo faayodinde e gure mum tawi mbonii.

Hol ko ɓe kulnoo ɗum noon ? Ɓe kulnoo ko Dental Sowiyet, sibu ɓurnoo wonde ngoƴa maɓɓe e oon sahaa ko no ɓe mbaɗata haa ɓe njalta e wolde hee, tawa won ɓe kisni, wonaa kay yaltude e wolde. Yeru ko wayi no daɗde e ñaawoore sabu warhoore wolde, e waawde hisnude guwarnama leydi ndii e huunde e leyɗe ɗe ɓe keɓtunoo ko wayi no Koree, Wiyetnaam, Birmaani, huunde e Malesi e fuɗnaange Siin e duuɗe keewɗe nder geec Pasifik. Aɓe njoginoo feere yiɗde siifondirde e Riisi nanondiral… kono ndeen feere yahrii bannge, ittii jikke maɓɓe fof nde Riisi dikkii ɓe e wolde, naati Manchouri, heɓti duuɗe Sakkaliin, yaaɓanii heɓtude Japon … Yaakaare maɓɓe fof bonii. Ɗum noon, waɗi Amerik heñaade huutoraade bommbooje ɗee tan ko haa usta batte darnde Riisi e Estaalin, kono ɓe coklaano huutoraade mo…”

Kaa haala dey ittaani wonde ma a taw yimɓe fof ngoongɗini ko so wonaano bommbooje ɗee, Japon yaawataano jebbilaade. Kono ina moƴƴi kadi ngannden ngooɗoo miijo ina woodi…

140 000 maayɗo ñalnde 6 ut to Hiroshima, e 74 000 maayɗo ñalnde 9 ut to Nagasaki, to leydi Japon ! Ɗuum waɗnoo ko e hitaande 1945. Ko ɗuum woni sabaabu jiytiniiɗo gaddanɗo Japon jebbilaade foolaama e wolde adunankoore ɗiɗmere.

Ñalnde alkamiisa 6 ut wonnoo, bommbarjee biyeteeɗo B-29 inniraaɗo Elona Gay, weeyi no colel, dow asamaan Hiroshima, lotti bommbo keewɗo doole. Nde o kaliti e hakkunde wuro hee, majal mawngal waɗi tay, ruulde mawnde, waande no fedannde fowru nii, ruuyi haa jaggi e asamaan. Kaanabbe nguleeki tolniiki e 4 000 °C ngutti e wuro hee (ndiyam fasrata ko 100°C fat). Henndu doolnundu wutti, kala ko darinoo e leydi yani, gila e mahateeje haa e leɗɗe, cumuuji ngummii baŋ-yoo-baŋ Alla e nguleeki kii… 80% e yimɓe wuro ngoo mboomii heen. Fotde 450 000 e daɗnooɓe heen ɓee nguurtii nguurndam muusɗam sabu batte cereeli bommbo oo e furo (radiation) mum. Ɓee heen koye mum en ngona e ɓoraade, ɓee heen ngaraa nguɗu (kaaseer) ekn. Hikka waɗi  duuɓi 70 ko ɗum waɗnoo. Haa hannde batte majjum ina ndoga e yimɓe ɓee.

So en kaalii 6 ut e 9 ut, alaa e sago kadi kaalen 8 ut, nde konuuji Dental Sowiyet njaaɓani naatde Japon. Ɗum noon, e daawal hakkunde ngal (hakkunde 6 e 9 ut 1945, kallitgol bommbooji ɗiɗi ɗii), kunu Dental Sowiyet (Armée rouge) urƴi, yaaɓani naatde Japon rewrude e keɓtugol huunde e leyɗe gonnooɗe e njiimaandi mum, ko wayi no “Manchourie” walla Koree (Corée).  Ko jiidaa e ɗuum, laaɗe wolde Dental Sowiyet njaaɓani duuɗe Sakkaliin (ɗe Japon njiimnoo) ngam yettoyaade “duuɗe Kuriil”. Ñalnde 8 ut 1945 Dental Sowiyet habri Japon naatii wolde (leyɗe ɗiɗi ɗee ko ciifondirnooɗe deeƴre). E nder balɗe 8 konuuji Staalin (Staline) njurƴi fotde 400km nder leydi Japon. Ina sikkaa wonde ko ɗumɗoo, yantude e bommbooji ɗiɗi nikleyeer berlaaɗi e Hiroshima e Nagasaki ɗii, ngaddani Japon jebbilaade foolaama e ɗaɓɓude dartagol hare ko aldaa e sarɗi. Ko ñalnde 14 ut 1945 Japon jebbilinoo.

Eɓɓaande Manhattan

Peewnugol bommbo oo rewii daawe keewɗe e nder duuɓi keewɗi : ɗum woni ko anndiraa Eɓɓaande Manhattan (Projet Manhattan).

Ɗum fuɗɗii ko e hitaande 1939, nde Albert Eistein (e ganndo goɗɗo) mbinndi persidaa Roosvelt ɓataake ngam habrude ɗum wonde Almaañ woni ko e waɗde wiɗtooji ngam feewnude kaɓirgal nikleyeer. O ɗaɓɓiri oon nde Amerik ummantoo kam ne feewnude bommbo mum. Roosvelt jaɓi miijo ngoo : ɗuum woni Eɓɓaande Manhattan. Ɓe ngoni heen haa ñalnde 16 sulyee 1945, ɓe njarribii kalito bommbo maɓɓe gadano. Ɓe ɓuuɓtinaani, ɓe ngoni e ƴeewde hol to ɓe idotoo huutoraade mo. Ɓe lelni doggol nokkuuji ɗo o waawi werleede. Ɓe cuɓii tan ko gure ɗe bommbo fof meeɗaa memde, mbele ɓe mbaawa ɓetde no moƴƴi bonannde bommbo oo so werlaama. Ine e doggol hee 18 wuro Japon (e oon sahaa noon, ko ina tolnoo e 66 wuro e nder Japon ko bonnaaɗe haa mboni). Persidaa Roosvelt sankii ñalnde 12 abriil, biyeteeɗo Harry S. Truman lomtii ɗum. Oon ne jaɓi sompude goomu toppitiingu bommbo oo. Ñalnde 1 suwee, nguun goomu wasiyii kuutoragol bommbo oo ko ɓuri yaawde. Eɗen nganndi ɗo ɗum yuumti.

Angalteer e Kanadaa ina njeyanoo e eɓɓaande Manhattan, gollinnde ko ina wona 130 000 neɗɗo, ɗaɓɓunde ko ɓuri miliyaaruuji 2 dolaar (700 miliyaar ugiyya).  

Bookara Aamadu Bah