Leydi Japon

0
704
castillo_himeji_japon-740412.jpg

Japon ko dowla Asii Fuɗnaange, gonɗo e nder geec Pasifik. O heedi ko bannge fuɗnaange Siin e Koree e Riisi e bannge rewo Taywaan. Helmere ndee firata e ɗemngal maɓɓe ko “leydi (kuni) iwdi (hon) naange (hi)” (leydi iwdi naange) ; ko ɗum addani Japon wiyeede kadi “pays du Soleil-Levant” woni “leydi Puɗal-Naange”.

Japon ko dowla Asii Fuɗnaange, gonɗo e nder geec Pasifik. O heedi ko bannge fuɗnaange Siin e Koree e Riisi e bannge rewo Taywaan. Helmere ndee firata e ɗemngal maɓɓe ko “leydi (kuni) iwdi (hon) naange (hi)” (leydi iwdi naange) ; ko ɗum addani Japon wiyeede kadi “pays du Soleil-Levant” woni “leydi Puɗal-Naange”.

Leydi Japon renndini, gila 1945, ko 6 852 duunde. Duuɗe 4 ɓurɗe mawnude ɗee ko Honshū, Hokkaidō, Kyūshū e Shikoku, kañje 4 ɗee tan, ko ɗe 95% e leydi ndii. Njuuteendi Japon ɓurii ujunaaje tati kiloomeeteer. Ko ɓuri heewde e duuɗe ɗee ko kaaƴe. Won heen ko mboorkeeje (mboorka = volcan).

127 miliyoŋ aadee ina nguuri e leydi hee, e dow wertallo 377 488 km2, woni 337neɗɗo e nder kiloomeeteer kaaree kala : ɗum noon, Japon ina ɓitti. To bannge keeweendi yimɓe, Japon woni sappoɓiri e winndere ndee. Lamorgo leydi ndii, hono Tokyo, woni wuro ɓurngo heewde yimɓe e winndere ndee, so 35 miliyoŋ aadee.

To bannge faggudu, Japon woni leydi tataɓiri. Ko ndi leydi ndoolnundi to bannge njulaagu. Ñamaale ndi rewata leyɗe goɗɗe, tolniima e 325 000 miliyaar yens (¥) (hedde miliyaaruuji 3 dolaar Amerik), kayri ɓuri leyɗe ɗee fof heewde ko ñamli, rewi e mayri to oon bannge ko Siin. Ko ndi leydi ƴellitiindi no feewi. Yimɓe mayri ina njuuta balɗe.

Leydi Japon ina hoɗaa gila yonta “kaaƴe kiiɗɗe”. Ina wiyee wonde leydi ndii sosaa ko e teem 7ɓiire hade Iisaa. Ko laaɓi heen tan, gila teeminannde 16ɓiire julaaɓe ummiiɓe Portigaal e Pays-Bas e Angalteer naatii leydi ndii ina ngardi e seernaaɓe kerecee en. Kono laamɓe nokku oo karmini toon diine kerecee oo e hitaande 1635 (kala jiyaaɗo ina rewa mo, waree). E hitaande 1639 Japon taƴondiri fotde duuɓi 200 e boowal, so wonaa jotondire seeɗa e julaaɓe Siinnaaɓe. Ko Dental Dowlaaji Amerik waawni ndi yaltude e ndeen joñaare. Kesamkesaagu fuɗɗii naatde leydi ndii, laamu kamalenkaagu Samuraay en liɓaa, lomtiniraa njuɓɓudi laamu leyɗe hirnaange.

Ko e oon sahaa yiɗde ƴellitaare naati leydi ndii, ndi ummanii haɓde e leydi Siin (wolde 1895) e Riisi (wolde 1905) : ko ndeen Japon heɓti Koree (1910) e Taywaan e Mandchourie (1931). E hitaande 1937 Japon yaaɓani halfude Siin. Ndi wari toon yimɓe haa heewi (fotde 300 000 Siinnaajo mbaraama e Nankin).

Ko ɗiin kaaɗi yiɗde jiimde ngaddani laaɗe diwooje Japon yande, ñalnde 7 desaambar 1941, e tufnde Pearl Harbor, mbonni yoga e laaɗe ndiyam konu Dental Dowlaaji Amerik. Bonnugol laaɗe ndiyam konu Amerik ina potnoo adande Japon jiimde Asii fuɗnaange oo fof. Ɓe njiɗnoo kadi ko yoftaade kuule faggudu Amerik ƴettunoo e sulyee 1941 ngam pinde Japon sibu yanii e Siin e Indosiin ngonnooɗo e njiimaandi Farayse. E nguuɗoo njangu, Amerik waasii heen 2 403 fittaandu, kam e 1 178 gaañiiɗo. Ɗum jiidaa e laaɗe ndiyam 10 e diwooje 188 bommbaaɗe ɗo njuurinoo. Japon alaa ko waasi ɗoon so wonaa 64 neɗɗo e 29 abiyoŋ… Hade janngo mum kadi Japon yani e Amerik to Filipiin, ndi naatondiri e Angalteer, ndi yani e Hong Kong ndi heɓti ɗum, ndi ƴeeŋtoyi to Malesi. Nii woni Japon yaajtini njiimaandi mum, sibu ndi naatii Birmani, Taylannde e Sinngaapuur e Inndonoosi e Nouvelle Guinée, e Inndosiin… Ɗumɗoo fof ko ngam heɓde oogirɗe e ƴellitde leydi ndii e yiɗde jiimde winndere, oon sahaa gooto mo Hitleer, mo ndi waɗdi junngo e faandu heɓti ko ɓurnoo faayodinde e Orop. Alaa fof bonannde konuuji Japon mbaɗaani e leyɗe keɓtunoo. Ko ɗuum nii tagi haa hannde yimɓe fuɗnaange goɗɗuɗo e leyɗe mum en, ina naamnoo yo Japon yaafno ɗum en, lomtinana ɗum en ko bonnannoo ɗum en.

Ko njangu Pearl Harbor addani Dental Dowlaaji Amerik naatde wolde adunaare ɗiɗmere, wondoyi e Alliés en.

Bookara Aamadu Bah