Profeseer Sammba Hammadi Soh yahii !

0
408
Sammba Hammadi Soh, Sammba Rooto
Sammba Hammadi Soh, Sammba Rooto

Ko ñalnde aljumaa nayi lewru ut 2023, caggal juulal tiisbaar nde musiɗɗo men Sammba Hammadi Soh nootirtooɗo Sammba Rootoo ruttii e Joom mum, ko oon jamma waktu noogaas ɗiɗaɓo ŋakkuɗo hojomaaji sappo e jeegom, nde o ƴettaa o nawtaa Jowol wuro jibinannde makko ngam wirneede.

Hol ngonnooɗo Sammba Hammadi Soh ?

Sammba Hammadi Soh yiyi aduno ko e hitaande 1964 to Jowol Sahre fuɗnaange wuro Kayhayɗe e nder diiwaan Gorgol (Muritani). Nde o dañi duuɓi joy o naatnaa al quraan hade makko naatde e duɗe Fallaah ɗe Elhajji Mahmuud Bah ngam janngude arab. Caggal ɗuum o naatnaa e janngirɗe leslesɗe e duɗe laamu ɗoon e Jowol Sahre. Caggal ɗuum o jokkoyi jaŋde makko leslesre to Nuwaasoot laamorgo leydi Moritani ɗo lekkon siis, sara jehreyel gertooɗe. Ko ɗoon o heɓi kawgel ngam yahde to kolees worɓe (collège de garçons) ɗoo e Nuwaasoot. Ko e ooɗoo kolees o heɓi Berewee e hitaande 1980, o faati liisee ngenndiijo (lycée national) ɗo o heɓi Bakkaa A e hitaande 1983. Nii woni o naatoyi duɗal jaaɓi haaɗtirde ngal Nuwaasoot. Kono, sabu ŋakkeende cellal, o dañaani janngude e hitaande 1984, ko e hitaande rewnde heen (1984-1985), o dañi jokkude jaŋde makko. Caggal nde o heɓi seedantaagal biyeteengal « Metriis » o naatoyi Duɗal Toowngal Keblorgal jannginooɓe (ENS) ngam wonoyde jannginoowo daartol. Nde o yalti e hitaande 1991 o nuldaa to Sehilbaabi, caggal ɗuum o artiraa ɗoo e Nuwaasoot. Caggal ɗuum, nde Jaŋde Muritani waylaa, taariik natti janngineede e ɗemngal farayse, kanko Sammba o wonti jannginoowo ɗemngal farayse haa nde o hooti e joomiiko ñalnde mawnde 4 juko 2023.

Mbiyen Sammba golliimaa e aliyaas mo leydi Farayse gonɗo ɗo e Nuwaasoot tee omo jogii heen seedantaaje paayodinɗe sabu ko o kebloowo. Ko wonaa ɗuum, Sammba ko neɗɗo yimɓe, jamyamo mo alaa fitina, sabu kala aadee omo waawi wondude e mum tawa caɗeele ngalaa ! Ko neɗɗo yiɗɗo hoore mum e banndiraaɓe mum, jiɗɗo ɓamtaare e kuuɓal haa teeŋni noon e ɓamtaare ɗemngal pulaar. Eɗen mbaawi wiyde wonde pelle keewɗe haa teeŋti e Fedde Ɓamtaare Pulaar Moritani, Afrik Ummital, Dekaalem; ndañii yeeweende !

Alaa ko heddinii men so wonaa jaɓde golle Joomiraaɗo, e wiyde yo Allaah yurmo mbo, yaafoo mbo kanko e maayɓe juulɓe fof, nde toon wonata fooftorde mum firdawsu wona hoɗorde mum !

Muusaa Jibi Taal

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.